alussa oli sana

Rak­kau­de­no­soi­tuk­sis­ta

Osal­lis­tuin vähän aikaa sit­ten euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-joh­­ta­­jien tapaa­mi­seen. (Euroo­pas­sa on 19 Wyclif­fe Glo­bal Alliancen jäsen­jär­jes­töä.) Nel­jän hen­gen pien­ryh­mä­kes­kus­te­lus­sa tote­sim­me, että meil­lä kai­kil­la oli vii­mei­sen vuo­den ajal­ta yhtei­nen koke­mus: olim­me jou­tu­neet ole­maan pit­kään pois­sa työs­täm­me; minä uupu­muk­sen vuok­si, yksi pyö­räi­ly­ta­pa­tur­man vuok­si, yksi isän­sä korona­kuo­le­man vuok­si, ja ita­lia­lai­nen Marco sai­ras­tut­tu­aan itse koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­maan Lue lisää

sitten

Ikku­noi­ta muu­tok­siin

Wyclif­fe Glo­bal Alliancen pää­joh­ta­ja Step­hen Coertze oli hel­mi­kuus­sa vie­raa­na euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-jär­­jes­­tö­­jen joh­ta­jien etä­ta­paa­mi­ses­sa. Hän pai­not­ti sitä, että tilan­ne maa­il­man­laa­jui­ses­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä muut­tuu nopeas­ti. Yhte­nä esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si joi­den­kin maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­vien lähe­tys­jär­jes­tö­jen ennen näke­mät­tö­män halun osal­lis­tua raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön. Tule­vai­suu­den näky­mät innos­ta­vat, sil­lä jo vuo­sia on ollut näky­vis­sä myös monien ei-län­­si­­mais­­ten seu­ra­kun­tien innos­tus Lue lisää

sitten

Kiel­ten elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta

Hyvät van­hem­mat ajat­te­le­vat las­ten­sa paras­ta. Hyvät van­hem­mat yrit­tä­vät antaa lap­sel­le par­haat mah­dol­li­suu­det menes­tyä elä­mäs­sä. Kai­ken­kie­li­set van­hem­mat kaik­kial­la maa­il­mas­sa toi­mi­vat näin. Vähem­mis­tö­kiel­ten puhu­jil­le oman kie­len tar­joa­mat mah­dol­li­suu­det ovat usein hyvin raja­tut. Kou­lu­tus, työ, kris­til­li­nen usko ja yli­pään­sä elä­mä oman koti­seu­dun ulko­puo­lel­la saat­ta­vat vaa­tia toi­sel­la kie­lel­lä toi­mi­mis­ta. Aja­tel­les­saan las­ten­sa paras­ta moni van­hem­pi Lue lisää

sitten

Lähe­tyk­sen (aina­kin) kak­si näkö­kul­maa

1800-luvun lopul­la kak­si lähe­tys­joh­ta­jaa, englan­ti­lai­nen Hen­ry Venn ja ame­rik­ka­lai­nen Rufus Ander­son, muo­toi­li­vat vas­tauk­se­na oman aikan­sa lähe­tys­työn ongel­miin pää­mää­rän, joka on tul­lut tun­ne­tuk­si ”kol­men itsen seu­ra­kun­ta­na”. Itsen­sä rahoit­ta­va, itse­ään hal­lin­noi­va ja itse sano­maa levit­tä­vä seu­ra­kun­ta on edel­leen usein lähe­tys­työn tulos­ten yhte­nä mit­ta­puu­na. Sata vuot­ta Ven­nin ja Ander­so­nin jäl­keen ete­lä­afrik­ka­lai­nen lähe­tys­teo­lo­gi David Lue lisää

sitten

Yhdes­sä maan ääriin

Pitäi­si­kö mei­dän lähet­tää ihmi­siä vai tukea pai­kal­li­sia työn­te­ki­jöi­tä? Tämä jäl­ki­ko­lo­nia­lis­ti­nen vas­tak­kai­na­set­te­lu on kiusan­nut län­si­mais­ta lähe­tys­työ­tä jo vuo­si­kym­me­niä. Edes­men­nyt mis­sio­lo­gi Ralph Win­ter pro­vo­soi Lausan­nen lähe­tys­kongres­sin ylei­söä vuon­na 1974 esit­tä­mäl­lä ”Jee­suk­sen stra­te­gian vää­ris­ty­mä­nä” sen, jos ”jat­kam­me lähe­tys­työn­te­ki­jöi­den lähet­tä­mis­tä teh­tä­viin, jot­ka pai­kal­li­set kris­ti­tyt hoi­ta­vat parem­min.” Intia­lais­syn­tyi­nen K.P Yohan­nan popu­la­ri­soi aja­tuk­sen pai­kal­lis­ten aasia­lais­ten evan­ke­lis­to­jen Lue lisää

sitten