Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän. Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet Lue lisää

Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin
sisu ja usko

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärel­le istu­tet­tu: se antaa hedel­män ajal­laan, eivät­kä sen leh­det lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­lai­set ovat ylpei­tä sisuk­kuu­des­taan. Sii­hen on syy­tä­kin. Sisu on enem­män kuin sisäis­tä päät­tä­väi­syyt­tä tai kes­tä­vyyt­tä. Se tuo mie­leen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kes­tää Lue lisää

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan Lue lisää

Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Moni­kie­li­syys ja Juma­la

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät kään­tää Raa­mat­tua äidin­kie­lil­le. Raa­ma­tun­kään­nös­työn tavoit­tee­na on, että ihmi­set voi­vat ottaa Juma­lan vas­taan ja olla yhtey­des­sä häneen par­haal­la taval­la; kie­lel­lä, joka kuu­luu hei­dän iden­ti­teet­tiin­sä. Kie­lel­lä on myös tär­keä teh­tä­vä ihmis­ten väli­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä ja kom­mu­ni­koin­nis­sa. Se aut­taa mei­tä liik­ku­maan kult­tuu­ris­ta Lue lisää

Moni­kie­li­syys hel­pot­taa kom­mu­ni­kaa­tio­ta, mut­ta voi joh­taa kult­tuu­rin häviä­mi­seen

Digot asu­vat Itä-Afri­­kan ran­ni­kol­la, pää­asias­sa Kenian ete­lä­osas­sa. Hei­dän asut­ta­mal­laan alu­eel­la ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat kie­let ovat digo sekä swa­hi­li. Lisäk­si englan­tia käy­te­tään kou­luis­sa ja hal­lin­non viral­li­ses­sa vies­tin­näs­sä. On kui­ten­kin hyvin taval­lis­ta, että ihmi­set käyt­tä­vät aina­kin kah­ta kiel­tä saman­ai­kai­ses­ti vaih­ta­mal­la yhdes­tä kie­les­tä Lue lisää

Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen
Monikielisyyden arki: Uhkia ja mahdollisuuksia yhteisöille

Moni­kie­li­syy­den arki: Uhkia ja mah­dol­li­suuk­sia yhtei­söil­le

Lou­­nais-Etio­­pian Kon­­so- ja ja Ale-alueil­­la puhu­taan kon­son ja alen kiel­tä äidin­kie­le­nä, mut­ta ihmi­set käyt­tä­vät usein myös amha­raa, oro­moa tai gamoa – alu­een ylei­sim­min puhut­tu­ja kie­liä – tai jopa diras­hen tai tsa­ma­kon kiel­tä. Kau­pun­geis­sa, ter­veys­pal­ve­luis­sa, lii­ken­tees­sä ja toreil­la ihmi­set käyt­tä­vät yllä Lue lisää

Kiel­ten moni­nai­suus: Kirous vai siu­naus?

Ker­to­mus Baa­be­lin tor­nis­ta — Raa­ma­tun tun­ne­tuin ker­to­mus kie­lis­tä Ker­to­mus Baa­be­lin tor­nis­ta ensim­mäi­sen Moo­sek­sen kir­jan luvus­sa 11 on var­mas­ti tutuin kie­liä käsit­te­le­vä jak­so Raa­ma­tus­sa. Se ker­too suun­ni­tel­mas­ta raken­taa kau­pun­ki ja tai­vaa­seen asti ulot­tu­va tor­ni. Han­ke päät­tyy kata­stro­fiin, kun Juma­la puut­tuu tapah­tu­miin Lue lisää

Jot­ta jokai­nen kie­li ja kult­tuu­ri sai­si julis­taa Juma­lan kun­ni­aa

Joi­tain vuo­sia sit­ten muo­toi­lin yhdes­sä kol­le­goi­de­ni kans­sa lausah­duk­sen jot­tei kukaan jäi­si Juma­lan val­ta­kun­nan ulko­puo­lel­le kie­len­sä ja kult­tuu­rin­sa takia. Se kuvaa mie­les­tä­ni hyvin raa­ma­tun­kään­nös­työn tar­koi­tus­ta. Mik­si Raa­mat­tu pitäi­si kään­tää kan­san­kie­lel­le? Mik­si seu­ra­kun­nan pitäi­si toi­mia kan­san­kie­lel­lä? Mik­si jokai­sel­la pitäi­si olla mah­dol­li­suus oppia Lue lisää

Ola­vi Vesa­lai­nen – In Memo­riam

Ola­vi Vesa­lai­nen syn­tyi Piek­sä­mäel­lä 23.4.1941. Lukion jäl­keen Ola­vi läh­ti Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan luon­non­tie­tei­tä ja val­mis­tui mais­te­rik­si vuon­na 1966. Suo­ri­tet­tu­aan ase­pal­ve­luk­sen ja ope­tet­tu­aan het­ken aikaa Lai­hian lukios­sa Ola­vin koke­ma lähe­tys­kut­su tem­pai­si hänet entis­tä kau­em­mas koti­po­luil­ta. Ola­vi oli vai­kut­tu­nut raa­ma­tun­kään­nös­työn näys­tä, jota Ame­ri­kas­ta Lue lisää