Maa­il­mo­ja sylei­le­vä epä­vi­re

Nyky­ään ei tar­vit­se pysyä nuo­tis­sa pääs­täk­seen lau­la­maan levyl­le. Näin minul­le vakuut­ti kuu­kausi sit­ten eräs musii­kin tuot­ta­ja, soit­ti näyt­teen hyvän­kuu­loi­ses­ta lau­lus­ta ja tote­si, että lau­lua ääni­tet­täes­sä kai­kil­la läs­nä­oli­joil­la oli ollut nau­rus­sa pite­le­mis­tä. Niin his­to­rial­li­sen epä­vi­rei­ses­tä artis­tis­ta oli ollut kysy­mys. Mut­ta tun­net­ta kuu­lem­ma oli ollut muka­na. Ja se on ainoa, mitä ei tek­no­lo­gial­la voi­da kor­ja­ta. 

Enem­piä mai­nos­pu­hei­ta ei tar­vit­tu ja niin minä­kin olin myö­häi­sil­lan hil­jai­suu­des­sa hotel­li­huo­nees­sa mik­ro­fo­nin taka­na. Epäi­lyk­sen sie­me­net iti­vät mie­les­sä­ni vas­ta, kun tuot­ta­ja kehot­ti minua yllät­täen lau­la­maan äsken lau­le­tun lau­lun nyt oktaa­via ylem­pää. Sii­tä sai­si hyvän efek­tin.

Tur­vau­duin koko­sy­dä­mi­ses­ti tek­no­lo­gian kor­jaa­vaan voi­maan ja kieuin kuin maa­il­man­lop­puun herää­vä kuk­ko äänia­la­ni ääri­ra­joil­la ja tuol­la puo­len. Se oli vapaut­ta­va koke­mus. Tuot­ta­ja syöt­ti tie­to­ko­neoh­jel­maan­sa oikean sävel­la­jin, joka kor­ja­si kie­ku­ää­nia­la­ni epä­vi­rei­set nuo­tit koh­dal­leen. Nuo­tin vie­rus­tas­ta poi­ken­neet äänet hän siir­si pai­kal­leen erik­seen. Pyy­sin, että minut ulko­maa­lai­se­na mik­sat­tai­siin taus­ta­lau­la­jak­si. 

Seu­raa­va­na lau­lu­vuo­ros­sa oli nuo­ri nai­nen raa­ma­tun­kään­nös­tii­mis­täm­me, ei kovin kak­si­nen lau­la­ja hän­kään. Hänen lau­lu­taak­kaan­sa vie­lä pahen­si köhä, joka mei­na­si vie­dä äänen. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta hänen­kin äänen­sä saa­tiin käsit­te­lyn jäl­keen kuu­los­ta­maan mukiin­me­ne­väl­tä. Kol­mas lau­la­ja oli suku­kie­len puhu­ja, joka pysyi nuo­tis­sa todel­la hyvin mut­ta ujut­ti teks­tei­hin lau­lun kie­len sijaan suku­kie­len päät­tei­tä. Minun piti sit­ten kor­va höröl­lä kuun­nel­la, lau­loi­ko hän ”lu” vai ”lo”. Kun­kin ”lu:n” jäl­keen oli edes­sä uusi otos, joi­ta tuot­ta­jam­me ihmeen kär­si­väl­li­ses­ti äänit­ti. Hän jul­kai­see vähem­mis­tö­kiel­ten kris­til­li­siä lau­lu­ja Youtube:ssa. Sitä kaut­ta sano­ma pää­see kos­ket­ta­maan ihmi­siä muun muas­sa koh­teis­sa, jois­sa evan­ke­liu­min jul­ki­nen vies­ti­mi­nen on vai­ke­aa ja vaa­ral­lis­ta. 

Syy sii­hen, mik­si mik­ro­fo­nin taka­na oli­vat ulko­maa­lai­set, suku­kie­li­set, köhäi­set ja epä­vi­rei­set, oli se, että parem­pia ei ollut pai­kal­la.

Kun täy­det kym­pit lois­ti­vat pois­sao­lol­laan, seis­ko­jen oli tar­tut­ta­va toi­meen. Sen mah­dol­lis­ti tek­no­lo­gia ja kan­sain­vä­li­nen yhteis­työ. 

Lopuk­si vie­lä hurs­kas toi­ve: var­je­le mei­dät keik­ka­kut­suil­ta. 

Kir­joit­ta­nut J.Y.

Ker­to­mus on jul­kais­tu Suo­men Vapaa­kir­kon viik­ko­leh­des­sä 4.9.2019.