Nepal

Chhiring

Kou­lu­tus muut­ti opet­ta­jan työn

Nepa­lin lho­mien kan­sa­lais­jär­jes­tön NEL­HO­Sin tar­joa­ma kou­lu­tus vah­vis­taa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa työs­ken­te­le­vien opet­ta­jien ammat­ti­tai­toa: “Meil­lä ei ollut aavis­tus­ta­kaan, että täl­lai­sia ope­tus­me­ne­tel­miä on edes ole­mas­sa.” “Englan­nin opet­ta­mi­nen maa­seu­dun kou­luis­sa oli ennen hyvin haas­teel­lis­ta”, ker­too Chh­ring, joka toi­mii perus­kou­lun englan­nin kie­len opet­ta­ja­na Bhotk­ho­lan kun­nas­sa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa. Oppi­laat eivät olleet kiin­nos­tu­nei­ta, ja opet­ta­jil­la oli käy­tös­sä Lue lisää

sitten
Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin

Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän. Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet puhui­vat vain lho­mia tai nawaa, ja tämän takia kom­mu­ni­koin­ti val­tion Lue lisää

sitten
sisu ja usko

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärel­le istu­tet­tu: se antaa hedel­män ajal­laan, eivät­kä sen leh­det lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­lai­set ovat ylpei­tä sisuk­kuu­des­taan. Sii­hen on syy­tä­kin. Sisu on enem­män kuin sisäis­tä päät­tä­väi­syyt­tä tai kes­tä­vyyt­tä. Se tuo mie­leen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kes­tää ark­ti­sen tal­ven anka­rat olo­suh­teet vuo­si vuo­den jäl­keen, mut­ta joka kui­ten­kin Lue lisää

sitten
Lapset heittävät palloa koulun pihalla

“Nyt lähe­tän hänet joka päi­vä kou­luun”

Kie­liyh­tei­söt hyö­ty­vät eri­lai­sis­ta tie­toa lisää­vis­tä kou­lu­tuk­sis­ta. Ne voi­vat lisä­tä ymmär­rys­tä sii­tä, kuka voi käy­dä kou­lua ja oppia, sekä aut­taa opet­ta­jia otta­maan ope­tuk­ses­sa huo­mioon eri­lai­sia oppi­joi­ta. Nepa­li­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tö NELHOS ker­too kol­me esi­merk­kiä sii­tä, mil­lai­nen vai­ku­tus kou­lu­tuk­sil­la on ollut ihmis­ten elä­mään. Mukaa­not­ta­va luok­ka­huo­ne Pop­ti Bhy­an­gy­an­gin perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuo­den oppi­las Nag­da, on syn­ty­nyt Lue lisää

sitten
Lukutaito-ohjelma

Luku­tai­to on avain mah­dol­li­suuk­siin ja muu­tok­seen

Kan­sain­vä­li­nen luku­tai­to­päi­vä 8.9.2025 Luku­tai­to on avain mah­dol­li­suuk­siin ja muu­tok­seen Vuo­si­na 2010–2016 Nepal Lho­mi Socie­ty (NELHOS) ‑kan­sa­lais­jär­jes­tö toteut­ti Nepa­lis­sa Suo­men Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien tuel­la kak­si­kie­li­sen aikuis­ten luku­tai­to­hank­keen, joka tavoit­ti 18 syr­jä­ky­lää Sank­huwa­sab­han alu­eel­la seit­se­män vuo­den aika­na. Hank­keen alkaes­sa näi­den yhtei­sö­jen val­ta­väes­tö ei osan­nut lukea eikä kir­joit­taa ja puhui vain lho­min kiel­tä. Alu­een Lue lisää

