Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin

Nepalin koil­lisosas­sa asu­vien lhomien ja nawo­jen kesku­udessa monikielisyys on jokapäiväistä. Lho­mia ja naa­purikieltä nawan lisäk­si he puhu­vat nepalia, kansal­liskieltä, jota käytetään ensi sijas­sa viral­lisi­in tarkoituk­si­in, kouluis­sa ja kom­mu­nikoin­ti­in ulkop­uolis­ten kanssa. Englan­tia opete­taan kouluis­sa, mut­ta käytetään vain vähän. Men­neisyy­dessä van­hem­mat sukupol­vet Lue lisää

Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Monikielisyys on koko Saha­ran eteläpuolista Afrikkaa koske­va ilmiö. Siitä huoli­mat­ta Etiopia poikkeaa Ken­ian ja Ugan­dan kaltai­sista maista, jois­sa useim­mat puhu­tu­ista kielistä kuu­lu­vat yhteen kieliryh­mään, ban­tukieli­in. Etiopi­as­sa taas puhutaan Afrikan sar­ven his­to­ri­an vuok­si 80 kieltä, jot­ka kuu­lu­vat neljään eri kieliryh­mään. Maan Lue lisää

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärelle istutet­tu: se antaa hedelmän ajal­laan, eivätkä sen lehdet lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­laiset ovat ylpeitä sisukku­ud­estaan. Siihen on syytäkin. Sisu on enem­män kuin sisäistä päät­täväisyyt­tä tai kestävyyt­tä. Se tuo mieleen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kestää Lue lisää

sisu ja usko

Monikielisyys ja Jumala

Wycliffe Raa­matunkään­täjät kään­tää Raa­mat­tua äidinkielille. Raa­matunkään­nöstyön tavoit­teena on, että ihmiset voivat ottaa Jumalan vas­taan ja olla yhtey­dessä häneen parhaal­la taval­la; kielel­lä, joka kuu­luu hei­dän iden­ti­teet­ti­in­sä. Kielel­lä on myös tärkeä tehtävä ihmis­ten välisessä kanssakäymisessä ja kom­mu­nikoin­nis­sa. Se aut­taa meitä liikku­maan kult­tuurista Lue lisää

Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen

Dig­ot asu­vat Itä-Afrikan ran­nikol­la, pääasi­as­sa Ken­ian eteläosas­sa. Hei­dän asut­ta­mal­laan alueel­la yleis­es­ti käytössä ole­vat kielet ovat digo sekä swahili. Lisäk­si englan­tia käytetään kouluis­sa ja hallinnon viral­lises­sa viestin­nässä. On kuitenkin hyvin taval­lista, että ihmiset käyt­tävät ainakin kah­ta kieltä samanaikaises­ti vai­h­ta­mal­la yhdestä kielestä Lue lisää

Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen

Kielten moninaisuus: Kirous vai siunaus?

Ker­to­mus Baa­belin tor­nista — Raa­matun tun­ne­tu­in ker­to­mus kielistä Ker­to­mus Baa­belin tor­nista ensim­mäisen Moosek­sen kir­jan luvus­sa 11 on var­masti tutu­in kieliä käsit­televä jak­so Raa­ma­tus­sa. Se ker­too suun­nitel­mas­ta rak­en­taa kaupun­ki ja taivaaseen asti ulot­tu­va torni. Han­ke päät­tyy katas­trofi­in, kun Jumala puut­tuu tapah­tu­mi­in Lue lisää

Jotta jokainen kieli ja kulttuuri saisi julistaa Jumalan kunniaa

Joitain vuosia sit­ten muo­toilin yhdessä kol­le­goideni kanssa lausah­duk­sen jot­tei kukaan jäisi Jumalan val­takun­nan ulkop­uolelle kie­len­sä ja kult­tuurin­sa takia. Se kuvaa mielestäni hyvin raa­matunkään­nöstyön tarkoi­tus­ta. Mik­si Raa­mat­tu pitäisi kään­tää kansankielelle? Mik­si seu­rakun­nan pitäisi toimia kansankielel­lä? Mik­si jokaisel­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us oppia Lue lisää

Olavi Vesalainen – In Memoriam

Olavi Vesalainen syn­tyi Piek­sämäel­lä 23.4.1941. Lukion jäl­keen Olavi lähti Helsinki­in opiskele­maan luon­non­ti­eteitä ja valmis­tui mais­terik­si vuon­na 1966. Suoritet­tuaan asepa­lveluk­sen ja opetet­tuaan het­ken aikaa Lai­hi­an lukios­sa Olavin koke­ma lähetyskut­su tem­paisi hänet entistä kauem­mas kotipoluil­ta. Olavi oli vaikut­tunut raa­matunkään­nöstyön näys­tä, jota Amerikas­ta Lue lisää