Ugan­da­lai­nen poi­ka lukee keli­kon­kie­lis­tä Uut­ta tes­ta­ment­tia. Kuva: Marc Ewell

Kes­ki-Afri­kas­sa sijait­se­va Ugan­daa kut­su­taan Afri­kan hel­mek­si maan luon­non­kau­neu­den ja rik­kaan eläin­kun­nan takia. Maas­sa asuu n. 45 mil­joo­naa ihmis­tä, jot­ka puhu­vat arviol­ta n. 80:a eri kiel­tä. Maan viral­li­nen kie­li on englan­ti, mut­ta val­tion kie­li­la­ki sal­lii eri kie­liyh­tei­sö­jen käyt­tää omaa kiel­tään ope­tus­kie­le­nä ala­kou­lun luo­kil­la 1–3. Ylem­mil­lä luo­kil­la ope­tus­kie­le­nä käy­te­tään englan­tia. 

Kie­let jakau­tu­vat nel­jään eri kie­li­kun­taan: ban­tu­kie­let, nii­li­läis-saha­ra­lais­kie­let, itä­su­da­ni­lai­set kie­let ja kulia­ki­lai­set kie­let. Ugan­da­lai­set kie­let saat­ta­vat siis olla hyvin­kin eri­lai­sia kes­ke­nään osa taas niin saman­lai­sia, että kie­len ja mur­teen ero­tus­ta on vai­kea teh­dä.

Ero­vai­suu­det tule­vat esiin sii­nä, että esi­mer­kik­si naa­pu­ri­kun­nis­ta toi­ses­sa saa­te­taan puhua kiel­tä, jos­sa too­ni, eli “äänen vire” vai­kut­taa sanan mer­ki­tyk­seen kun taas naa­pu­ri­kie­les­sä ei too­ne­ja ole vält­tä­mät­tä ollen­kaan.

Monis­sa ugan­da­lai­sis­sa kie­lis­sä on saman­kal­tai­suuk­sia suo­men kie­leen ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si sii­nä, että sija­muo­to­ja on pal­jon ja monis­sa kie­lis­sä on niin yksöis- kuin kak­sois­vo­kaa­le­ja­kin.

Kir­joi­tus­jär­jes­tel­miä suun­ni­tel­taes­sa onkin muka­va ker­toa, että minun äidin­kie­les­sä­ni (suo­mi) ero­te­taan yksöis- ja kak­sois­vo­kaa­lit kir­joit­ta­mal­la, toi­sin kuin esi­mer­kik­si englan­nin kie­les­sä ylei­ses­ti ottaen.

Tämä saat­taa roh­kais­ta jon­kin kie­len äidin­kie­li­siä puhu­jia teke­mään saman rat­kai­sun, jos se on omal­le kie­lel­le omi­nais­ta. Monis­sa ugan­da­lai­sis­sa kie­lis­sä, kuten monis­sa itäi­sen ja kes­ki­sen Afri­kan kie­lis­sä yleen­sä­kin, tyy­pil­li­siä ovat myös niin sano­tut subs­tan­tii­vi­luo­kat. Esi­mer­kik­si ihmi­seen tai per­hee­seen liit­ty­viin sanoi­hin tulee eri etu­lii­te kuin vaik­ka­pa pit­kiä esi­nei­tä tar­koit­ta­viin sanoi­hin.

Raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä tämä onkin jos­kus haas­ta­vaa. Etu­lii­te saat­taa muut­taa mer­ki­tys­tä aika pal­jon, mut­ta toi­saal­ta se saat­taa olla eduk­si: “Sana tuli lihak­si”, Sana-sanal­le voi vali­ta hen­ki­löä kuvaa­van etu­liit­teen ja näin ollen Kris­tuk­sen ole­muk­sen mer­ki­tys laa­je­nee ihan vain sija­muo­don avul­la.

Ugan­dan asuk­kais­ta yli 80 % on kris­tit­ty­jä, jois­ta n. 40 % kuu­luu kato­li­seen kirk­koon, n. kol­man­nes on angli­kaa­ne­ja ja n. 10 % on hel­lun­tai­kir­kon jäse­niä. Mus­li­mei­ta maan väes­tös­tä arvioi­daan ole­van n. 14 %. 

Ensim­mäi­nen Ugan­das­sa jul­kais­tu raa­ma­tun­kään­nös, lugan­dan­kie­li­nen Raa­mat­tu, on peräi­sin vuo­del­ta 1896. Raa­ma­tun­kään­nös­jär­jes­tö­jä toi­mii Ugan­das­sa usei­ta. Kump­pa­nim­me SIL Ugan­dan alai­suu­des­sa oli vuo­den 2023 tie­to­jen mukaan käyn­nis­sä 10 kie­lioh­jel­maa. Var­si­nai­sen kään­nös­työn lisäk­si SIL Ugan­da kan­nus­taa ja tukee kie­liyh­tei­sö­jä Raa­ma­tun käyt­töä ja teks­tien ymmär­tä­mis­tä vah­vis­taa työ­tä. 

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) kump­pa­nuus­ver­kos­tos­sa SIL Ugan­da on var­sin uusi jäsen. Ensim­mäi­nen WRK:n Ugan­daan lähet­tä­mä työn­te­ki­jä  aloit­ti SIL Ugan­dan alai­suu­des­sa vuo­den 2023 puo­li­vä­lis­sä.