Onko Juma­la myös mei­dän Juma­lam­me?

Raa­ma­tun kään­tä­mi­ses­sä kan­san kie­lel­le ei ole kyse pel­käs­tä sano­man ymmär­ret­tä­vyy­des­tä. Kyse on sii­tä, voi­ko kan­san kes­kuu­teen syn­tyä, kas­vaa ja juur­tua kris­til­li­nen seu­ra­kun­ta.

Jot­ta seu­ra­kun­ta voi­si juur­tua, sen on kyet­tä­vä vas­taa­maan myön­tei­ses­ti seu­raa­vaan kysy­myk­seen: Onko Juma­la, jota kris­ti­nus­ko julis­taa, myös mei­dän kan­sam­me Juma­la?

Kah­del­le mer­kit­tä­väl­le kie­lel­le on vast’ikään val­mis­tu­nut ensim­mäi­nen koko Raa­ma­tun kään­nös. Sekä sora­nin että tataa­rin puhu­jia on mil­joo­nia. Kum­man­kaan kie­liyh­tei­sön kes­kuu­teen ei ole aiem­min his­to­rian saa­tos­sa syn­ty­nyt elin­voi­mais­ta kris­til­lis­tä seu­ra­kun­taa.

Maan­tie­teel­li­ses­ti samoil­la alueil­la sora­nin ja tataa­rin puhu­jien kans­sa on asu­nut kris­tit­ty­jä vuo­si­sa­to­jen ajan. Molem­mil­la kie­liyh­tei­söil­lä on ollut run­saas­ti kos­ke­tus­pin­taa kris­tit­tyi­hin. Tart­tu­ma­pin­taa on ollut huo­mat­ta­vas­ti vähem­män. Usko Kris­tuk­seen on kaut­ta vuo­si­sa­to­jen pysy­nyt vie­rai­den kan­so­jen usko­na. Eten­kin tataa­rin puhu­jil­le kris­ti­nus­ko edus­taa kan­sal­li­ses­sa muis­tis­sa sor­to­val­taa. His­to­rian tul­kin­nois­ta voi toki kiis­tel­lä loput­to­miin, mut­ta jos Juma­la, jota kris­ti­tyt pal­vo­vat, on vai­kut­ta­nut ole­van vai­noo­jien puo­lel­la, miten hän voi­si olla mei­dän juma­lam­me?

Jos Juma­la, kuten me Hän­tä suo­mek­si kut­sum­me – tai siis tataa­rien näkö­kul­mas­ta venä­läis­ten Бог– puhuu vain vie­ras­ta kiel­tä, kuin­ka hän voi­si olla mei­dän juma­lam­me? Jos Juma­las­ta puhu­taan vain vie­raal­la kie­lel­lä, kuin­ka hän voi­si olla mei­dän juma­lam­me? Jos Juma­laa voi rukoil­la vain vie­raal­la kie­lel­lä, kuin­ka hän voi­si olla mei­dän juma­lam­me? Jos Juma­laa pal­vel­laan vain vie­raan kult­tuu­rin tavoin, kuin­ka hän voi­si olla mei­dän juma­lam­me?

Luo­tam­me sii­hen, että äidin­kie­li­sen Raa­ma­tun myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la nuo­ret kris­tit­ty­jen yhtei­söt sora­nin ja tataa­rin puhu­jien kes­kuu­des­sa saa­vat kas­vaa, vah­vis­tua, sovel­taa Juma­lan sanaa omas­sa kult­tuu­ris­saan ja tun­tea Kris­tuk­sen kan­san­sa vapah­ta­ja­na. Saa­koon tataa­reil­le Аллаhыol­la myös hei­dän kan­san­sa Аллаhы, ja Гайсə hei­dän vapah­ta­jan­sa. Saa­koon kur­deil­le خودا olla myös hei­dän kan­san­sa خودا, ja عیسا hei­dän vapah­ta­jan­sa. Saa­koon evan­ke­liu­mi tuo­da sovin­toa ja anteek­sian­toa sor­ta­jien ja sor­ret­tu­jen välil­le.

Han­nu Sor­sa­mo, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien toi­min­nan­joh­ta­ja. 

Kir­joi­tus on kesä­kuun 2017 Sanal­la sanoen ‑leh­den pää­kir­joi­tus.