sitten

Saga­ris­ta tuli luo­kan paras oppi­las

Kou­lun­käyn­ti vie­raal­la kie­lel­lä voi vai­kut­taa lap­sen kou­lu­me­nes­tyk­seen nega­tii­vi­ses­ti. Sagar siir­tyi opis­ke­le­maan koti­ky­län­sä kou­luun, jos­sa hän sai ope­tus­ta omal­la äidin­kie­lel­lään. Pian hänen arvo­sa­nan­sa läh­ti­vät nousuun. Sagar aloit­ti kou­lun­käyn­nin sisä­op­pi­lai­tok­ses­sa Nepa­lis­sa, jos­sa ope­tus­kie­le­nä käy­tet­tiin nepa­lia ja englan­tia. Kos­ka pojan äidin­kie­li on lho­mi, hänen oli vai­kea ymmär­tää ope­tus­ta ja vie­rai­den kie­lien käsit­tei­tä. Tämä Lue lisää

sitten

Osa­na Juma­lan lähe­tys­tä — pyr­ki­mys paran­taa kou­lu­tuk­sen laa­tua vähem­mis­tö­kie­lis­sä

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä työs­ken­te­lee äidin­kie­lis­ten kou­lu­tus­hank­kei­den paris­sa. “Äidin­kie­li­nen kou­lu­tus on kuin ravit­tu maa­pe­rä lap­sen elä­mäs­sä, jos­ta on parem­pi pon­nis­taa elä­män­mit­tai­seen kas­vuun”, hän kuvaa. – Minul­la oli nuo­re­na voi­ma­kas Juma­lan kut­su lähe­tys­työ­hön, ker­too Jou­ni Mäke­lä, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) han­ke­koor­di­naat­to­ri. Hän halusi, että evan­ke­liu­mi tuli­si kaik­kien tie­toon. Lähe­tys­työ­kut­su ohja­si hänet Lue lisää

sitten

Aal­to­vai­ku­tus­ta Nepa­lis­sa

Kuvit­te­le ren­tou­tu­va­si kesä­mö­kil­lä iha­na­na kesä­päi­vä­nä. Tum­man­si­ni­nen vesi on pei­li­tyy­ni. Otat pie­nen kiven kätee­si ja hei­tät sen veteen. Kuu­luu läis­käh­dys. Sit­ten ren­kaat leviä­vät jär­ven pin­taa pit­kin kau­em­mas ja kau­em­mas. Kun pie­net lai­neet osu­vat lähel­lä ole­viin kiviin, ne kään­ty­vät takai­sin­päin luo­den arvaa­mat­to­mia ja moni­mut­kai­sia kuvioi­ta. Täl­lais­ta voi olla myös yhtei­söis­sä tapah­tu­va muu­tos. Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­sel­le oppi­mi­sel­le jat­koa Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa

“Oikeus oppia omal­la kie­lel­lä ei ole maa­il­mas­sa itses­tään­sel­vyys”, kas­va­tus­tie­tei­den toh­to­ri ja Piplia­seu­ran luku­tai­to­työn joh­ta­ja Kim­mo Koso­nen tote­aa. Suo­men val­tion kehi­ty­syh­teis­työn mää­rä­ra­hois­ta myön­net­tiin tukea Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien yhdes­sä pai­kal­lis­ten yhteis­työ­kump­pa­nien­sa kans­sa toteut­ta­mil­le äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen hank­keil­le Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa. Näis­tä kak­si on jat­ku­vaa han­ket­ta, äidin­kie­li­nen esi­kou­lu kon­so­jen ja ale­jen paris­sa Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa Lue lisää

sitten

Kou­lu­lais­ten tai­dot tes­tis­sä

Lho­mit asu­vat Arun-laak­­son ylä­osis­sa Koil­­lis-Nepa­­lis­­sa lähel­lä Kii­nan rajaa. He puhu­vat äidin­kie­le­nään tii­be­ti­läis­tä lho­min kiel­tä. Vuo­ris­toa­lueil­la on 11 suur­ta lho­mi­ky­lää ja seit­se­män pien­tä kylää, joi­hin pää­see vain jalan. Lho­mien pää­asial­li­nen elin­kei­no on maan­vil­je­lys. Perin­tei­sen maan­vil­je­lyk­sen lisäk­si lho­mit kas­vat­ta­vat esi­mer­kik­si kar­de­mum­maa myyn­tiin ja hoi­ta­vat yksi­tyi­siä met­siä. Lho­mien talou­del­li­nen toi­meen­tu­lo on usein vai­ke­aa, Lue lisää

sitten