esikoulu

Haluan juos­ta Juma­lal­le

Juma­la on anta­nut minul­le juok­se­mi­sen lah­jan – haluan juos­ta hänel­le, sanoo 27-vuo­­tias Ary­am. Maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä Ary­am tuli maa­liin voit­ta­ja­na ”Run For Bible­less” ‑tapah­tu­mas­sa Etio­pias­sa, tus­kin hen­gäs­ty­nee­nä. Ary­am ker­too seu­raa­vas­sa elä­mäs­tään ja uskos­taan: Aloin vai­no­ta vel­jeä­ni, kun hän alkoi uskoa Jee­suk­seen Kris­tuk­seen ainoa­na tie­nä pelas­tuk­seen, mut­ta vel­je­ni antoi minul­le Uuden tes­ta­men­tin. Lue lisää

sitten

Elä­män­me­noa Etio­pian Kon­sos­sa

Kon­sos­sa sataa vain kah­des­ti vuo­des­sa. Met­sien hak­kui­den vuok­si sadet­ta ei kui­ten­kaan saa­da tar­peek­si. Kol­meen vuo­teen ihmi­set eivät ole voi­neet lain­kaan kor­ja­ta satoa. Maa­pe­rä on kivis­tä ja karua. Aina on kui­vuut­ta ja pulaa ruo­as­ta ja juo­ma­ve­des­tä. Kon­sot tun­ne­taan jyrk­kien kivis­ten rin­tei­den pen­ger­vil­je­lys­tä. Pen­ke­reet kerää­vät sadet­ta ja aut­ta­vat näin estä­mään maa­pe­rän eroo­sio­ta. Lue lisää

sitten

Mitä lho­meil­le kuu­luu, Nangs­ha Lho­mi?

“Elä­mä on palan­nut koro­na­ra­joi­tus­ten jäl­keen nor­maa­lei­hin uomiin­sa Nepa­lin lho­mia­lueil­la. Kylä­läi­set eivät pel­kää koro­naa, kos­ka mel­kein kaik­ki ovat otta­neet rokot­teen”, lho­mien oman NEL­­HOS-kan­­sa­­lais­­jär­­jes­­tön pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri Nangs­ha Lho­mi kuvai­lee. Kou­lut ja seu­ra­kun­nat ovat myös tut­tuun tapaan toi­min­nas­sa.  Kou­lu­vuo­si jäsen­tyy lho­mien mail­la eri taval­la kuin Suo­mes­sa, jos­sa kou­lu­lai­set ovat jo aloit­ta­neet syys­lu­ku­kau­ten­sa. “Nepa­lis­sa mon­suu­ni­kau­den Lue lisää

sitten

NEPAL — Vii­mein viral­lis­ta tun­nus­tus­ta työl­le

“Työm­me on vii­mein saa­nut tun­nus­tus­ta”, Pasang Bhu­tic Chy­aba, esi­kou­luo­pet­ta­ja Kimat­han­gan kyläs­tä, iloit­see.  Pasang on toi­mi­nut esio­pe­tuk­sen opet­ta­ja­na kou­lun perus­ta­mi­ses­ta läh­tien. “Kun aloin opet­taa eska­­ri-ikäi­­siä, käy­tet­tä­vis­sä­ni ei vie­lä ollut mitään kir­jo­ja tai oppi­ma­te­ri­aa­le­ja. Kai­ken lisäk­si jou­duin opet­ta­maan saman­ai­kai­ses­ti sekä eska­­ri-ikäi­­siä ja sitä nuo­rem­pia että perus­kou­lun ensim­mäis­tä luok­kaa samas­sa luok­ka­ti­las­sa eka­luok­ka­lais­ten kir­jo­jen Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa

Monet Etio­pian maa­seu­dun ihmi­sis­tä eivät puhu maan val­ta­kiel­tä, ja hyvä kou­lu­tus on sik­si monil­le kie­li­muu­rin taka­na.  Kon­son ja alen kie­lil­lä on aiem­min tuo­tet­tu perus­kou­lun ope­tus­ma­te­ri­aa­lia. Nyt näi­tä kie­liä puhu­vat lap­set saa­vat mah­dol­li­suu­den aloit­taa oppi­mi­sen esi­kou­lus­sa omal­la kie­lel­lään. Han­ke käyn­nis­tyi vuon­na 2021 vas­toin­käy­mis­ten kera. Ensin kevääl­lä ope­tus­suun­ni­tel­ma muut­tui, ja pari kuu­kaut­ta Lue lisää

