Kun ihmi­nen voi lukea Raa­mat­tua omal­la äidin­kie­lel­lään; omal­la sydä­men kie­lel­lään, Juma­lan sanan ymmär­tä­mi­nen syväl­li­sel­lä tasol­la tulee mah­dol­li­sek­si. Juma­lan tar­koi­tus ei kos­kaan ollut pitää Raa­ma­tun luke­mis­ta ja tun­te­mis­ta ainoas­taan papis­ton tai muun kor­kean joh­don teh­tä­vä­nä, vaan hänen tavoit­teen­sa on aina ollut, että jokai­nen ihmi­nen voi tun­tea hänet hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Raa­ma­tun luke­mi­nen Pyhän Hen­gen avul­la mah­dol­lis­taa Jee­suk­sen tun­te­mi­sen. 

Seu­ra­kun­nan ydin­teh­tä­vä on ope­tus­lap­seut­taa kan­sa­kun­nat, niin että jokai­nen kan­sa, hei­mo ja kie­li­ryh­mä voi juur­tua Juma­lan sanaan ja siten kas­vaa täy­teen kyp­syy­teen Juma­lan tun­te­mi­ses­sa. Jos olem­me seu­ra­kun­ta­na muu­ta­man ymmär­tä­vän varas­sa tai jou­dum­me tyy­ty­mään sii­hen, ettem­me vie­raan kie­len täh­den täy­sin ymmär­rä luke­maam­me, emme täy­sin kyke­ne toteut­ta­maan Juma­lal­ta saa­maam­me mis­sio­ta. 

Jokai­sel­la seu­ra­kun­ta­ruu­miin jäse­nel­lä on mer­kit­tä­vä teh­tä­vä tämän mis­sion toteu­tu­mi­ses­sa. Samoin kuin kädel­lä tai jalal­la on kor­vaa­ma­ton teh­tä­vä ihmis­ruu­miis­sa. Toi­nen ei ole tois­ta tär­keäm­pi, vaan jokai­nen on yhtä arvo­kas ja saa myös mer­ki­tyk­sen­sä osa­na koko­nai­suut­ta. Jal­ka yksi­nään ei saa aikaan mitään. 

Juma­lan sanan tun­te­mi­nen vapaut­taa ja voi­maan­nut­taa jokai­sen seu­ra­kun­ta­lai­sen toi­mi­maan omal­la pai­kal­laan ja käyt­tä­mään Kris­tuk­sen hänel­le anta­mia lah­jo­ja seu­ra­kun­nan hyväk­si. Kyp­sä ja ter­ve seu­ra­kun­ta, joka on täyn­nä Juma­lan voi­maa ja rak­kaut­ta, mah­dol­lis­tuu ainoas­taan sil­loin, kun jokai­nen seu­ra­kun­ta­lai­nen juur­tuu Juma­lan sanaan, kas­vaa Juma­lan tun­te­mi­ses­sa ja aktii­vi­ses­ti toi­mii Kris­tuk­sen hänel­le anta­mis­sa lah­jois­sa. 

Kun pal­ve­lem­me toi­nen toi­siam­me, tulem­me myös itse siu­na­tuik­si. Kai­kis­sa siu­nauk­sis­sa, mitä Juma­la meil­le antaa, pii­lee aina siu­naus jol­le­kin toi­sel­le. Rak­kaus ei tule täy­del­li­sek­si sil­loin, kun vas­taa­no­tam­me sen Juma­lal­ta, vaan sil­loin, kun annam­me sen eteen­päin ja rakas­tam­me toi­siam­me. 

Seu­ra­kun­nan mer­ki­tys yhteis­kun­nas­sa koros­tuu epä­va­kai­na aikoi­na, jois­sa eläm­me täl­lä­kin het­kel­lä. Meil­le kris­tit­tyi­nä on uskot­tu paras mah­dol­li­nen sano­ma juu­ri tätä aikaa var­ten. Sano­ma, joka kyl­vää toi­voa toi­vot­to­muu­den ja rak­kaut­ta pelon sijaan. Sano­ma, joka tuo tule­vai­suu­den ja toi­von jokai­sel­le lähim­mäi­sel­le. Rukoi­le roh­keas­ti Juma­lal­ta, miten sinä voi­sit tänään olla siu­nauk­sek­si jol­le­kin toi­sel­le juu­ri siel­lä, mis­sä olet. 

Siu­nat­tua syk­syä! 

Kir­si Roth­fors SEA:n hal­li­tuk­sen pj.

www.suomenea.fi 

Vie­ras­ky­nä on jul­kais­tu syk­syn 2020 Sanal­la sanoen ‑leh­des­sä.

Kuva: Eino Man­ner