Perin­tei­ses­ti maan­tie­teel­li­nen käsi­te Euraa­sia viit­taa yhte­näi­seen man­te­ree­seen, jol­la Euroo­pan ja Aasian maan­osat sijait­se­vat. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) maan­tie­tees­sä Euraa­sia käsit­tää alu­een Sipe­rias­ta Saha­raan ilman Etelä‑, Kaak­kois- ja Itä-Aasi­aa. Alu­eel­le sijoit­tu­vat län­si­mai­sen kult­tuu­rin, kris­ti­nus­kon ja isla­mi­nus­kon syn­nyin­seu­dut sekä poh­joi­set alu­eet, joi­den poro­pai­men­to­lai­set toteut­ta­vat perin­teis­tä elä­män­ta­paan­sa.

Eura­asian alue on myös kie­lel­li­ses­ti todel­la moni­muo­toi­nen ja rikas. WRK:n jäse­net tuke­vat alu­een kie­liyh­tei­sö­jen pyr­ki­myk­siä kehit­tää kiel­tään ja Raa­ma­tun käyt­töä omal­la kie­lel­lä eri tasoil­la. Käyn­nis­sä on Van­han tes­ta­men­tin (VT) ja Uuden tes­ta­men­tin (UT) kään­nös­työ­tä uusil­le kie­lil­le sekä aikai­sem­min jul­kais­tu­jen Raa­ma­tun teks­tien uudis­ta­mis- ja tar­kis­tus­työ­tä.

Raa­ma­tun käyt­töön on vii­me vuo­si­na kiin­ni­tet­ty eri­tyis­tä huo­mio­ta: kir­jan muo­dos­sa pai­net­tu­jen Raa­ma­tun teks­tien lisäk­si. Kie­li­tii­mit työs­tä­vät teks­te­jä seu­ra­kun­nan tar­pei­siin ja kie­liyh­tei­sön tilan­tee­seen  sopi­vik­si: teks­te­jä jul­kais­taan sosi­aa­li­ses­sa medias­sa, nii­tä ääni­te­tään ja jul­kais­taan mm. äly­pu­he­lin­so­vel­luk­si­na sitä mukaan kun nii­tä val­mis­tuu. Myös Raa­ma­tun ker­to­mus­ten kään­tä­mi­nen suul­li­ses­ti on mer­kit­tä­vä työ­muo­to Eura­asian kult­tuu­ri­pii­ris­sä, jos­sa suul­li­nen ker­to­mus­pe­rin­ne elää vah­va­na.

Euraa­si­aan kuu­luu aluei­ta, joil­la eri uskon­to­jen rin­nak­kai­se­lo on häi­riin­ty­nyt lähi­his­to­rian tapah­tu­mien takia tai joil­la omien rajo­jen ulko­puo­lel­ta tule­via uskon­to­ja ei ole sal­lit­tu. Tämän takia jou­dum­me verk­ko­ym­pä­ris­tös­sä suo­je­le­maan raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön osal­lis­tu­via pai­kal­li­sia ja ulko­mai­sia työn­te­ki­jöi­tä. Euraa­sias­sa vies­tin­nän näkö­kul­mas­ta sen­si­tii­vi­siä mai­ta on monia, joten kie­li- ja kään­nös­pro­jek­tien tark­kaa sijain­tia ei näil­lä sivuil­la pal­jas­te­ta.

Eura­asian alu­eel­la käy­te­tään indo-euroop­pa­lai­sia, ura­li­lai­sia, afro-aasia­lai­sia ja altai­lai­sia kie­liä sekä lukui­sia eri mai­den viit­to­ma­kie­liä. Val­tio, jon­ka rajo­jen sisäl­lä puhu­jayh­tei­sö asuu, vai­kut­taa mer­kit­tä­väl­lä taval­la mm. sii­hen, mitä kir­joi­tus­jär­jes­tel­mää kie­liyh­tei­söt voi­vat käyt­tää kie­len­sä kir­joit­ta­mi­ses­sa. Eura­asian alu­eel­la käy­tös­sä ovat mm. kyril­li­set, ara­bia­lai­set ja lati­na­lai­set kir­jai­met sekä esi­mer­kik­si Arme­nias­sa ja Geor­gias­sa käy­tös­sä ole­vat har­vi­nai­sem­mat kir­jai­mis­tot. Kir­joi­tus­jär­jes­tel­män valin­ta on mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen kysy­mys.

Kuva Anu ja Petteri Mannermaasta
Anu ja Pet­te­ri Man­ner­maa
Nailya ja perhe
Nai­lya per­hei­neen
Per­he Van­han tes­ta­men­tin jalan­jäl­jil­lä
Kuva Bugenhageneista
Sal­me ja Robert Bugen­ha­gen
Tei­ja ja Mic­hael
Kuva: IMB