Mis­sä Jee­sus syn­tyi?

Jos joku kysyi­si sinul­ta mis­sä Jee­sus syn­tyi, mitä vas­tai­sit? Vas­tai­sit­ko ”Beet­le­he­mis­sä”, tai ehkä ”tal­lis­sa”, vai vas­tai­sit­ko mah­dol­li­ses­ti ”luo­las­sa”? Et var­maan kui­ten­kaan niin, jos taus­ta­si on län­si­mai­ses­sa pro­tes­tan­tis­mis­sa. Tie­sit­kö kui­ten­kin, että on monia kirk­ko­kun­tia, joi­den jou­lut­ra­di­tioon kuu­luu mie­li­ku­va, että Jee­sus syn­tyi luo­las­sa, jos­sa hänen äitin­sä oli yksin, kun syn­nyt­ti Jee­suk­sen.

Kuin­ka tähän on tul­tu?  Noin 200 vuot­ta Kris­tuk­sen syn­ty­män jäl­keen kir­joi­tet­tiin eräs kir­ja, joka on säi­ly­nyt tähän asti ja joka tun­ne­taan Jaa­ko­bin pro­toe­van­ke­liu­mi­na. Apos­to­li Jaa­ko­bil­la ei ollut mitään teke­mis­tä sen kans­sa, mut­ta apos­to­li­sen ajan jäl­keen kir­joi­tet­tiin usei­ta kir­jo­ja ikään kuin ne oli­si­vat olleet Jee­suk­sen aikai­sel­ta lähi­pii­ril­tä tai esim. Paa­va­lin ajal­ta. Näis­tä mai­nit­ta­koon mm. Tuo­maan evan­ke­liu­mi ja Pila­tuk­sen teot. 

Vas­taa­van­lai­sia on monia mui­ta. Jaa­ko­bin pro­toe­van­ke­liu­mi oli kir­joi­tet­tu krei­kak­si ja tuli laa­jas­ti kään­ne­tyk­si eri kie­lil­le alkuseu­ra­kun­nan aikaan. Kir­ja kuvai­lee Joo­se­fin ja Marian mat­kaa Beet­le­he­miin ja ker­too miten hei­dän lähes­tyes­sään Beet­le­he­miä Maria tun­si syn­ny­tyk­sen alka­van ja pyy­si Joo­se­fia aut­ta­maan hänet alas aasin seläs­tä. Maria löy­si suo­jaa lähei­ses­tä luo­las­ta sil­lä aikaa, kun Joo­sef jat­koi Beet­le­he­miin etsi­mään kyläs­tä käti­löä. Pala­tes­saan käti­lön kans­sa hän löy­si Marian, joka oli jo syn­nyt­tä­nyt lap­sen.  

Suo­mes­sa ja muu­al­la­kin Euroo­pas­sa on mie­lis­säm­me joi­ta­kin perin­tei­siä jou­luai­hei­sia kuvia, jot­ka eivät mah­dol­li­ses­ti perus­tu his­to­rial­li­siin tosi­asioi­hin. Yksi niis­tä on se, että Jee­sus syn­tyi tal­lis­sa, kos­ka maja­ta­los­sa ei ollut sijaa. Luke­mie­ni kom­men­taa­rien ja läh­de­teos­ten mukaan tämä ei vält­tä­mät­tä pidä paik­kaan­sa vaan perus­tuu kult­tuu­ril­li­seen vää­ri­nym­mär­ryk­seen, joka mah­dol­li­ses­ti joh­ti krei­kan sanan kata­ly­ma vää­rään kään­nök­seen, jota Luu­kas käyt­tää evan­ke­liu­min­sa toi­ses­sa luvus­sa.

Näin suo­men­kie­li­set Raa­ma­tut ovat kään­tä­neet sanan vuo­sien ajan: ”… ettei heil­lä ollut sijaa majas­sa” (1776), ”… heil­le ei ollut sijaa maja­ta­los­sa” (1938), ”… heil­le ei ollut tilaa maja­pai­kas­sa” (1992), ja ”… heil­le ei ollut tilaa maja­ta­los­sa” (Raa­mat­tu kan­sal­le).

