Top­pa­tak­ke­ja­ko tar­vi­taan Thai­maas­sa…? Kyl­lä, aina­kin aamui­sin! Tääl­lä on ollut har­vi­nai­sen kyl­mä tal­vi, ja poh­joi­sen vuo­ril­la on tähän aikaan vuo­des­ta muu­ten­kin usein vii­le­ää. Olem­me Thai­maas­sa kah­des­sa kou­lu­tuk­ses­sa. Vii­leäs­tä sääs­tä huo­li­mat­ta sydän­tä on läm­mit­tä­nyt antoi­sa ohjel­ma ja eri­tyi­ses­ti moniin vähem­mis­tö­kan­soi­hin kuu­lu­vien sis­ko­jen ja vel­jien tapaa­mi­nen. Monet heis­tä ovat kan­san­sa ensim­mäi­siä Jee­suk­sen seu­raa­jia. Vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta he levit­tä­vät ihail­ta­van roh­keas­ti sano­maa rak­kaas­ta Vapah­ta­jas­ta.

Pai­kal­li­set usko­vat ovat­kin avai­na­se­mas­sa uusien kan­san­ryh­mien tavoit­ta­mi­ses­sa. Ei heil­lä ole kui­ten­kaan pai­nos­tuk­sen alla yhtään sen hel­pom­paa kuin oli­si meil­lä­kään vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa. Sik­si lii­an moni luo­puu uskos­taan, kun per­he tai kyläyh­tei­sö nousee vas­tus­ta­maan. Yli­pää­tään uusil­ta kris­ti­tyil­tä menee lähes poik­keuk­set­ta vuo­sia ja taas vuo­sia, ennen kuin he juur­tu­vat uskoon. Tar­vi­taan­kin koke­neem­pia sis­ko­ja ja vel­jiä kul­ke­maan vie­rel­lä. Kun evan­ke­liu­mi lopul­ta läpäi­see uusien usko­vien elä­män, he ovat voi­mal­li­sia Juma­lan käy­tös­sä. Tuke­kaam­me hei­tä kai­kin mah­dol­li­sin tavoin.

Todis­tus toi­sen­sa jäl­keen kuu­lim­me, kuin­ka eri­tyi­ses­ti kol­me asi­aa ovat olleet avai­na­se­mas­sa sii­nä, että evan­ke­liu­mi on saa­nut tuke­van sijan uusien kan­so­jen kes­kuu­des­sa: Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen kan­san kie­lel­le, oman kult­tuu­rin mukai­sen kris­til­li­sen musii­kin luo­mi­nen sekä äidin­kie­lel­lä toi­mi­van seu­ra­kun­nan muo­dos­tu­mi­nen. Kak­si ensim­mäis­tä­hän ovat edel­ly­tyk­siä toi­mi­val­le seu­ra­kun­tae­lä­mäl­le vähem­mis­tön omal­la äidin­kie­lel­lä. Meil­le nämä asiat ovat itses­tään­sel­vyyk­siä, mut­ta monil­le vain kau­kai­sia unel­mia. Rukoil­laan ja teh­dään yhdes­sä työ­tä sen eteen, että jokai­sen kan­san kes­kuu­teen syn­tyi­si elä­mää pulp­pua­va srk!

Kir­joit­ta­ja työs­ken­te­lee Aasias­sa raa­ma­tun­kään­nös­työn paris­sa.

Jul­kais­tu 7/2018

kategoriat Blogi