Kolmen ketšuayhteisön kertomukset

Perun Andeilla, pienessä Cabracanchan kylässä, perhe ystävineen pitää siestaa kirkon takana olevalla rinteellä, minne aurinko ei pääse paistamaan. Äiti kuuntelee, kun hänen poikansa lukee lastenkertomusta.

Sanat ovat pojan äidinkieltä, wanca-ketšuaa. Monet, etenkään vanhemmasta polvesta, eivät ole milloinkaan osanneet lukea sitä. Heistä on mukavaa saada kuunnella kertomusta Nooan arkista omalla äidinkielellään.

Äiti nyökkäilee, kun poika puurtaa eteenpäin. ”Olen kylän pastori Viani Estrada”, äiti kertoo. ”Ennen vanhaan vanhemmat eivät antaneet lastensa puhua ketšuaa. Näiden oli pakko puhua espanjaa siitäkin huolimatta, että he eivät osanneet sitä hyvin. Siitä saakka, kun Uusi testamentti saatiin wanca-ketšuaksi, kielen arvostus on kasvanut ja sitä on alettu lukea koko perheen voimin.”

Saarnoissaan Viani oli koettanut lainata espanjankielistä Raamattua, mutta sen ymmärtäminen oli tuottanut päänvaivaa jopa hänelle. Hänen ja seurakunnan jäsenten Jumalan sanaa kohtaan tuntema kiinnostus virisi vasta, kun he saivat Uuden testamentin ja lastenkertomukset äidinkielelleen käännettyinä.

Viani kertoo, että Uutta testamenttia silmäiltyään seurakuntalaiset tuumivat: ”Emme millään ilveellä opi lukemaan tuota! Se on liian vaikeaa!” Hän jatkaa: ”Luin ja opetin heitä vähitellen. He pääsivät sinuiksi kielensä lukemisen kanssa ja huomasivat: ’Johan nyt, sehän on helppoa! Se on kirjoitettu juuri niin kuin se lausutaan!’”

Lukutaidottomat kuuntelevat niitä, jotka osaavat lukea. Sitten he toistavat kuulemansa sananpaikat kerta toisensa jälkeen, kunnes osaavat ne ulkoa. ”Kun he ovat painaneet sanan mieleensä, he tuntevat sen. Sitten he voivat soveltaa sitä omaan elämäänsä.”

Sanan soveltaminen

Monen tunnin matkan päässä, Huancayon kaupungissa, wanca-ketšuankielinen jumalanpalvelus päättyy. Puheensorina seuraa ihmisiä, kun he siirtyvät ulos ja istuvat alas nurmelle pitämään toisilleen seuraa. Robert Flores ansaitsee elantonsa sikäläisenä maatyöläisenä ja lammaspaimenena. Hän kohentaa lierihattuaan, hymyilee ja tarttuu äidinkieliseen Uuteen testamenttiinsa.

”Jumalan sana vaikutti minuun käytännön tasolla: miten kohtelin perhettäni ja lähimmäisiäni ja kasvatin lapsiani. Se neuvoi minua kohtelemaan muita hyvin, ja kun tein niin, ihmissuhteeni paranivat.”

Uusi testamentti maksaa sen verran kuin maatyöläinen saa palkkaa päivän työstä. Työ on ruumiillisesti raskasta, Robert tähdentää. ”Meistä se maksaa vaivan. Vasta kun sain äidinkielelle käännetyn Uuden testamentin, ymmärsin oikeasti, mitä siinä sanotaan.”

”Raamatun avulla pääsin eroon turmiollisista elintavoista, kuten juopottelusta”, Robert todistaa. ”Raamattu ohjaa ihmiset siihen elämään, mitä Jumala tahtoo heidän elävän, ja lahjoittaa heille uuden elämän Jeesuksessa Kristuksessa.”

Kaivattu työväline

Pastori Renato Alonso kertoo ensimmäisestä huallaga-ketšuankielisestä Raamatustaan, jonka hän otti heti seuraavana päivänä mukaansa kirkkoon. ”Luin saman pätkän ensin espanjaksi ja sitten ketšuaksi. Ihmiset kertoivat riemuissaan, että ymmärsivät vasta nyt, ja kiittivät minua.”

”Jumala oli varustanut minut työvälineellä, jolla voisin sorvata äidinkielisiä saarnoja”, Renato lausuu.

Nyt Renato kuuluu Huánucon kaupungissa kokoontuvaan käännöstiimiin. Se kääntää Vanhaa testamenttia ketšualaisille kielille. Silloin kun Renato ei saarnaa tai käännä, hän pitää lapsille raamatunlukutunteja, edistääkseen lukutaitoa ja Jumalan tuntemusta.

”Monet ovat ymmärtäneet evankeliumin, koska heillä on Raamattu omalla kielellään”, Renato kertoo, ”ja heidän elämänsä on muuttunut tyystin.”

Epäjumalanpalvelus on varjostanut seurakuntia, sillä wanca- ja huallaga-ketšuat eivät ole luopuneet siitä kääntymyksensä jälkeenkään. ”Uuden testamentin saatuaan he ovat ymmärtäneet, että on olemassa oikea Jumala — kaiken Luoja!” Viani kertoo.

”Käsitettyään, ettei Jumala hyväksy epäjumalanpalvelusta, he alkoivat palvella Herraa”, Renato mainitsee.

Sitä mukaa, kun ihmiset rupesivat ymmärtämään Jumalan sanaa, he veivät puusta veistetyt, oksista punotut tai kipsiin valetut patsaansa kotoaan ja polttivat ne. Nyt, kun ihmiset sairastuvat, he pyytävät Herraa parantamaan heidät.

Muutoksen resepti

Viani, Robert and Renato tietävät, että muutos kysyy joukkovoimaa. Jumalan sana ei olisi tavoittanut ketšuoita ilman sitä.

”Suuri kiitos tuestanne, sillä se on koskettanut monen elämää”, Renato lausuu. ”Tuettehan edelleenkin työtämme ja otatte siihen osaa. Siten täytämme lähetyskäskyn, jonka mukaan Jumalan sana tulee viedä kaikkialle maailmaan.”

Rukoillaan, että Herra jatkaa Perun seurakuntien uudistamista sanansa kautta.

Teksti ja kuvat: Katie Kuykendall, käännös Kirsi Korhonen

Tarina on alunperin julkaistu Wycliffe USA:n sivuilla 2/2016.

Kategoriat: Artikkeli