Koti­maas­sa

Vii­me hei­nä­kuus­sa saim­me pala­ta vuo­dek­si Suo­meen Uka­rum­pan lähe­tys­kes­kuk­sel­ta, Papua-Uudes­ta-Gui­neas­ta. Olim­me koko per­he odot­ta­neet kovas­ti, että pää­sem­me Suo­meen tapaa­maan suku­lai­sia ja ystä­viä. Me van­hem­mat olim­me väsy­nei­tä ensim­mäi­ses­tä työ­kau­des­ta ja oli iha­na saa­da hie­man lepoa, kun lap­set pää­si­vät iso­van­hem­pien hoi­viin. Jokai­nen osa­puo­li on näyt­tä­nyt naut­ti­van tilan­tees­ta, iso­van­hem­mat saa­vat olla pit­käs­tä aikaa las­ten­las­ten kans­sa ja lap­set iso­van­hem­pien kans­sa ja me van­hem­mat saam­me pie­niä hen­gäh­dys­tau­ko­ja. Lähe­tys­ken­täl­lä eläm­me tii­viis­ti oman per­heen kans­sa ja apua las­ten­hoi­toon ei ole juu­ri­kaan saa­ta­vil­la, joten nyt olem­me otta­neet ilon irti täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta.

Vuo­si Suo­mes­sa on tuo­nut eteem­me monia uusia asioi­ta, joi­ta emme Papuan aurin­gos­sa pääs­seet koke­maan. Läm­pi­män kesän jäl­keen alkoi totut­te­lu syk­syn kyl­myy­teen. Oli ope­tel­ta­va jäl­leen pukeu­tu­maan kun­nol­la sään mukaan. Alkuun lap­set eivät innos­tu­neet ulkoi­lu­vaat­teis­ta ja usein suut­tui­vat, kun tak­ki oli puet­ta­va pääl­le. Kuu­lim­me myös useam­man ker­ran las­ten halua­van takai­sin Papual­le, kos­ka siel­lä oli aina läm­min. Onnek­si ilmo­jen vii­len­tyes­sä lap­set huo­ma­si­vat, että on muka­vam­pi ulkoil­la, kun on läm­min­tä vaa­tet­ta pääl­lä ja nyt ulko­vaat­tei­den puke­mi­nen sujuu jo rutii­nil­la.

On ollut iha­na viet­tää kun­non tal­vea! Lap­set sai­vat ope­tel­la luis­te­le­maan ja hiih­tä­mään. Aivan kotim­me vie­res­sä on kou­lun luis­te­lu­kent­tä ja siel­lä vie­tim­me aikaa lähes jokai­se­na pak­kas­päi­vä. Seu­raa­vat kol­me tal­vea olem­me taas pois Suo­mes­ta ja nyt olem­me kerän­neet muka­via muis­to­ja Papual­le mukaan.

Vaik­ka olem­me naut­ti­neet kovas­ti Suo­mes­sa ole­mi­ses­ta ja saa­neet teh­dä monia asioi­ta, jot­ka eivät lähe­tys­ken­täl­lä ole mah­dol­li­sia, niin sil­ti kai­puu takai­sin Papual­le alkaa hii­piä mie­liin. Lap­set ovat pit­kin vuot­ta poh­ti­net ääneen, mitä asioi­ta kai­paa­vat Papual­ta ja kysel­leet kos­ka pää­sem­me takai­sin kotiin. Mei­dän las­ten mie­les­tä koti on Uka­rum­pas­sa. Suo­mes­sa olem­me mat­kus­ta­neet pal­jon autol­la ja välil­lä taka­pen­kil­lä istu­jat ovat kuvi­tel­leet, että oli­sim­me mat­kal­le len­to­ken­täl­le ja läh­dös­sä takai­sin Papual­le. Vaik­ka jokai­nen läh­tö rii­pai­see ja on hai­ke­aa jät­tää hyväs­te­jä, niin olem­me kii­tol­li­sia, että lap­set ovat mie­lel­lään läh­dös­sä takai­sin Uka­rum­paan.

Kai­sa ja Juk­ka Sade­har­ju