koulu

Esio­pe­tus­han­ke aut­taa myös äite­jä: “Olen alka­nut tun­nis­taa kir­jai­mia ja lukea”

Hana Gage on kotoi­sin Alen alu­eel­ta Etio­pias­ta. Hän on 32-vuo­­tias, nai­mi­sis­sa ja nel­jän lap­sen äiti. Kak­si van­hin­ta tytär­tä käy­vät ala­kou­lua ja kuusi­vuo­tias tytär on aloit­ta­nut esi­kou­lun.  Hana on kotiäi­ti, mut­ta hän tukee per­heen­sä toi­meen­tu­loa hoi­ta­mal­la myös pien­tä maa­ti­laa. Hänen päi­vän­sä alkaa var­hain aamul­la, jol­loin hän hakee vet­tä joes­ta. Sen jäl­keen Lue lisää

sitten
Opettajat

Opet­ta­jat oppi­vat lisää äidin­kie­les­tään

Tam­mi­kuus­sa kut­suim­me Etio­pian pää­kau­pun­kiin Addis Abe­baan 18 opet­ta­jaa niis­tä kou­luis­ta, jot­ka osal­lis­tu­vat äidin­kie­li­sen perus­o­pe­tuk­sen kokei­luun. Heil­le jär­jes­tet­tiin lyhyt kurs­si kafan, naon (nayi) ja tsaa­ran kie­len ymmär­tä­mi­ses­tä ja opet­ta­mi­ses­ta. Lyhyi­tä ker­to­muk­sia Opet­ta­jien eri­lais­ten kou­lu­tus­taus­to­jen takia oli haas­ta­vaa saa­da kaik­ki ymmär­tä­mään kiel­tä saman­ta­soi­ses­ti. Naon kiel­tä ei ole vie­lä tut­kit­tu pal­jon, ja jot­kut Lue lisää

sitten
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, Lue lisää

Monikielisyyden arki: Uhkia ja mahdollisuuksia yhteisöille

Moni­kie­li­syy­den arki: Uhkia ja mah­dol­li­suuk­sia yhtei­söil­le

Lou­­nais-Etio­­pian Kon­­so- ja ja Ale-alueil­­la puhu­taan kon­son ja alen kiel­tä äidin­kie­le­nä, mut­ta ihmi­set käyt­tä­vät usein myös amha­raa, oro­moa tai gamoa – alu­een ylei­sim­min puhut­tu­ja kie­liä – tai jopa diras­hen tai tsa­ma­kon kiel­tä. Kau­pun­geis­sa, ter­veys­pal­ve­luis­sa, lii­ken­tees­sä ja toreil­la ihmi­set käyt­tä­vät yllä mai­nit­tu­ja eri kie­liä kom­mu­ni­koi­dak­seen yhtei­sön eri ryh­mien kans­sa. Kui­ten­kin ne, Lue lisää

Kenkiä oven edessä

Lei­maa­mi­ses­ta kan­nus­ta­mi­seen: Asen­teet vam­mai­siin ovat hil­jal­leen muut­tu­mas­sa Etio­pias­sa

Monis­sa kon­­son- ja alen­kie­li­sis­sä yhtei­söis­sä Etio­pias­sa vam­mai­set lap­set ovat jou­tu­neet lei­ma­tuik­si ja hei­tä on hävet­ty. Jois­sa­kin yhtei­söis­sä vam­mai­suut­ta pide­tään Juma­lan ran­gais­tuk­se­na. Tämä on joh­ta­nut syr­jäy­ty­mi­seen, kun van­hem­mat kät­ke­vät lap­sen­sa ja rajoit­ta­vat hei­dän osal­lis­tu­mis­taan yhtei­sön elä­mään. Usein ei edes huo­ma­ta, kuin­ka lei­maa­mi­nen tapah­tuu. Vam­mai­sis­ta käy­tet­ty­jä lei­maa­via sano­ja voi­vat olla esi­mer­kik­si hidas, Lue lisää

producing Trial Alphabet Charts

Kaf­fan alu­een pro­jek­ti Etio­pias­sa: Uut­ta näkyä ja moti­vaa­tio­ta las­ten ope­tuk­seen

Kaf­fan luon­to ja elin­kei­not Etio­pias­sa sijait­se­va enti­nen Kaf­fan maa­kun­ta, jos­sa on Unescon biosfää­ria­lue, sijait­see kau­niil­la ja hedel­mäl­li­sel­lä seu­dul­la kes­ki­mää­rin 1,5 kilo­met­rin kor­keu­del­la meren­pin­nas­ta. Ilmas­to on leu­to ja vuo­tui­nen sade­mää­rä on kol­me ker­taa suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Kaf­fan alu­een asuk­kaat muo­dos­tu­vat kol­mes­ta etni­ses­tä ryh­mäs­tä: kafa‑, nao- ja tsaa­­ra-yhtei­­söis­­tä. Nimen­sä mukai­ses­ti Kaf­faa pide­tään ara­bian­kah­vin Lue lisää

