Euroo­pas­sa on ihmis­ryh­mä, jol­la ei ole ymmär­ret­tä­vää ver­sio­ta Raa­ma­tus­ta omal­la kie­lel­lään. Erit­täin suu­ri ryh­mä ihmi­siä, joi­den täl­lä het­kel­lä täy­tyy käyt­tää asuin­maas­saan puhu­tul­le kie­lel­le kään­net­tyä Raa­mat­tua sel­lai­sen Raa­ma­tun sijaan, joka puhut­te­li­si hei­tä par­hai­ten.

Kak­si mil­joo­naa ihmis­tä puhuu roma­ni­kiel­tä äidin­kie­le­nään — suku­pol­ves­ta toi­seen. Kuva: Ison-Bri­tan­nian ja Irlan­nin Wycliffe/Jeremy Weight­man

Nyt puhu­taan siis roma­neis­ta, joi­ta on maa­il­man­laa­jui­ses­ti ehkä 20 mil­joo­naa, Euroo­pas­sa 10—12 mil­joo­naa, ja hei­dän kie­les­tään, roma­ni­kie­les­tä (tosin monet roma­nit eivät halua rekis­te­röi­tyä väes­tön­las­ken­nas­sa alku­pe­rän­sä mukaan, joi­den­kin arvioi­den mukaan hei­tä saat­taa kai­ken kaik­ki­aan olla jopa 40 mil­joo­naa).

Näis­tä lähes 2 mil­joo­naa puhuu roma­ni­kiel­tä äidin­kie­le­nään. Mut­ta surul­lis­ta kyl­lä, kun he käy­vät kir­kos­sa tai luke­vat tai kuu­le­vat Sanaa ja evan­ke­liu­min sano­man, se on aina hei­dän asuin­maan­sa kie­lel­lä, ei roma­ni­kie­lel­lä. Jos se jos­kus saat­taa­kin olla hei­dän omal­la kie­lel­lään, se on hyvin muo­dol­lis­ta kir­ja­kiel­tä. Niin­pä heil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta ymmär­tää kiel­tä täy­sin, kos­ka se ei ole hei­dän puhu­mal­laan kie­lel­lä, johon he iden­ti­fioi­tu­vat.

Mut­ta muu­tos on tapah­tu­mas­sa.

Roma­nias­sa on perus­tet­tu tii­mi kään­tä­mään Raa­mat­tua roma­ni­kie­lel­le, jot­ta kaik­ki roma­ni­kie­len puhu­jat saa­vat tutus­tua Juma­lan sanaan sydä­men­sä kie­lel­lä.

Yleis­kie­li­sek­si stan­dar­di­soin­ti

Kään­nös tulee ole­maan yleis­ro­ma­ni­kie­lel­lä. Mik­si yleis­kie­li? Kos­ka eräs roma­ni­kie­len moni­mut­kai­suuk­sis­ta on, että sii­nä on mon­ta mur­ret­ta – pel­käs­tään jo Roma­nias­sa, vaik­ka on myös monia mui­ta roma­ni­mur­tei­ta ympä­ri Euroop­paa.

Kaksi romanityttöä hymyilevät kuvaajalle.
Näil­lä roma­ni­ty­töil­lä on tule­vai­suu­des­sa mah­dol­li­suus lukea Raa­mat­tua kie­lel­lä, jota he ymmär­tä­vät par­hai­ten. Kuva: Wyclif­fe Glo­bal Alliance/Marc Ewell

Joten roma­ni­kie­len raa­ma­tun­kään­nös­tii­mi suun­nit­te­lee kir­jai­mel­li­ses­ti roma­ni­kie­len stan­dar­di­soin­tia Raa­mat­tua var­ten, jot­ta mitä tahan­sa mur­ret­ta Roma­nias­sa asu­va roma­ni puhuu­kaan, hän pys­tyy luke­maan yleis­ro­ma­ni­kie­lis­tä Raa­mat­tua ja ymmär­tä­mään täy­del­li­ses­ti kai­ken luke­man­sa.

Kuten Daniel, eräs kään­tä­jis­tä, sanoo: “Luke­mi­sen kaut­ta saa­mam­me hen­gel­li­nen tark­ka­nä­köi­syys aut­taa mei­tä ymmär­tä­mään parem­min Juma­lan tah­don ja teh­tä­väm­me. Haluan roma­ni­kie­li­sen Raa­ma­tun vai­kut­ta­van mah­dol­li­sim­man moneen roma­niin muut­ta­mal­la hei­dän mie­len­sä ja sydä­men­sä.”

