Juma­la puhuu suo­raan meil­le

Winyen­kie­li­nen Uusi tes­ta­ment­ti vihit­tiin käyt­töön Bur­ki­na Fasos­sa.

Näil­lä sanoil­la pas­to­ri Samuel Mien iloit­si Uuden tes­ta­men­tin vih­ki­juh­las­sa 27. tam­mi­kuu­ta Bur­ki­na Fasos­sa. Winyen kir­ja­kie­len luo­mi­nen aloi­tet­tiin vuon­na 1992 ja raa­ma­tun­kään­nös­työ alkoi vuon­na 2005. 

Juh­las­sa oli muka­na Jerusa­le­min Raa­mat­tu­ko­din ystä­vät ry:n koor­di­naat­to­ri Maa­rit Kat­ti­la­kos­ki, kos­ka Suo­mes­ta on tuet­tu winyen­kie­lis­tä pro­jek­tia ja Uuden tes­ta­men­tin pai­na­tus­ta. Winye-pro­jek­tin vetä­jä Bizé­ni Tie­mou­nou ja kon­sult­ti Abou Cor­neil­le Kadio ovat Raa­mat­tu­ko­din enti­siä opis­ke­li­joi­ta.

– Oli ilo näh­dä mil­lä rie­mul­la kään­nös otet­tiin vas­taan, Maa­rit Kat­ti­la­kos­ki ker­too. Hän vie­rai­li Bur­ki­na Fasos­sa ja Gha­nas­sa pai­kal­lis­ten Wyclif­fe-jär­jes­tö­jen vie­raa­na. 

– Tapa­sin mat­kal­la myös Raa­mat­tu­ko­din kurs­seil­la opis­kel­lei­ta pai­kal­li­sia kään­tä­jiä ja kon­sult­te­ja. Opin­not ovat olleet suu­ri apu hei­dän työs­sään ja sii­tä hyö­ty­vät myös muut kään­nös­tii­mit ja pas­to­rit. He halua­vat perus­taa kes­kuk­sen, jos­sa ope­te­taan mm. Raa­ma­tun kie­liä. 

Elä­vää hepre­aa

Jerusa­le­min Raa­mat­tu­ko­ti pal­ve­lee eri jär­jes­tö­jen kään­tä­jiä ja kon­sult­te­ja tar­joa­mal­la vii­den kuu­kau­den pitui­sen Raa­ma­tun heprean ja Raa­ma­tun maan kurs­sin Raa­ma­tun maas­sa, Israe­lis­sa. Ope­tus toteu­te­taan Heprea­lai­sen yli­opis­ton Roth­ber­gin kou­lun alai­se­na. 

Raa­mat­tu­ko­din aka­tee­mi­nen joh­ta­ja tri Rei­nier de Blois on NIDA Ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja ja Para­text ‑raa­ma­tun­kään­nös­oh­jel­man luo­ja. Tämän kevään kurs­sil­la on yhdek­sän opis­ke­li­jaa seit­se­mäs­tä maas­ta. Kurs­si alkoi elä­vän Raa­ma­tun heprean opis­ke­lul­la. De Blois pai­not­taa nime­no­maan puhu­tun Raa­ma­tun heprean tun­te­mi­sen tär­keyt­tä.

– Monet opis­ke­li­jois­ta ovat kyl­lä oppi­neet aiem­min raa­ma­tun­heprean alkei­ta, mut­ta eivät ole kos­kaan kuul­leet miten sitä puhu­taan, saa­ti itse luke­neet sitä ääneen. Sen seu­rauk­se­na he eivät pys­ty hyö­ty­mään kai­kes­ta ope­tuk­ses­ta. Tämän joh­dan­to­kurs­sin jäl­keen heil­lä on hyvä poh­ja jat­kaa opin­to­ja.

Myös Raa­mat­tu­ko­din joh­ta­ja Bob Car­ter pitää elä­vän Raa­ma­tun heprean ope­tus­ta tär­keä­nä.

– Kie­len sisäis­tä­mi­nen ja kor­kean tason aka­tee­mi­nen kie­len opis­ke­lu yhdes­sä aut­taa sii­nä, että kie­li on myös opis­ke­li­joi­den sydä­mes­sä, ei vain pääs­sä, pai­not­taa Car­ter. Hän toi­mii myös SEED Com­pa­nyn kon­sult­ti­na.

Kevään kulues­sa opis­kel­laan lisäk­si seman­tiik­kaa, dis­kurs­sia­na­lyy­sia ja Psal­mien ja Pro­feet­to­jen runo­teks­te­jä. Raa­ma­tun maan maan­tie­don, arkeo­lo­gian, luon­non ja kult­tuu­rin kurs­si on myös osa ohjel­maa. 

Vii­den kuu­kau­den ohjel­ma toteu­te­taan moni­muo­to-opis­ke­lu­na. Hel­mi-maa­lis­kuun ajan opis­kel­laan Zoo­min väli­tyk­sel­lä ja huh­ti-kesä­kuun osa­not­ta­jat ovat Israe­lis­sa. He asu­vat ja opis­ke­le­vat Raa­mat­tu­ko­din talos­sa Jad Hash­mo­nas­sa lähel­lä Jerusa­le­mia. 

Lisä­tie­toa Jerusa­le­min Raa­mat­tu­ko­dis­ta. 

Teks­ti ja kuva: Maa­rit Kat­ti­la­kos­ki

Työn perus­ta­jat Mir­ja ja Hal­vor Ron­ning opet­ti­vat raa­ma­tun­kään­tä­jiä 1990-luvun alus­sa Pyhän Maan ins­ti­tuu­tis­sa Jerusa­le­mis­sa. Mir­jan oppi­las Julie Ben­tick kut­sui hänet vuon­na 1993 Nor­sun­luu­ran­ni­kol­le nyaboan­kie­li­sen Uuden tes­ta­men­tin vih­kiäi­siin. 

– Mat­ka Nor­sun­luu­ran­ni­kol­le muut­ti elä­mä­ni, muis­te­lee Mir­ja Ron­ning.

– Siel­lä näin rans­kan­kie­li­sen raa­ma­tun­kään­nös­maa­il­man tar­peen kään­tä­jien kou­lut­ta­mi­ses­sa. Sii­tä sekä afrik­ka­lais­ten raa­ma­tun­kään­tä­jien opet­ta­mi­ses­ta Pyhän Maan ins­ti­tuu­tis­sa syn­tyi aja­tus Raa­mat­tu­ko­dis­ta.