Raamatun kääntämisen pohjana ovat sen alkuperäiset tekstilaitokset. Vanha testamentti on kirjoitettu alun perin heprean kielellä. Vanhassa testamentissa on myös joitain arameankielisiä kohtia. Uusi testamentti on kirjoitettu Jeesuksen ajan yleiskreikaksi, jota puhuttiin Välimeren ympäristössä.
Heprean kieli
Heprean kieli kuuluu seemiläisten kielten ryhmään, samaan kuin arabian kieli. Muita seemiläisiä kieliä ovat muun muassa Etiopian ja Eritrean alueella puhuttavat amharan, tigren ja tigrinjan kielet. Myös aramean kieli kuuluu seemiläisiin kieliin.
Israelilaiset puhuivat hepreaa asetuttuaan asumaan luvattuun maahan Egyptin orjuuden ja sitä seuranneen erämaavaelluksen jälkeen. Heprean kieltä on kirjoitettu kautta historian konsonanttikirjoituksella. Aluksi käytettiin foinikialaisia aakkosia. Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen otettiin käyttöön aramealaiset aakkoset.
Juutalaiset oppineet, joita kutsutaan nimellä masoreetit, kehittivät heprean kielen vokaalijärjestelmän 700-luvulta alkaen jKr. Heprean merkitys puhekielenä oli hävinnyt lähes olemattomiin, jolloin oli tarpeen kehittää järjestelmä, joka takasi oikean tavan lukea hepreankielistä Vanhaa testamenttia. Masoreetit kehittivät vokaalikirjoitusta ja vaalivat näkemyksensä mukaista oikeaa Vanhan testamentin lukutapaa.
Vanhimmat hepreankieliset tekstilöydökset Israelista ovat Geserin maatalouskalenteri 900-luvulta eKr., Jerusalemin Siloan tunnelin piirtokirjoitus 700-luvulta eKr. (tunneli on mitä ilmeisimmin Juudan kuningas Hiskian rakennuttama, 2 Aik.32:1-4, 30) sekä samarialaiset saviruukun paloille laaditut kirjoitukset 700-luvulta eKr.
Vanhassa testamentissa heprean kieltä kutsuttiin nimellä kanaanin kieli tai Juudan kieli. Vuoden 1992 Jesajan kirjan käännös puhuu viidestä egyptiläisestä kaupungista, jotka puhuvat heprean kieltä (Jes.19:18), mutta vanhemmassa vuoden 1933 raamatunkäännöksessä käytetään sanaa kanaanin kieli, joka on hepreankielisessä alkutekstissä käytetty sana. Edelleen Toisen kuninkaiden kirjan luvussa 18 jakeessa 26 käyty keskustelu on vuoden 1992 raamatunkäännöksen mukaan seuraava: ”…älä puhu heprean kieltä, sillä kansa tuolla muureilla kuulee mitä sanot.”, kun taas vuoden 1933 Vanhan testamentin käännös kuuluu seuraavasti: ”…älä puhu meidän kanssamme juudankieltä kansan kuullen, jota on muurilla.” Juudan kieli on tässä yhteydessä hepreankielisen alkutekstin mukainen sana.
Aramean kieli
500-luvulla aramean kielen merkitys puhuttuna kielenä kasvoi juutalaisten keskuudessa ja samalla heprean kielen merkitys väheni. Arameasta tuli Lähi-idän kaupan, hallinnon ja diplomatian yleiskieli.
Pieni osa Vanhaa testamenttia on kirjoitettu aramean kielellä (Esr. 4:8-6:18, 7:12-26; Dan.2:4-7:28; Jer.10:11). Egyptissä Niili-joella sijaitsevan Elefantinen saaren juutalaisyhteisön jäljiltä on jäänyt 500-luvulta eKr. olevia arameankielisiä papyrustekstejä, mikä kertoo aramean kielen merkityksen kasvusta juutalaisten keskuudessa tuona aikana.