sitten

Elsa pal­ve­lee lap­sia koko sydä­mes­tään

Halusin lap­ses­ta asti opet­ta­jak­si, mut­ta en tien­nyt mil­lai­nen opet­ta­ja haluai­sin olla. Sit­ten rou­va Wel­ly Pat­ti­kawa tar­jo­si minul­le esi­kou­luo­pet­ta­jan paik­kaa kou­lus­taan, Rafle­sia Arnol­dys­ta.  Hyväk­syin työ­tar­jouk­sen ja olen työs­ken­nel­lyt esi­kou­lun­opet­ta­ja­na vuo­des­ta 2015 tähän päi­vään asti. Haluan pal­vel­la lap­sia koko sydä­mes­tä­ni. Ope­tan mie­lel­lä­ni lap­sia hei­dän äidin­kie­lel­lään, sil­lä olen pie­nes­tä pitäen tot­tu­nut puhu­maan äidin­kiel­tä­ni, Lue lisää

sitten

Oman äidin­kie­len käyt­tö hel­pot­taa oppi­mis­ta

Olen Gen­da Ang­juk. Toi­min reh­to­ri­na Shree Mak­pa Alun­gin perus­kou­lus­sa Ruka­man kyläs­sä Nepa­lis­sa. Minul­la on koke­mus­ta ope­tus­työs­tä 16 vuo­den ajal­ta. Aiem­min lho­min­kie­li­sil­lä lap­sil­la oli oppi­­mis- ja ymmär­tä­mis­vai­keuk­sia kou­lus­sa, kos­ka ope­tuk­ses­sa ei käy­tet­ty hei­dän omaa kiel­tään. Alkuun NEL­­HOS-jär­­jes­­tö piti aikui­sil­le luku­tai­to­kurs­se­ja äidin­kie­les­sä ja myö­hem­min myös nepa­lin kie­les­sä. Aikuis­ten luku­tai­to­työs­tä hyö­tyi­vät pää­asias­sa 15–45-vuotiaat. Lue lisää

sitten

Lho­mit muu­tos­ten kes­kel­lä

Elä­mä Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa on rau­hal­lis­ta. Vuo­ril­la sijait­se­vat kylät ovat lin­nun­tie­tä pit­kin lähel­lä toi­si­aan, mut­ta muu­ten väli­mat­kat ovat pai­koit­tain pit­kiä­kin. Arun-joen molem­min puo­lin kohoa­vil­la vuo­ril­la näkee sini­siä länt­te­jä – kirk­kaan sini­sel­lä maa­lil­la maa­la­tut talot näky­vät kau­as. Lho­mien kau­nis eli­nym­pä­ris­tö ja kult­tuu­ri ovat kui­ten­kin koh­taa­mas­sa muu­tok­sia. Kai­kis­sa lho­mi­ky­lis­sä on nyky­ään säh­köt, joten Lue lisää

sitten

Minun yhtei­sö­ni — minun kan­sa­ni

Vuo­ris­to­ky­lis­sä, jois­sa ei ole lää­kä­riä ja mat­ka tiel­le on pit­kä, on usein vai­ke­aa saa­da hyvää hoi­toa eri­lai­siin sai­rauk­siin. Vai­keas­ti sai­raat lap­set lähe­te­tään kau­pun­kiin saa­maan hoi­toa. Sik­si­pä myös nepa­li­lai­nen Nangs­ha, Che­puwan kyläs­tä kotoi­sin ole­va kau­nis ja päte­vä lho­mi­tyt­tö, kas­voi Kath­man­dus­sa. Nangs­han sai­ras­tut­tua hänen setän­sä tar­jou­tui otta­maan tytön per­heen­sä luo. Muu per­he Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu, joka täyt­tää aukon

Jokai­sel­la tuli­si olla tasa­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det laa­duk­kaa­seen kou­lu­tuk­seen. Lho­min­kie­li­nen esi­kou­lu on yksi askel koh­ti lho­mi­las­ten parem­paa kou­lu­tus­ta.  Nepa­lis­sa Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa­va hen­ki­lö on ker­to­nut, että äidin­kie­li­sen esi­kou­luoh­jel­man avul­la lho­mi­kan­san pariin ollaan saa­tu luo­tua hyvä perus­ta kou­lu­tuk­sel­le. “Kou­lu­tus on kehi­tyk­sen tär­kein kul­ma­ki­vi ja sik­si prio­ri­teet­ti”, hän sanoo. Moni­kie­li­seen ope­tuk­seen perus­tu­va Lue lisää

sitten