Kään­nös­työ­tä aut­taa, että näis­sä mur­teis­sa on saman­lai­nen kie­liop­pi ja monia yhtei­siä sano­ja. On kui­ten­kin myös pal­jon sano­ja – monet niis­tä tär­kei­tä hen­gel­li­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä, kuten esim. valo, pimeys ja sana – jot­ka ovat eri mur­teis­sa eri­lai­sia. Tämä joh­tuu sii­tä, että jokai­nen mur­re on omak­su­nut sano­ja ympä­röi­vis­tä kie­lis­tä. Näin ollen Unka­rin rajaa lähel­lä ole­vaan mur­tee­seen on tul­lut sano­ja unka­ris­ta, toi­nen mur­re Tur­kin rajan lähel­lä on otta­nut sano­ja tur­kin kie­les­tä, sama asia krei­kan suh­teen jne. Ajat­te­le vaik­ka, kuin­ka englan­nin kie­leen on omak­sut­tu sano­ja muis­ta kie­lis­tä, esim. sanat ”bun­ga­low” (ben­ga­lin kie­les­tä) tai ”cara­van” (per­sian kie­les­tä).

Yhtei­sön ja seu­ra­kun­nan tar­peet

Lisäk­si on kyse sii­tä, mis­sä ja mil­loin roma­ni­kiel­tä puhu­taan.

Zol­tan, joka työs­ken­te­lee Roma­nian Wyclif­fel­lä ja aut­taa kään­nös­pro­jek­tis­sa, selit­tää, että roma­ni­kie­len puhu­jat käyt­tä­vät kie­lel­lään kol­mea eri tasoa. Ensik­si­kin ovat ne, jot­ka puhu­vat roma­nia koto­na ja kylis­sään. Toi­sek­si ne, jot­ka ymmär­tä­vät roma­ni­kiel­tä, mut­ta jot­ka yleen­sä käyt­tä­vät roma­nian kiel­tä. Kol­man­nek­si ovat vie­lä ne roma­nit, jot­ka ovat menet­tä­neet kie­len­sä ja puhu­vat vain jotain muu­ta kiel­tä – roma­ni­aa, unka­ria tai jotain muu­ta heil­le lähei­sin­tä pää­kiel­tä.

Wyclif­fe Roma­nian jäsen Zoltán Bar­na­bas joh­taa las­ten raa­mat­tu­ker­hoa roma­ni­ko­dis­sa Roma­nias­sa. Meneil­lään on peli, joka aut­taa lap­sia muis­ta­maan oppi­man­sa. Kuva: Wyclif­fe Glo­bal Alliance/Marc Ewell

Zol­tan jat­kaa: ”Roma­nien seu­ra­kun­nis­sa­kin on kol­me tasoa. Ensik­si ne, jot­ka sekoit­ta­vat kes­ke­nään roma­nian kiel­tä ja roma­ni­kiel­tä. He puhu­vat roma­ni­aa ja luke­vat Raa­mat­tua roma­nian kie­lel­lä, vaik­ka he puhu­vat roma­ni­kiel­tä seu­ra­kun­nas­sa. Toi­sek­si on sel­lai­sia, jot­ka puhu­vat roma­ni­kiel­tä koto­naan, kaduil­la, kau­pois­sa ja kaik­kial­la muu­al­la, mut­ta käyt­tä­vät roma­nian­kie­lis­tä Raa­mat­tua kir­kos­sa. Toi­set saar­naa­vat roma­ni­kie­lel­lä. Kun he sano­vat jotain roma­niak­si ja ihmi­set eivät ymmär­rä hei­tä, he vaih­ta­vat heti roma­ni­kie­leen. Kol­man­nek­si, seu­ra­kun­nas­sa vain roma­nian kiel­tä käyt­tä­vät puhu­vat kaik­kial­la muu­al­la roma­ni­kiel­tä, mut­ta kos­ka seu­ra­kun­nan viral­li­nen kie­li on roma­nian kie­li, he käyt­tä­vät sitä sik­si siel­lä.”

”Paras tilan­ne on tie­ten­kin, kun he kaik­ki käyt­tä­vät roma­ni­kiel­tä äidin­kie­le­nään joka pai­kas­sa. Olem­me olleet seu­ra­kun­nis­sa, jois­sa kaik­ki muut asiat pait­si Raa­ma­tun luke­mi­nen tapah­tuu roma­ni­kie­lel­lä. Tämä tekee kai­ken vai­keam­mak­si ja huo­nom­min ymmär­ret­tä­väk­si.”

Yleis­ro­ma­ni­kie­li­nen Raa­mat­tu siis hel­pot­tai­si tilan­net­ta huo­mat­ta­vas­ti. Yhtäk­kiä roma­nit pys­tyi­si­vät teke­mään seu­ra­kun­nis­sa kai­ken roma­ni­kie­lel­lä ja ymmär­tä­mään kuu­le­man­sa ja luke­man­sa täy­del­li­ses­ti.

