Mitä ajattelet, Timo Elo?

Timo Elo on Wycliffe Raamatunkääntäjien kumppanuuskoordinaattori. Timolla ja hänen vaimollaan Elinalla on kaksi (lähes) aikuista poikaa. Timo, miten sait lähetyskutsun? Olen vierastanut tuon sanan käyttöä omalla kohdallani. Lähetystyö on kuitenkin ollut mielessäni jo pikkupojasta saakka. Muistan, kun peruskoulun ensimmäisellä luokalla opettaja kysyi “Mitä teistä tulee isona?”. Viittasin kovalla innolla ja Lue lisää…

Seurakunta raamatunkäännöstyössä

Seurakunnalla on Jumalalta tullut missio. Tuo missio velvoittaa meitä olemaan maailman valona, suolana ja kirjeenä. Paikallinen seurakunta on tässä suhteessa maailman ainoa toivo. Ilman paikallista seurakuntaa emme voi nähdä Jumalan suunnitelmien toteutuvan tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Jumalan Henki on aina vaikuttanut siten, että evankeliumin julistuksen seurauksena on syntynyt paikallisia seurakuntia. Kirjeessään Lue lisää…

Rukouksen lähettiläs

“Olen ihan tavallinen tatti, niin kuin Kuosmasen Matti”, naurahtaa puolisonsa Saaran kanssa pitkään raamatunkäännöstyössä vaikuttanut Matti Kuosmanen.  Tavallinen tatti Wycliffe Raamatunkääntäjien rukoustoiminnassa jo vuodesta 1969 mukana ollut Matti esittelee itsensä sanomalla “olen ihan tavallinen tatti niin kuin Kuosmasen Matti.” Naurahtaen Matti selittää, että kaikki ihan tavalliset ihmiset kelpaavat ja jokaisella Lue lisää…

Sanan mahti 

Ihmislajin kyky käyttää kieltä on luomakunnassa ainutlaatuinen taito. Vaikka eläinmaailmassa tieto kulkee mitä kiehtovimmilla tavoilla, puhuttu ja kirjoitettu kieli on viestintäväline vailla vertaa. Luku- ja kirjoitustaito on merkinnyt huimaa edistysaskelta inhimillisen kulttuurin historiassa.  Äänteet ja niitä vastaavat kirjoitusmerkit ovat kehittyneet vuosituhansien kuluessa. Ne eivät ilmaise vain yksittäisiä käsitteitä vaan laajoja Lue lisää…

Ystävyys, joka mullisti Raamatun levitys- ja käännöstyön

Ehkä Jeesus antaessaan lähetyskäskyn tiesi, että vuosisatoja myöhemmin ystävyys kahden miehen välillä antaisi alkusysäyksen ennennäkemättömälle Raamattuja levittävien ja käännöstyötä tekevien järjestöjen väliselle kumppanuudelle ja tämän kumppanuuden kautta toivon kaikkien kansojen evankelioimisesta. Oli vuosi 1989, ja kristilliset johtajat ympäri maailmaa olivat kokoontuneet ystävyyden hengessä Toiseen kansainväliseen maailman evankelioimisen kongressiin (tästä edespäin Lue lisää…

Omenia ja banaaneja

Lapsena pystyimme hyvin erottelemaan “lumen” puuterilumeen (hyvä hiihtoon), nuoskalumeen (täydellinen lumisotaan leikkikentällä) ja käyttökelvottomaan sohjoon. Ja “omena” ei ole vain omena! Ajattelemme heti useita lajikkeita, kuten Jonagoldia, Golden Deliciousia, Valkeaa Kuulasta, ja Punaista Kanelia. Mutta entäpä “banaani”? Meille eurooppalaisille ei luultavasti tule sille mieleen tarkempaa jaottelua, kuten “lumelle” tai “omenalle”.  Lue lisää…

Kirja, jonka söi lehmä

Alussa Jumala loi ihmisen, lehmän ja kirjan. Kun ihminen oli paimentamassa lehmää, lehmä söi kirjan. Siitä lähtien yhteys ihmisen ja Jumalan välillä on ollut poikki. Näin kerrotaan Keniassa 160 000 samburun keskuudessa.  He kokivat, että kirja, jonka lehmä söi, oli Raamattu – sen saisi takaisin vain “lehmän kautta”. * Siksipä Lue lisää…

Valmistautumisen matka

Zetseat Fekadu on asunut Etiopian pääkaupungissa, Addis Abebassa, suurimman osan elämästään. Hän ajatteli oman maansa olevan “kristittyjen maa”. Etiopian kristillinen perintö juontaa juurensa kauas 300-luvulle asti. Raamattua, joka on kirjoitettu maan virallisella kielellä, amharan kielellä, on myös maassa laajasti saatavilla.  Mutta noin 700 kilometrin päässä pääkaupungista Zetseat vieraili yhteisössä, jossa Lue lisää…

Vallasta, vetäytymisestä ja yhteydestä

Olin tammikuussa järjestämässä tapahtumaa, jossa olivat mukana suomalaiset, venäläiset ja etiopialaiset yhteistyökumppanit. Ennen laajemmalle yleisölle markkinoitua foorumia vietimme päivän keskenämme: yhdeksän henkeä kolmesta maasta ja neljästä organisaatiosta. Kerroimme toisillemme elämästämme. Puhuimme perheestä ja uskosta. Emme puhuneet organisaatioista, emme neuvotelleet, emme allekirjoittaneet sopimuksia tai suunnitelleet hankkeita. Kohtasimme toisemme ihmisinä, saman Herran Lue lisää…

Morsian, joka on lunastettu korkeimmalla hinnalla

Istun hmong-ystävieni kanssa ruokapöydässä raamattupiirin jälkeen. Naisten jutut kääntyvät kipeisiin nuoruusajan kokemuksiin. Yksi naisista kertoo, kuinka hänestä maksettiin minimaalisen pienet morsiuslunnaat*. Nykyrahassa se ei vastaisi kuin noin päivän palkkaa, euroissa alle viittätoista. Hän tuntee vieläkin häpeää, koska sulhasen perhe ei pitänyt häntä sen arvokkaampana, eikä muitakaan vaihtoehtoja ollut. Köyhän naisen Lue lisää…