Kuva: Marc Ewell, Wycliffe Global Alliance

Vanhan testamentin profeetta Hesekiel näki näyn virtaavasta vedestä, joka lähti Herran temppelistä soljuen eteenpäin Juudan autiomaahan. Virta synnytti uutta elämää. ”Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat sieltä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi. Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään.” (Hes.47:8-9)

Temppelistä lähtevä virta kuvaa Jumalan Hengen uudistavaa työtä. Helluntaina Pyhä Henki vuodatettiin Jerusalemissa apostolien ylle. Hengen vuodatus synnytti kristillisen kirkon ja lähetystyön. 

Pyhä Henki toimii Raamatun sanan kautta. Evankeliumin julistus synnyttää uskoa Jeesukseen. Kaikki kuollut, likainen ja harmaa muuttuu kirkkaaksi ja eläväksi. Henki vaikuttaa elävän uskon, antaa ilon sydämeen ja jakaa armolahjoja.

Keväisenä sunnuntaiaamuna vuonna 1960 Kaliforniassa suuren episkopaalisen seurakunnan kirkkoherra Dennis Bennett (1917-1991) nousi saarnatuoliin. Saarnassaan hän kertoi kokeneensa Pyhän Hengen kosketuksen ja saaneensa kielilläpuhumisen armolahjan. Tämä kohautti seurakuntaa. Hänen kokemuksensa oli eräs lähtölaukaus Pyhän Hengen synnyttämälle herätykselle, joka pyyhki ympäri maailmaa läpi perinteisten suurten kirkkokuntien. Pyhän Hengen todellisuus tuli ihmisille eläväksi ja armolahjat, muun muassa sairaiden puolesta rukoileminen ja profetoiminen tulivat enemmän osaksi kirkkojen toimintaa.

Ajoittain Pyhä Henki yllättää herätyksen aikoina. Pääosin Hengen työ toteutuu keskellä arkista elämää.  Henki rohkaisee, opastaa, lohduttaa ja täyttää ilolla.  

Aina iloa ei ole. Silloinkin Pyhä Henki lohduttaa ja rukoilee puolestamme. ”Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.” (Room.8:26). Muistan vuosien takaa erään harmaan talvipäivän, jolloin olin alakuloisissa mietteissä. Yhtäkkiä sisimmässäni alkoi soida Elsa Eklundin (1893-1965) hengellinen laulu: ”Kun murheen mustat pilvet tieni peittää. Ja uskon liekki hiljaa himmenee. Oi, kerro Herra, ettet mua hylkää, Niin synkän yönkin armos valaisee.” Matala mielenmaisema vaihtui kuplivaksi iloksi ja varmuudeksi siitä, että Herra on kanssani. Sain lohdutuksen. 

Välillä ihmisen elämä on sanomattoman vaikeaa. Silloinkin Pyhä Henki on vierellämme osoittaen meille Vapahtajaa, joka on aina kanssamme. Pohjois-Pohjanmaalla vaikuttanut pappi Jonas Lagus (1798-1857) kirjoitti lohdutuksen sanoja: ”Jos luonnollinen heikkoutesi on niin suuri, ettet oikein jaksa ajatella etkä rukoilla, niin Kristus juuri silloin valvoo niinkuin äiti lapsensa vieressä, eikä sinun tarvitse ajatella omaa rukoustasi, vaan saat muistaa, että Kristus rukoilee puolestasi.” (Lagus: Evankeliumin ääni)

Pyhä Henki rukoilee puolestamme. Kristus rukoilee puolestamme. Pyhä kolmiyhteinen Jumala on luonamme. ”Oi Kolminaisuus korkea, päiväni täytät ilolla. Nyt anna elää kanssasi ja kerran kuolla käsiisi.” (Virsi 129:5)

Teksti: Marko Pihlajamaa

Rukoillaan yhdessä: Kiitos, rakas Taivaallinen isä pelastuksesta Jeesuksen sovitustyön kautta. Kiitos, että Pyhä Henki on kutsunut minut Jumalan lapseuteen. Kiitos Herra, että asut sydämessäni. Kiitän herätyksen ja ilon ajoista. Tiedän, että myös ahdistuksen ja hädän aikoina olet minua lähellä. Tee minussa uudeksi kaikki se mikä on hämärää ja kuollutta. Anna minunkin sisimmässä pulputa Pyhän Hengen elävä virta, joka valaisee elämäni päivät ja synnyttää elävän uskon Jeesukseen. Aamen.

Kategoriat: Blogi