Kou­lu­lais­ten tai­dot tes­tis­sä

Lho­mit asu­vat Arun-laak­son ylä­osis­sa Koil­lis-Nepa­lis­sa lähel­lä Kii­nan rajaa. He puhu­vat äidin­kie­le­nään tii­be­ti­läis­tä lho­min kiel­tä. Vuo­ris­toa­lueil­la on 11 suur­ta lho­mi­ky­lää ja seit­se­män pien­tä kylää, joi­hin pää­see vain jalan.

Lho­mien pää­asial­li­nen elin­kei­no on maan­vil­je­lys. Perin­tei­sen maan­vil­je­lyk­sen lisäk­si lho­mit kas­vat­ta­vat esi­mer­kik­si kar­de­mum­maa myyn­tiin ja hoi­ta­vat yksi­tyi­siä met­siä. Lho­mien talou­del­li­nen toi­meen­tu­lo on usein vai­ke­aa, mikä joh­taa sii­hen, että per­hei­tä muut­taa kau­pun­kei­hin parem­paa elä­mää etsi­mään.

Vii­me vuo­si­na lho­mien mail­la on otet­tu edis­ty­sas­ke­lia. Tie­ver­kos­toa on paran­net­tu ja suu­rim­paan osaan lho­mi­ky­lis­tä on saa­tu säh­köt pai­kal­li­ses­ti tuo­tet­tu­na. Puhe­lin­tor­ni on myös pys­ty­tet­ty ja mobii­li­verk­ko on pai­koin käy­tet­tä­vis­sä. 

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien osal­lis­tu­mi­nen lho­mien elä­mään alkoi jo 1970-luvul­la, kun Ola­vi ja Mar­ja Vesa­lai­nen alkoi­vat tut­kia lho­min kiel­tä ja kään­tää Uut­ta tes­ta­ment­tia.

Par­hail­laan meneil­lään ole­va lho­min­kie­li­sen perus­o­pe­tuk­sen han­ke, jos­sa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät on muka­na yhdes­sä lho­mien kan­sa­lais­jär­jes­tö NEL­HO­Sin kans­sa, on jat­koa äidin­kie­leen perus­tu­van esio­pe­tuk­sen hank­keel­le. Hank­keen tar­koi­tuk­se­na on opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen lisäk­si tuot­taa äidin­kie­lis­tä oppi­ma­te­ri­aa­lia perus­kou­lun 2.–5.-luokille. 

Oppi­mis­hank­keen väliar­vioin­ti teh­tiin tou­ko­kuus­sa 2023. Arvioin­nis­sa tes­tat­tiin oppi­lai­den tai­to­ja lho­min, nepa­lin ja englan­nin kie­les­sä sekä mate­ma­tii­kas­sa. 

Kävi ilmi, että oppi­lail­la on erin­omai­set suul­li­set lho­min kie­len tai­dot. Sekä las­ten van­hem­mat että opet­ta­jat kom­men­toi­vat sitä, kuin­ka las­ten suul­li­nen lho­min osaa­mi­nen on paran­tu­nut odo­tet­tua enem­män. Lap­set ilmai­se­vat itse­ään suju­vas­ti ja käyt­täy­ty­vät kun­nioit­ta­vas­ti toi­sia koh­taan. Van­hem­mat ja opet­ta­jat mai­nit­si­vat myös las­ten pys­ty­vän vas­taa­maan hyvin kysy­myk­siin ja perus­te­le­maan vas­tauk­si­aan. Lisäk­si las­ten tie­toi­suus hygie­nias­ta on nous­sut ja he ovat oppi­neet pal­jon omas­ta kult­tuu­ris­taan sekä ympä­ris­tös­tä. 

Las­ten lho­min kie­len kir­jal­li­set tai­dot eivät kui­ten­kaan olleet kehit­ty­neet yhtä hyvin. Oppi­lail­la oli vai­keuk­sia kir­jain­ten ja sano­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Oppi­ma­te­ri­aa­le­ja suo­si­tel­tiin­kin tar­kis­tet­ta­vak­si näil­tä osin, kos­ka nepa­lin kie­les­sä tätä ongel­maa oli vähem­män.

Las­ten oppi­mis­tu­lok­set mate­ma­tii­kas­sa oli­vat myös odo­tet­tua hei­kom­mat. Asi­aa sel­vi­tel­täes­sä kävi ilmi, että mate­ma­tiik­kaa pide­tään ylei­ses­ti vai­kea­na oppiai­nee­na lho­mien paris­sa. Toden­nä­köi­ses­ti COVID 19 ‑pan­de­mias­ta joh­tu­nut kou­lu­jen sul­ku ja oppi­lai­den auto­maat­ti­nen siir­to seu­raa­val­le luok­ka-asteel­le ovat aiheut­ta­neet sen, että oppi­lail­ta on jää­nyt perus­ta­van­laa­tui­sia tai­to­ja oppi­mat­ta. Esi­mer­kik­si suu­rin osa oppi­lais­ta ei kak­kos­luo­kan lopus­sa pys­ty­nyt las­ke­maan kuin vain yksi­nu­me­roi­sil­la luvuil­la eivät­kä he pys­ty­neet suo­rit­ta­maan ker­to- tai jako­las­ku­ja tai käsit­te­le­mään mur­to­lu­ku­ja. Arvioi­ja suo­sit­te­li­kin opet­ta­jia tar­joa­maan tuki­toi­men­pi­tei­tä, jot­ta lap­set oppi­si­vat menet­tä­män­sä kou­lu­vuo­den oppi­si­säl­tö­jä.

Lho­mi­van­hem­mat lähet­tä­vät usein jäl­ki­kas­vun­sa muu­al­le kou­lu­tuk­sen vuok­si. Jopa 2,5–3‑vuotiaita lap­sia on lähe­tet­ty sisä­op­pi­lai­tok­siin. Nämä lap­set eivät näe van­hem­pi­aan use­aan kuu­kau­teen tai koko­nai­seen vuo­teen. Arvioi­ja kysyi van­hem­mil­ta, lähet­täi­si­vät­kö he yhä lap­sen­sa sisä­op­pi­lai­tok­seen. Useat van­hem­mat arvioi­vat sen riip­pu­van kou­lu­tuk­sen laa­dus­ta. Jos kylä­kou­lun taso on riit­tä­vän kor­kea, he pitä­vät lap­set mie­luum­min koto­na. 

Kuvat: NELHOS