Esran kirjassa kerrotaan siitä, kuinka Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palanneet juutalaiset rakensivat persialaisaikana Jerusalemia uudelleen. Heitä vastaan kirjoitettiin Persian kuninkaalle valituskirje. ”Kuningas Artakserkseen aikana Bislam, Mitredat ja Tabel kirjoittivat virkatovereidensa kanssa kirjeen kuninkaalle. Se oli kirjoitettu aramealaisin kirjaimin ja aramean kielellä.” (Esra 4:7)
Jossain vaiheessa synagogajumalanpalveluksen tekstejä ryhdyttiin kääntämään arameaksi, koska kaikki kuulijat eivät ymmärtäneen riittävän hyvin hepreaa. Nämä arameankieliset käännökset, joita kutsutaan nimellä targumit, olivat aluksi vapaita ”lennossa” tehtyjä käännöksiä. Myöhemmin nämä käännökset saivat kirjallisen muodon. Juutalaisuudessa arvostetaan erityisesti kahta targumia, Targum Onkelosta (300-luvulta jKr.) ja Targum Jonatania (300-luvun jKr. jälkeen).
Joissain targumeissa esiintyy Jumalan töiden ja ilmestysten yhteydessä käsite ”Memra” (sana). Esimerkiksi Targum Neofiti kääntää Mooseksen kirjan kuvauksen Jumalan luomistyöstä lisäten siihen Herran sanan, Memran, joka loi taivaan ja maan. Tätä Memra-teologiaa on mielenkiintoista verrata Johanneksen evankeliumin ensimmäisiin jakeisiin: ”Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” (Joh.1:2)
Jeesuksen aikana aramea oli edelleen puhekielenä joillakin seuduilla. Jeesus puhui länsiaramean galilean murretta, josta meille on jäänyt Uudessa testamentissa joitakin sanoja, kuten abba (isä), effata (aukene) ja talita kuum (tyttönen, nouse).
Kreikan kieli
”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan” (Gal.4:4-5)
Aleksanteri Suuren (356-323 eKr.) valloitusten myötä kreikan kielestä tuli laajasti puhuttu kieli Välimeren itäisillä alueilla ja samalla myös virallinen kieli.
Varhaisilla kristityillä oli käytössään Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, Septuaginta. Septuaginta käännettiin noin vuoden 200 eKr. tienoilla, jotkut osat mahdollisesti jonkin verran myöhemmin.
Uusi testamentti on kirjoitettu yleiskreikaksi, ns. koine-kreikan kielellä.
Latina
Ensimmäinen länsimainen raamatunkäännös on Vulgata (versio vulgata = yleinen versio), joka on latinankielinen käännös 300-luvun lopulta. Sen käänsi pyhä Hieronymus, ja tämä käännös oli katolisen kirkon virallinen Raamatun teksti yli tuhat vuotta. Sitä on uudistettu ensimmäisen kerran vuosina 1590 (Sixtinen) ja 1592 (Clementinen). Tämän jälkeen seuraava ja viimeisin versio Vulgatasta on Nova Vulgata vuodelta 1979. Vulgata on vaikuttanut voimakkaasti sekä länsimaiseen kirjallisuuteen että kulttuuriin.
Teksti: Marko Pihlajamaa
Lähteet:
Aramea: https://evl.fi/sanasto/aramea/
Aejmelaeus, Anneli: Täyttä Hepreaa
Engnell, Ivan: Grammatik i Gammaltestamentlig Hebreiska
Eskola, Timo: Hiskian tunneli – Jerusalemin arkeologian ”suurin” (pisin) löytö/ https://sti.fi/wp-content/uploads/2011/11/VT_ark_Hiskia.pdf
Laitinen, Arto (toim.): Sana palaa lähteelleen.
Marcus, David: A Manual of Babylonian Jewish Aramaic.
Palva, Heikki: Raamatun tietosanasto
Riekkinen, V. & Veijola, T: Johdatus Eksegetiikkaan.
https://intertextual.bible/text/genesis-1.1-neofiti-genesis-1.1
