Miksen kääntäisi Raamattua omalle kielelleni?

Lilly teki seinävaatteen, joka muistuttaisi häntä ilmestyksestä. Hän valitsi siihen seuraavan raamatunjakeen: ”Pyhittäytykää, sillä huomenna Herra tekee teidän keskellänne ihmetekoja” (Joosua 3:5). Kuva: Heather Pubols
Mission-Netissä jaettiin yli 400 romanikielistä lastenraamattua. Kuva: Romain Choisnet.

 

”Seisoin Jumalan valtaistuimen edessä. Jumala avasi kirjakäärön, kirjoitti siihen sormellaan, antoi sen minulle ja sanoi: ”Sinun on mentävä. Tämä sanoma on tärkeä, ja sinun tulee välittää se.”

Ilmestys saattoi Lilly Simonin merkittävälle matkalle, jonka varrella hän on tuottanut lasten Raamatun äidinkielellään, romanikielen kalderaš-murteella.

Halu kuulla Jumalaa

Lilly varttui Saksassa kristityn perheen lapsena. Koska heillä ei ollut Raamattua omalla kielellään, he joutuivat käyttämään saksankielistä Raamattua. Lillyllä oli yksi toive yli muiden. Hän halusi kuulla Jumalan puhuvan sydämelleen. Kerran 14-vuotiaana hän keskusteli veljensä kanssa.”Silloin koin Jumalan rakkauden, ja elämääni tuli jotakin uutta. Se oli Jeesus.”

Lilly kertoo, että vuosia myöhemmin Herra vei heidän suhteensa uudelle tasolle, kun hän lähti opiskelemaan teologiaa ja valmistui pastoriksi oman yhteisönsä normeja rikkoen.

Hän sai ensimmäisen näkynsä pian tämän jälkeen. ”Näin niin ison Raamatun, että se täytti koko huoneen.  Ensin Raamattu oli suljettu, mutta sitten se avautui. Sivut kääntyivät yksi toisensa perään. Ne olivat ikään kuin eläviä, ja niistä loisti valo.”

Lillyn mielestä Jumala halusi tällä kertoa, että Hänen sanansa on elävä. Näihin aikoihin Lilly rupesi lukemaan sisartensa lapsille englanninkielistä lasten Raamattua niin, että hän käänsi kirjaa aina sitä mukaa kuin luki. Hän huomasi miettivänsä: ”Miksen kääntäisi Raamattua omalle kielelleni?”

Jumala antaa eväät

Samoihin aikoihin Lilly näki ilmestyksen, jossa hänelle annettiin kirjakäärö. Viimeistään se sai hänet vakuuttumaan siitä, että hänellä oli erityinen tehtävä. ”Ihmisten mukaan olin päästäni vialla, mutta jos jokin aivoitus on Jumalasta lähtöisin, hän antaa siihen myös eväät.”

Vuoden 2014 alussa Lilly meni Mission-Net -lähetyskonferenssiin, jonka  tarkoituksena on varustaa nuoria kristittyjä eri puolilta Eurooppaa lähetystyöhön. ”Sinne ehdittyäni jumalanpalvelus oli lopuillaan”, Lilly kertaa, ”mutta Herran voima oli läsnä.”

Kun jumalanpalvelus päättyi, Lilly silmäili osastoa, missä eri  järjestöt esittelivät toimintaansa. Herralta hän kysyi: ”Minne menen? Kenelle kerron asiani?”

Lilly tuli huomanneeksi pienen esittelypisteen, jonka seinällä oli piirroskuvia lapsille. ”Nuo tuossa ovat kuvia lasten Raamattuuni!” hän ajatteli.

Kun Lilly kertoi lasten Raamattua koskevan näkynsä esittelypistettä pitävälle naiselle, tämä herkesi itkemään. Ennen Lillyn saapumista kaikki 3 000 osanottajaa olivat nimittäin rukoilleet, että Jumala lähettäisi lisää raamatunkääntäjiä romanityöhön.

Lilly ohjattiin Wycliffe Raamatunkääntäjien osastolle, missä hän tapasi Saksan Wycliffen silloisen toiminnanjohtajan Angelika Marschin. Ilonkyyneleet vuotivat, kun Lilly sai aikeilleen siunauksen.

Romanien tavoittaminen

Käännöshanke virisi käytännöllisesti katsoen ilman rahoitusta. Lillyn tapaama nainen toimitti piirroskuvat, kun taas Angelika avusti rahoituksen hankkimisessa ja kertoi mahdollisista yhteistyötahoista.

Lilly selvitti lasten lempikertomukset ja henkilöhahmot. Sitten hänen luotsaamansa käännösryhmä käänsi romanikieleen perehtyneiden asiantuntijoiden avustuksella 122 raamatunkertomusta romanikielen kalderaš-murteelle.

Vuoden 2015 joulukuussa teoksesta otettiin 6 400 kappaleen painos. Teos julkaistiin seuraavassa Mission-Netin konferenssissa ja sitä jaettiin 450 kappaletta eri puolilta Eurooppaa tulleille läheteille. Siitä pitivät niin lapset kuin aikuisetkin. Seurakunnat halusivat kappaleita, ja eräs niistä vieläpä salakuljetettiin Hollannissa sijaitsevaan vankilaan.

Myöhemmin Lilly sai kuulla tarinoita siitä, kuinka Raamattu oli muuttanut ihmisten elämää. Eräs romaniäiti oli lukenut sitä eräänä iltana pojalleen, jolla oli puhevika. Aamun tullen pikkupoika oli lausunut sanoja, joita ei ollut ennen osannut.  Äiti oli hämmästynyt: ”Kuka sinut on opettanut puhumaan?” Poika vastasi: ”Itse Jumala.”

Kun vielä on aikaa

Lilly haluaisi, että lasten Raamattua jaettaisiin Isossa-Britanniassa, Chilessä ja Venäjällä, sillä näissä maissa on isoja romaniyhteisöjä. Koska moni romani pitää puheen ja kuuntelun kautta tapahtuvasta viestinnästä, raamatunkertomukset haluttiin tuottaa heille myös äänitallenteina. Ensi alkuun he äänittivät 30 kertomusta Raamatun mukana jaettavalle CD-levylle.  

Sittemmin käännösryhmä on äänittänyt 30 uutta kertomusta, mutta puolet kaikista kertomuksista on edelleen äänittämättä. Lisäksi lasten Raamattu julkaistaan vielä kyrillisin kirjaimin ja se saatetaan tuottaa myös sarjakuvana. Paljon on työtä vielä jäljellä, mutta käännösryhmän jäsenet ammentavat voimaa uskostaan.

”Juuri se, että Jumala antoi poikansa kuolla meidän edestämme, on kaiken avain. Se antaa meille voimaa. Se antaa meille elämän”, Lilly toteaa.

”Meidän pitää hyödyntää ne tilaisuudet, joita Jumala meille antaa. Kuka tietää, miten asiat etenevät — menevätkö rajat kiinni. On toimittava, kun vielä on aikaa”, Lilly kehottaa.

 

Teksti: Claire M. Smith

Käännös: Kirsi Korhonen