Nico­lai, roma­nien paris­sa työs­ken­te­le­vä lähe­tys­työn­te­ki­jä ja kään­nös­ko­mi­tean jäsen, sanoo: “Kun saar­naan roma­ni­kie­lel­lä, ihmi­set sano­vat sano­jen tule­van eri lail­la. He sano­vat: ‘Pas­to­rim­me on roma­nia­lai­nen, mut­ta ymmär­räm­me sinua eri taval­la: mis­tä tämä joh­tuu? Kos­ka puhut sydä­mel­lem­me, puhut sydä­mes­tä sydä­meen.’ He kuun­te­le­vat eri taval­la kes­kit­tyen, kos­ka puhun heil­le hei­dän omal­la kie­lel­lään. Näin on paras­ta!”

Tar­peen kar­toit­ta­mi­nen

Yleis­ro­ma­ni­kie­li­sen Raa­ma­tun kään­nös­tii­mi on siis nyt täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa.

Kes­keis­tä on, että kään­nös­tii­mi koos­tuu eri tun­nus­tus­kun­tien kris­ti­tyis­tä ja edus­taa eri roma­ni­mur­tei­ta, ja näin ollen ilmen­tää pro­jek­tin näkyä.

Eräs ensim­mäi­sis­tä asiois­ta, joi­ta tii­mi teki, oli men­nä käy­mään eri mur­tei­ta puhu­vis­sa roma­niyh­tei­söis­sä ja kar­toit­taa tar­vet­ta yleis­ro­ma­ni­kie­li­sel­le Raa­ma­tul­le. Näis­sä yhtei­söis­sä oltiin hyvin kiin­nos­tu­nei­ta asias­ta.

Eräs pas­to­ri sanoi:

”Nämä ihmi­set teke­vät Juma­lan työ­tä, he kään­tä­vät Raa­mat­tua kie­lel­lem­me, aute­taan hei­tä.”

Ja eräs seu­ra­kun­nan jäsen sanoi: ”Oli­sin näi­den ihmis­ten kans­sa koko päi­vän joka päi­vä oppiak­se­ni roma­ni­kie­len sano­ja ja lukeak­se­ni Raa­mat­tua omal­la ja van­hem­pie­ni kie­lel­lä.”

Seu­ra­kun­nat ehdot­ti­vat Johan­nek­sen evan­ke­liu­min kään­tä­mis­tä kokeek­si, joten kään­nös­tii­mi on alka­nut työs­tää sitä.

Zol­tan sanoo: ”Kävin erääs­sä seu­ra­kun­nas­sa esi­tel­läk­se­ni tii­min yleis­ro­ma­ni­kie­lel­le kään­tä­miä ottei­ta Johan­nek­sen evan­ke­liu­mis­ta näh­däk­sem­me, kuin­ka yhtei­sö ottai­si kään­nök­sen vas­taan. Vain istuin siel­lä ja he teki­vät kai­ken – he luki­vat kysy­myk­siä ja sai­vat nii­hin seu­ra­kun­nal­ta vas­tauk­sia, muun muas­sa saar­na­si­vat nii­tä käyt­tä­mäl­lä. Oli hyvin innos­ta­vaa näh­dä tämä.”

Kään­nös­pro­jek­ti on vas­ta alku­vai­hees­saan, Johan­nek­sen evan­ke­liu­mi on val­mis­tu­mas­sa, mut­ta sen vai­ku­tus on jo havait­ta­vis­sa. Eräs van­hem­pi nai­nen sanoi kuul­tu­aan Raa­mat­tua luet­ta­van puhe­li­mes­sa roma­ni­kie­lel­lä: ”En voi uskoa, että olen elä­nyt kuul­lak­se­ni Raa­mat­tua luet­ta­van omal­la kie­lel­lä­ni!”

Roma­nien kuul­les­sa ja lukies­sa Juma­lan sanaa roma­ni­kie­lel­lä ja kään­nök­sen tul­les­sa laa­jem­min tun­ne­tuk­si ja käy­te­tyk­si seu­ra­kun­nis­sa, roma­nit kyke­ne­vät ymmär­tä­mään hyvät uuti­set Jee­suk­ses­ta ennen näke­mät­tö­mäl­lä taval­la, ja näke­vät muu­tok­sen tule­van yhtei­söi­hin­sä.

Teks­ti: Jere­my Weight­man

Kään­nös: Sari Kau­ra­la

Tämä artik­ke­li on alun­pe­rin jul­kais­tu Ison-Bri­tan­nian ja Irlan­nin Wyclif­fen verk­ko­si­vuil­la.