Kolme tyttöä opiskelemassa

Yhtei­sön kas­vu alkaa yksi­löis­tä

Kan­sain­vä­li­nen luku­tai­to­päi­vä 8.9.2025 Yhtei­sön kas­vu alkaa yksi­löis­tä Ale on pie­ni alue Ete­­lä-Etio­­pias­­sa 365 kilo­met­rin pääs­sä maan pää­kau­pun­gis­ta Addis Abe­bas­ta. Ale tun­ne­taan moni­muo­toi­ses­ta kult­tuu­ris­taan, maa­ta­lou­des­taan ja upeis­ta mai­se­mis­taan, mut­ta alu­een yhtei­söt ovat jää­neet usein huo­miot­ta luku­tai­don ja kou­lu­tuk­sen suh­teen. Opet­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Urfuc­he syn­tyi ja kas­voi täs­sä vireäs­sä mut­ta haas­ta­vas­sa ympä­ris­tös­sä. Hän Lue lisää

Lapset ovat innostuneita oppimaan kafan-, naon- ja tsaarankielisten yhteisöjen pilottikouluissa Etiopiassa.

Kah­vin koti­maas­sa toi­voa kou­lui­hin

Kan­sain­vä­li­nen luku­tai­to­päi­vä 8.9.2025 Kah­vin koti­maas­sa toi­voa kou­lui­hin: Mat­ka mui­nai­sen Kaf­fan kunin­gas­kun­nan sydä­meen Olin saa­pu­nut mui­nai­sen Kaf­fan kunin­gas­kun­nan alu­eel­le Etio­pi­aan, jos­sa kafa‑, nao- ja tsaa­­ra-kie­­let yhä elä­vät. Omin sil­min näh­ty tar­ve las­ten kou­lu­tuk­sen paran­ta­mi­seen, eri­tyi­ses­ti opet­ta­jien kou­lu­tuk­seen ja oppi­ma­te­ri­aa­lien puut­tee­seen, iski syväl­le. Tääl­lä Etio­pian mui­nais­ten tari­noi­den ja kah­vin koti­maas­sa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät Lue lisää

A Joyful Transformation SIL Ethiopia

Esio­pe­tus­ta Kon­sos­sa – Iloi­sel­la tiel­lä muu­tos­ta koh­ti

Kou­lu­vie­rai­lu Kon­sos­sa: SIL Etio­pias­sa työs­ken­te­le­vä Mas­tewal Mulu­ge­ta vie­rai­li Kon­sos­sa sijait­se­vas­sa esi­kou­lus­sa ensim­mäis­tä ker­taa. Täl­lä teks­til­lä hän ker­toi meil­le koke­muk­ses­taan. Kon­so on kau­pun­ki Etio­pias­sa, jon­ka asuk­kaat saa­vat toi­meen­tu­lon­sa pää­asias­sa maan­vil­je­lyk­ses­tä ja kar­jan­kas­va­tuk­ses­ta. Monil­ta alu­een lap­sil­ta puut­tuu fyy­si­seen, hen­ki­seen ja emo­tio­naa­li­seen kehi­tyk­seen tar­vit­ta­vat perus­e­del­ly­tyk­set. Kou­lu­tus­ta, jon­ka pitäi­si olla perus­oi­keus, ei aina ole Lue lisää

sitten

Osa­na Juma­lan lähe­tys­tä — pyr­ki­mys paran­taa kou­lu­tuk­sen laa­tua vähem­mis­tö­kie­lis­sä

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä työs­ken­te­lee äidin­kie­lis­ten kou­lu­tus­hank­kei­den paris­sa. “Äidin­kie­li­nen kou­lu­tus on kuin ravit­tu maa­pe­rä lap­sen elä­mäs­sä, jos­ta on parem­pi pon­nis­taa elä­män­mit­tai­seen kas­vuun”, hän kuvaa. – Minul­la oli nuo­re­na voi­ma­kas Juma­lan kut­su lähe­tys­työ­hön, ker­too Jou­ni Mäke­lä, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) han­ke­koor­di­naat­to­ri. Hän halusi, että evan­ke­liu­mi tuli­si kaik­kien tie­toon. Lähe­tys­työ­kut­su ohja­si hänet Lue lisää

sitten