Lhomit asuvat Arun-laakson yläosissa Koillis-Nepalissa lähellä Kiinan rajaa. He puhuvat äidinkielenään tiibetiläistä lhomin kieltä. Vuoristoalueilla on 11 suurta lhomikylää ja seitsemän pientä kylää, joihin pääsee vain jalan. Lhomien pääasiallinen elinkeino on maanviljelys. Perinteisen maanviljelyksen lisäksi lhomit kasvattavat esimerkiksi kardemummaa myyntiin ja hoitavat yksityisiä metsiä. Lhomien taloudellinen toimeentulo on usein vaikeaa, Lue lisää…
Shantin peruskoulussa Chepuwan kylässä Nepalin lhomialueella oli ongelmana juomaveden ja vessojen puute, mikä johti joidenkin lasten kohdalla jopa koulunkäynnin keskeyttämiseen. Erityisesti isommille tytöille vessojen puute muodosti ongelman. Naapurusto alkoi myös olla väsynyt siihen, että oppilaat kävivät naapuritaloissa juomassa vettä ja käyttämässä vessaa. Äidinkielisen koulutuksen ohjelma otti asiakseen ratkaista ongelman. Kouluun Lue lisää…
“Elämä on palannut koronarajoitusten jälkeen normaaleihin uomiinsa Nepalin lhomialueilla. Kyläläiset eivät pelkää koronaa, koska melkein kaikki ovat ottaneet rokotteen”, lhomien oman NELHOS-kansalaisjärjestön projektikoordinaattori Nangsha Lhomi kuvailee. Koulut ja seurakunnat ovat myös tuttuun tapaan toiminnassa. Kouluvuosi jäsentyy lhomien mailla eri tavalla kuin Suomessa, jossa koululaiset ovat jo aloittaneet syyslukukautensa. “Nepalissa monsuunikauden Lue lisää…
“Työmme on viimein saanut tunnustusta”, Pasang Bhutic Chyaba, esikouluopettaja Kimathangan kylästä, iloitsee. Pasang on toiminut esiopetuksen opettajana koulun perustamisesta lähtien. “Kun aloin opettaa eskari-ikäisiä, käytettävissäni ei vielä ollut mitään kirjoja tai oppimateriaaleja. Kaiken lisäksi jouduin opettamaan samanaikaisesti sekä eskari-ikäisiä ja sitä nuorempia että peruskoulun ensimmäistä luokkaa samassa luokkatilassa ekaluokkalaisten kirjojen Lue lisää…
Olen Genda Angjuk. Toimin rehtorina Shree Makpa Alungin peruskoulussa Rukaman kylässä Nepalissa. Minulla on kokemusta opetustyöstä 16 vuoden ajalta. Aiemmin lhominkielisillä lapsilla oli oppimis- ja ymmärtämisvaikeuksia koulussa, koska opetuksessa ei käytetty heidän omaa kieltään. Alkuun NELHOS-järjestö piti aikuisille lukutaitokursseja äidinkielessä ja myöhemmin myös nepalin kielessä. Aikuisten lukutaitotyöstä hyötyivät pääasiassa 15-45-vuotiaat. Lue lisää…
Nimeni on Finjum Bhote. Asun Bhotkholan alueella Seksumin kylässä Nepalissa. Perheeseeni kuuluu kahdeksan jäsentä. Olen perheeni vanhin tytär, joten 13-vuotiaaksi pysyin kotona auttaen vanhempiani maanviljelyssä, karjankasvatuksessa ja muissa kotitöissä. Yhtenä päivänä maanvyörymät pyyhkäisivät mennessään kaiken karjamme. Isäni osti kuitenkin kaksi uutta lehmää ja käski minun viedä ne laiduntamaan. Eräänä päivänä Lue lisää…
Elämä Himalajan vuoristossa on rauhallista. Vuorilla sijaitsevat kylät ovat linnuntietä pitkin lähellä toisiaan, mutta muuten välimatkat ovat paikoittain pitkiäkin. Arun-joen molemmin puolin kohoavilla vuorilla näkee sinisiä länttejä – kirkkaan sinisellä maalilla maalatut talot näkyvät kauas. Lhomien kaunis elinympäristö ja kulttuuri ovat kuitenkin kohtaamassa muutoksia. Kaikissa lhomikylissä on nykyään sähköt, joten Lue lisää…
Maailmanlaajuinen covid-19-pandemia on vaikuttanut koko Nepalin koulutusjärjestelmään. Vaikka lhomikylissä ei ole ollut koronatartuntoja, maan opetusviranomaiset pitivät koulut suljettuina useiden kuukausien varotoimenpiteenä. Lhomit kokoontuivat kuitenkin moniin juhliin ja tapahtumiin, koska korona ei ollut saavuttanut heidän kyliään. Tämän vuoksi NELHOS-järjestön työntekijät pitivät koulujen avaamista mahdollisena, kunhan tarvittavat turvatoimet otetaan käyttöön. Opettaja Pasang Lue lisää…
Vuoristokylissä, joissa ei ole lääkäriä ja matka tielle on pitkä, on usein vaikeaa saada hyvää hoitoa erilaisiin sairauksiin. Vaikeasti sairaat lapset lähetetään kaupunkiin saamaan hoitoa. Siksipä myös nepalilainen Nangsha, Chepuwan kylästä kotoisin oleva kaunis ja pätevä lhomityttö, kasvoi Kathmandussa. Nangshan sairastuttua hänen setänsä tarjoutui ottamaan tytön perheensä luo. Muu perhe Lue lisää…
Jokaisella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen. Lhominkielinen esikoulu on yksi askel kohti lhomilasten parempaa koulutusta. Nepalissa Sankhuwasabhan piirin maaseudun koulutuksesta vastaava henkilö on kertonut, että äidinkielisen esikouluohjelman avulla lhomikansan pariin ollaan saatu luotua hyvä perusta koulutukselle. “Koulutus on kehityksen tärkein kulmakivi ja siksi prioriteetti”, hän sanoo. Monikieliseen opetukseen perustuva Lue lisää…