Mikael Agrico­la — suo­ma­lai­nen raa­ma­tun­kään­nös­työn ura­nuur­ta­ja

Teks­ti on ilmes­ty­nyt Kan­san­lä­he­tyk­sen verk­ko­si­vuil­la 2.12.2021 ja aiem­min Jou­lun Aika ‑leh­des­sä. Kir­joit­ta­ja on pas­to­ri Juha­ni Koi­vis­to. Olem­me saa­neet luvan jakaa artik­ke­lia. 

Vuo­si 1548 oli suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn merk­ki­vuo­si. Sil­loin ilmes­tyi Mikael Agrico­lan kään­tä­mä­nä Se Wsi Tes­ta­men­ti. Kir­ja oli ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen Uuden tes­ta­men­tin kään­nös.

Mikael Agrico­lan syn­ty­mä­ai­kaa ei tie­de­tä. Sen arvel­laan olleen vuo­den 1510 tie­noil­la. Hän syn­tyi Uudel­la­maal­la Pern­ajan pitä­jäs­sä. Nuo­ri Mikael osoit­tau­tui lah­jak­kaak­si nuo­ru­kai­sek­si, ja hänel­le suo­si­tel­tiin opin­to­ja lati­na­kou­lus­sa. Myö­hem­min hän pal­ve­li kirk­koa eri teh­tä­vis­sä aina piis­pan vir­kaa myö­ten.

Agrico­lan elä­mäs­sä oli mer­kit­tä­vä vai­he, kun hän pää­si 1530-luvul­la opis­ke­le­maan Sak­saan Wit­ten­ber­giin. Tuo­hon aikaan opis­ke­li­joi­ta lähe­tet­tiin taval­li­ses­ti kak­sit­tain, ja Mikael Agrico­lan muka­na oli hänen opis­ke­lu­to­ve­rin­sa Mar­ti­nus Teit.

Sak­saan mat­kus­tet­tiin ensin lai­val­la Itä­me­ren poik­ki ja sit­ten muil­la kei­noil­la sisä­maa­han. Lai­va­mat­kaa pidet­tiin tur­val­li­se­na mat­kus­tus­ta­pa­na. Mah­dol­li­suus pääs­tä opis­ke­le­maan Wit­ten­ber­gis­sä oli har­vi­nai­nen. Ennen Agrico­laa ja Tei­tiä siel­lä oli ollut muu­ta­mia suo­ma­lai­sia ja ruot­sa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta.

Teo­lo­gi­nen tie­de­kun­ta oli tuo­hon aikaan Wit­ten­ber­gin yli­opis­ton kuu­lui­sin tie­de­kun­ta. Se veti puo­leen­sa opis­ke­li­joi­ta myös muu­al­ta Euroo­pas­ta. Tun­net­tu­ja opet­ta­jia siel­lä oli­vat Mart­ti Lut­her sekä hänen työ­to­ve­rin­sa Phi­lipp Melanch­ton. Tie­de­kun­nas­sa oli nel­jä pro­fes­so­ria, jois­ta kak­si luen­noi Van­haa tes­ta­ment­tia ja kak­si Uut­ta tes­ta­ment­tia.

Yli­opis­ton kie­le­nä oli lati­na, jota oppi­neet tuon ajan Euroo­pas­sa ymmär­si­vät hyvin.

Agrico­la opis­ke­li Wit­ten­ber­gis­sä vuo­si­na 1536–1539. Hän ja Mar­ti­nus Teit val­mis­tui­vat mais­te­reik­si hel­mi­kuus­sa 1539. Tou­ko­kuus­sa sama­na vuon­na alkoi koti­mat­ka.

Aja­tus Raa­ma­tun suo­men­ta­mi­ses­ta syn­tyy

Agrico­lan opis­ke­lu Wit­ten­ber­gis­sä sat­tui uskon­puh­dis­tuk­sen rau­hal­li­sem­paan raken­nusai­kaan, jol­loin tais­te­lun vuo­det oli­vat ohit­se. Wit­ten­ber­gis­sä Agrico­la ymmär­si, miten tär­ke­ää oli­si kään­tää Raa­mat­tua omal­le kie­lel­le, ja hän otti­kin teh­tä­väk­seen suo­men­taa  Uuden tes­ta­men­tin. Jo tätä aikai­sem­min suo­mek­si oli kään­net­ty kes­kei­siä juma­lan­pal­ve­lus-teks­te­jä, kuten uskon­tun­nus­tus ja Isä mei­dän ‑rukous. Pyhän kir­jan kään­nös kui­ten­kin puut­tui.

Suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­kään­nök­sen poh­ja­na oli kuu­lui­san Eras­mus Rot­ter­da­mi­lai­sen vuon­na 1516 jul­kai­se­ma krei­kan­kie­li­nen teks­ti­lai­tos ja sen lati­nan­kie­li­nen kään­nös. Lisäk­si voi­tiin käyt­tää apu­na Hie­ro­ny­muk­sen lati­nan­kie­lis­tä Vul­ga­ta-kään­nös­tä sekä sak­san- ja ruot­sin­kie­li­siä kään­nök­siä. Ruot­sik­si Uusi tes­ta­ment­ti oli ilmes­ty­nyt vuon­na 1526. Mart­ti Lut­he­rin sak­san­kie­li­nen Uuden tes­ta­men­tin kään­nös on poh­jois­mais­ten kään­nös­ten esi­ku­va. Se pai­net­tiin vuon­na 1522, mut­ta sitä uudis­tet­tiin vie­lä ja se ilmes­tyi lopul­li­ses­sa muo­dos­saan 1530.

Ei tie­de­tä aivan tar­kal­leen, mil­loin Mikael Agrico­la aloit­ti kään­nös­työn­sä. Aja­tuk­set täs­tä teh­tä­väs­tä oli­vat idul­laan jo hänen raa­mat­tu­lai­tok­siin teke­mis­sään reu­na­mer­kin­nöis­sä. Hän oli joi­den­kin mer­kin­tö­jen mukaan kiin­nos­tu­nut krei­kan kie­les­tä yhte­nä ensim­mäi­sis­tä koko Ruot­sin val­ta­kun­nas­sa. Krei­kan kie­len har­ras­tus seu­ra­si Eras­muk­sen ja uskon­puh­dis­tuk­sen peri­aa­tet­ta pala­ta alku­läh­teil­le. Vuo­del­ta 1537 on säi­ly­nyt Mikael Agrico­lan kir­je kunin­gas Kus­taa Vaa­sal­le. Kir­jees­sä Agrico­la pyy­si rahoi­tus­ta jo alka­neel­le kään­nös­hank­keel­le.

Uusi tes­ta­ment­ti val­mis­tuu

Uuden tes­ta­men­tin käsi­kir­joi­tus oli val­mii­na jo vuon­na 1543. Agrico­la anoi seu­raa­vien vuo­sien aika­na pai­no­lu­paa viran­omai­sil­ta. Pai­no­lu­pa vii­pyi, mikä antoi aikaa tar­kis­taa ja kor­ja­ta kään­nös­tä. Vuon­na 1544 Agrico­lal­ta ilmes­tyi Rukous­kir­ja, joka sisäl­si jo Uuden tes­ta­men­tin teks­ti­kat­kel­mia.

Vih­doin vuon­na 1548 ilmes­tyi Agrico­lan kään­tä­mä­nä Se Wsi Tes­ta­men­ti. Uusi tes­ta­ment­ti jakau­tui kah­teen osaan, jois­ta ensim­mäi­seen kuu­lui­vat evan­ke­liu­mit ja Apos­to­lien teot.

Ensim­mäi­nen Uusi tes­ta­ment­ti rahoi­tet­tiin ennak­ko­ti­lauk­sil­la. Pai­nos­mää­rä oli kor­kein­taan 500:n tie­noil­la. Nekään eivät men­neet kovin hyvin kau­pak­si, ja nii­tä jäi tuo­mio­kir­kon varas­toon. Tätä Agrico­la valit­ti vie­lä elä­män­sä vii­mei­si­nä vuo­si­na. Agrico­lan Uusia tes­ta­ment­te­ja on säi­ly­nyt mei­dän päi­viim­me saak­ka kah­dek­san­kym­men­tä kap­pa­let­ta.

Agrico­lan kään­nös sisäl­si run­saan piir­ros­ku­vi­tuk­sen ja kir­jan­tai­ton, mikä vaa­ti yhteis­työ­tä kir­jan­pain­ajan kans­sa. Lut­he­rin esi­ku­van mukaan suo­ma­lai­nen Uusi tes­ta­men­tin lai­tos sisäl­si esi­pu­heet Uuden tes­ta­men­tin kir­joi­hin sekä reu­na­mer­kin­tö­jä, jois­sa opas­tet­tiin luki­jaa joi­hin­kin Raa­ma­tun kir­jo­jen yksi­tyis­koh­tiin.

Mikael Agrico­la oli­si halun­nut kään­tää myös Van­han tes­ta­men­tin ja pää­si sii­nä alkuun. Koko Raa­ma­tun ilmes­ty­mi­nen suo­men kie­lel­lä odot­ti kui­ten­kin vie­lä mel­kein vuo­si­sa­dan.

Mikael Agrico­la teki koko elä­män­työn­sä mei­dän aikam­me mit­ta­puul­la mel­ko nuo­re­na. Hän kuo­li vuon­na 1557.

Juha­ni Koi­vis­to

Läh­de­kir­jal­li­suut­ta: Simo Hei­ni­nen, Mikael Agrico­la. Elä­mä ja teok­set. Hel­sin­ki 2007.

Artik­ke­li on aikai­sem­min jul­kais­tu Jou­lun Aika ‑leh­des­sä.