Tar­kas­tel­laan­pa kult­tuu­ril­lis­ta tilan­net­ta. Joo­sef oli kunin­kaal­li­sen suvun jäl­ke­läi­nen. Sel­lai­se­na hän saat­toi olla var­ma maja­pai­kas­ta tul­les­saan vero­tet­ta­vak­si Marian kans­sa Beet­le­he­miin. Sen aikai­sis­sa talois­sa taval­li­ses­ti oli vie­ras­huo­ne, joka oli lisäys pää­ra­ken­nuk­seen tai sijait­si tasai­sel­la katol­la – jos­kus nimel­lä pro­fee­tan kam­mio. Muu talo käsit­ti yhden huo­neen, jos­sa asuk­kaat eli­vät, söi­vät, seu­rus­te­li­vat ja nuk­kui­vat. Talon alem­mas­sa osas­sa oli­vat per­heen eläi­met: muu­ta­ma lam­mas, vuo­hia tai leh­mä. Ne tuo­tiin sisäl­le taloon aina iltai­sin tur­vaan ja myös tuot­ta­maan läm­pöä. Talon lat­tia viet­ti alas­päin (Beet­le­hem oli raken­net­tu har­jan­teel­le) ja näin oli help­po lakais­ta asuin­osan ros­kat alas eläin­ten tasol­le ja sii­tä ulos.

Lau­pias sama­ria­lai­nen –ver­tauk­ses­sa Luu­kas käyt­tää maja­ta­los­ta taval­lis­ta sanaa πανδοχεῖον pan­dok­heion. Ainoa toi­nen koh­ta, jos­sa Luu­kas käyt­tää sanaa kata­ly­ma on luku 22:11. Vuo­den 1992 kään­nök­ses­sä sana on kään­net­ty seu­raa­vas­ti: ” ’Opet­ta­ja kysyy sinul­ta, mis­sä on huo­ne, jos­sa hän voi syö­dä pää­siäi­sa­te­rian ope­tus­las­ten­sa kans­sa.’ Isän­tä osoit­taa teil­le ylä­ker­ras­ta suu­ren huo­neen, jos­sa on …” ja Raa­mat­tu Kan­sal­le ‑kään­nök­ses­sä (RK) näin: ”Opet­ta­ja kysyy sinul­ta: Mis­sä on vie­ras­huo­ne, jos­sa voin syö­dä pää­siäi­sa­te­rian ope­tus­las­te­ni kans­sa?’ Hän näyt­tää teil­le ylä­ker­ras­ta suu­ren huo­neen, jos­sa …”

Eri­tyi­ses­ti, kun tie­däm­me, miten talot oli raken­net­tu, huo­maam­me, että oli­si tosia­sias­sa ollut beet­le­he­mi­läi­sil­le noloa, jos Joo­se­fil­le ja hänen ras­kaa­na ole­val­le vai­mol­leen ei oli­si löy­ty­nyt mis­tään majoi­tus­paik­kaa hei­dän tul­les­saan verol­le pan­ta­vik­si. Mut­ta kos­ka Marian ras­kaus luul­ta­vas­ti aiheut­ti hei­dän saa­pu­mi­sen­sa myö­hem­pään kuin monien mui­den, niin kaik­kien vie­ras­huo­neet oli­vat jo täyn­nä. 

Joku otti hei­dät luok­seen, per­heen omaan tilaan, jos­sa Maria sit­ten syn­nyt­ti Jee­suk­sen. Per­heen huo­nees­sa oli lat­ti­aan raken­net­tu­ja sei­miä, jois­ta leh­mä ylet­ti syö­mään ja alem­pa­na oli pui­sia sei­miä, jois­ta lam­paat ja vuo­het söi­vät. Mie­het oli lähe­tet­ty ulos syn­ny­tyk­sen ajak­si, ja kun Jee­sus oli syn­ty­nyt, hänet las­ket­tiin puh­tail­le oljil­le yhteen sei­mis­tä. Jee­sus, Juma­lan Poi­ka syn­tyi taval­lis­ten ihmis­ten jouk­koon Daa­vi­din kau­pun­gis­sa.

Tämä Jee­sus, joka syn­tyi taval­lis­ten ihmis­ten jouk­koon, kas­voi ja teki työ­tä taval­lis­ten ihmis­ten kes­kuu­des­sa ja kuo­li ris­til­lä sovit­taen mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten syn­nit.

Läh­de: Ken­neth Bai­ley: Jesus through Midd­le Eas­tern Eyes, SPCK, Lon­don 2008

Teks­ti: Alan Brown