Konsossa sataa vain kahdesti vuodessa. Metsien hakkuiden vuoksi sadetta ei kuitenkaan saada tarpeeksi. Kolmeen vuoteen ihmiset eivät ole voineet lainkaan korjata satoa. Maaperä on kivistä ja karua. Aina on kuivuutta ja pulaa ruoasta ja juomavedestä.
Konsot tunnetaan jyrkkien kivisten rinteiden pengerviljelystä. Penkereet keräävät sadetta ja auttavat näin estämään maaperän eroosiota. Eniten viljellään papuja, maissia ja eri hirssi- ja durralaatuja. Tefheinää kasvatetaan myyntiin. Tyypillisesti ruokaa tehdään hirssi- ja maissijauhojen sekoituksesta sekä pavuista ja maissista.
Konsojen toimeentulo tulee pääasiassa viljelystä ja karjasta. Jokaisella perheellä on jonkin verran lehmiä ja oma maatilkku, jolla miehet ja naiset työskentelevät yhdessä.
Kivikylissä lähekkäin
Konsot asuvat kivimuurien ympäröimissä kylissä kukkuloiden rinteillä. Lähellä toisiaan sijaitsevat kylät ovat itsehallinnoituja. Asukkaiden väliset sosiaaliset siteet ovat vahvat. Heimoja on yhdeksän ja saman sukukunnan jäsenet katsovat olevansa keskenään sisaria ja veljiä eivätkä siksi mene keskenään naimisiin. Jokaisella naimisissa olevalla miehellä on vähintään kolme asumusta, joista yksi toimii makuuhuoneena, toinen keittiönä ja kolmas varastona sadolle. Perhe asuu rinteen ylemmällä alueella ja eläimet alempana.
Koulutus aloitettiin Konsossa virallisesti lähetystyöntekijöiden myötä 1950-luvulla ja valtion koulu perustettiin alueelle vuonna 1966. Kirkko aloitti amharankielisen lukutaito-ohjelman Dergin* valtakaudella ja evankelis-luterilainen Mekane Yesus -kirkko aloitti äidinkielisen lukutaito-ohjelman Konsossa vuonna 1993. Monet oppivat lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään. Seurakuntalaiset ymmärsivät äidinkielellä oppimisen tärkeyden ja alkoivat lukea Raamattua. Konsonkielinen Uusi testamentti valmistuii vuonna 2001.
Tarpeeksi arvokas kieli
Vuonna 2016 valtion alakouluissa alkoi äidinkieleen perustuva monikielinen opetusohjelma luokka-asteilla 1–4. Monet olivat silloin sitä mieltä, että heidän oma kielensä ei ole tarpeeksi arvokas opetettavaksi kouluissa ja käytettäväksi opetuksen välineenä. Tietoisuus oman kielen arvosta puuttui. Joidenkin vuosien jälkeen lasten vanhemmat ja yhteisö kokonaisuudessaan alkoivat nähdä lasten menestyvän paremmin koulussa äidinkielen käytön ansiosta.
Äidinkieli on perusta lasten oppimiselle. Se auttaa lapsia yhdistämään luokkahuoneissa oppimansa asiat elinympäristössään oppimiinsa asioihin. Vanhempien on helppo auttaa lapsiaan kielellä, jota he parhaiten ymmärtävät. Lapset voivat helposti olla vuorovaikutuksessa perheidensä ja heitä ympäröivän maailman kanssa. Lapset voivat kehittää taitojaan paremminajatellessaan omalla kielellään. Voin todistaa, kuinka lapset nauttivat oppimisesta äidinkielellään peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Konson lasten täytyy siis päästä oppimaan esikoulusta alkaen omalla äidinkielellään.
Teksti: Engida Kussia
* Komitea, joka hallitsi Etiopiaa vuosina 1974-1991.
Wycliffe Raamatunkääntäjät ja SIL Etiopia tuovat nyt äidinkielisen opetuksen myös esikouluun. Voit auttaa konson- ja alenkielisen esikoulun käynnistämistä lahjoittamalla. Hanketta rahoittaa osittain myös Suomen ulkoministeriö.
