Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän.

Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet puhui­vat vain lho­mia tai nawaa, ja tämän takia kom­mu­ni­koin­ti val­tion viras­tois­sa ja mui­den kie­li­ryh­mien kans­sa oli vai­ke­aa. Ajan myö­tä, kou­lu­tuk­sen ja pro­jek­tien kaut­ta, ihmi­set alkoi­vat ope­tel­la nepa­lia ja englan­tia.

Lho­mit ovat hyvin ylpei­tä kie­les­tään, mut­ta yllä­pi­tä­vät sil­ti myön­tei­siä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­mien kans­sa. Lho­mi-yhtei­sön jäse­net kut­su­vat­kin mui­den kie­liyh­tei­sö­jen ihmi­siä “vel­jik­si” ja “sis­koik­si”, mikä kuvas­taa hei­dän posi­tii­vis­ta suh­det­taan. Moni­kie­li­syyt­tä pide­tään parem­min­kin käy­tän­nön tai­to­na kuin hait­ta­na iden­ti­tee­til­le.

Koke­muk­sia moni­kie­li­syy­des­tä

Chhi­pa Lha­mu Lho­mi, 8. luo­kan oppi­las Guwach­he­san perus­kou­lus­sa, on koke­nut myön­tei­sen muu­tok­sen oppi­mi­ses­saan saa­tu­aan opis­kel­la äidin­kie­lel­lään. Opin­to­jen alku lho­min kie­lel­lä aut­toi hän­tä ymmär­tä­mään ope­tus­ta hyvin, osal­lis­tu­maan aktii­vi­ses­ti oppi­tun­neil­la ja siir­ty­mään vähi­tel­len luot­ta­vai­se­na nepa­lin ja englan­nin kie­leen. Koto­na Chhi­pa tukee nuo­rem­paa vel­je­ään aut­ta­mal­la tätä koti­läk­syis­sä hei­dän omal­la kie­lel­lään.

Nup­pu Lho­min, äidin­kie­len­opet­ta­ja Kimat­han­gan kyläs­tä, mukaan opet­ta­mi­nen kol­mel­la kie­lel­lä on rikas­tut­ta­vaa, mut­ta äidin­kie­li tar­jo­aa vah­vim­man poh­jan lap­sen oppi­mi­sel­le. Monen kie­len osaa­mi­nen aut­taa ihmi­siä tava­roi­den osta­mi­ses­sa, pal­ve­lu­jen saa­mi­ses­sa, viran­omais­ten kans­sa kom­mu­ni­koin­nis­sa ja hyvien suh­tei­den yllä­pi­tä­mi­ses­sä yhtei­sön ulko­puo­lel­le.

Lhak­pach­he­jik Lho­mi, van­hem­pi Pang­do­kin kyläs­tä, ker­too, että oppi­mi­nen lho­min kie­lel­lä sal­lii hänen las­ten­sa ilmais­ta vapaas­ti tun­tei­taan, jakaa aja­tuk­si­aan ja luo­da syvä yhteys kult­tuu­ril­li­siin perin­tei­siin. Samal­la hän koros­ti arvoa, joka tulee englan­nin kie­len oppi­mi­ses­ta, kun sitä kaut­ta avau­tuu uusia mah­dol­li­suuk­sia tule­vai­suu­teen, mukaan luet­tu­na kor­keam­pi kou­lu­tus, työl­lis­ty­mi­nen ja kom­mu­ni­koin­ti yhtei­sön ulko­puo­lis­ten taho­jen kans­sa.

Lho­min kie­les­sä on sana­las­ku­ja, kun­nioit­ta­via ilmauk­sia, hää­lau­lu­ja ja kuo­le­man ritu­aa­le­ja, joi­ta ei voi täy­sin ilmais­ta muil­la kie­lil­lä. Arvos­ta­mal­la äidin­kiel­tä ope­tuk­ses­sa, nämä kult­tuu­ri­aar­teet säi­ly­vät hen­gis­sä ja jat­ka­vat siir­ty­mis­tä tule­vil­le suku­pol­vil­le.

Teks­ti: NELHOS

Lue lisää Nepa­lin perus­kou­lu­hank­kees­ta.