Yksin armosta

Kenialainen BTL-järjestö 40 vuotta Kenialainen Bible Translation and Literacy -järjestö (BTL) täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Järjestön entinen toiminnanjohtaja Mundara Muturi painottaa Jumalan armon merkitystä järjestön taipaleella: “Ihmisten elämät muuttuvat raamatunkäännöstyön kautta Jumalan armosta.”  Monilla on vaikeuksia ymmärtää maan valtakieliä swahilia ja englantia. BTL on olemassaolonsa alusta lähtien halunnut keskittyä Lue lisää…

Suomalainen mukaan maailmanlaajuiseen lukutaitotyöhön

KT Kimmo Kosonen aloitti tammikuun alussa lukutaitotyön johtajana Suomen Pipliaseuran palveluksessa. Yhtyneiden Raamattuseurojen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti hän johtaa kansainvälistä pipliaseurojen lukutaitotyötä maailmanlaajuisessa yhteistyöverkostossa. Kimmo Kososen asemapaikka on tällä hetkellä Chiang Maissa Pohjois-Thaimaassa. Miksi kääntäisimme Raamattua, jos sitä ei osata lukea? Tähän tiivistyy syy, miksi Yhtyneiden Raamattuseurojen kansainvälinen verkosto UBS Lue lisää…

Tavoitteena lukutaito – ja mutkaiset polut sitä kohti: Maija ja Arjen Lock jakavat kokemuksiaan eri tavoista tehdä lukutaitotyötä

Aamuisin se kuului kyläkoulun bambuseinien läpi: tuo ihanasti soljuva oman kielen lukeminen, lasten suorat rivit istuivat luokkiensa lattioilla ja lukivat yhteen ääneen. Oli luotu koko heimon kattava esikoulujärjestelmä ja omassa kylässämme oli yksi näistä kouluista. Kahdessa vuodessa oppilaat hankkivat niin sujuvan lukutaidon, että kertomukset voitiin lukea itse omakielisestä Raamatusta. Hyvän lukutaidon Lue lisää…

Hymyn takana

Siitä asti, kun vaimoni kanssa saavuimme Länsi-Aasiaan, olemme olleet kiireisiä kielen ja kulttuurin opiskelun kanssa. Se on kiehtovaa, ja joka päivä opimme myös, mitä ihmiset ajattelevat. Monet kaltaisemme perheet palkkaavat kokin paljon aikaa ja energiaa vievän oppimisprosessin aikana. Huomasin nopeasti, että kokkimme Hassan* halusi ilahduttaa lapsiamme. Hän sanoi voivansa tehdä Lue lisää…

Lhomilasten koulunkäynti jatkuu taas

Maailmanlaajuinen covid-19-pandemia on vaikuttanut koko Nepalin koulutusjärjestelmään. Vaikka lhomikylissä ei ole ollut koronatartuntoja, maan opetusviranomaiset pitivät koulut suljettuina useiden kuukausien varotoimenpiteenä. Lhomit kokoontuivat kuitenkin moniin juhliin ja tapahtumiin, koska korona ei ollut saavuttanut heidän kyliään. Tämän vuoksi NELHOS-järjestön työntekijät pitivät koulujen avaamista mahdollisena, kunhan tarvittavat turvatoimet otetaan käyttöön.  Opettaja Pasang Lue lisää…

Yllättävä muutos: äidinkielestä arkea

*Kuria vastusti äidinkielisen opetusohjelman käyttöä koulussaan. Hän uskoi, että jos lapsia opetettaisiin pokomoksi eli heidän äidinkielellään, he eivät voisi menestyä akateemisesti. Kuria ilmoitti äidinkielisen opetuksen parissa toimivalle vapaaehtoiselle, että tätä oli johdettu harhaan ja hämmennetty äidinkielisellä opetuksella ja sen merkityksellä koulutuksessa. Yhden lukukauden aikana yksi Kurian koulun opettajista kutsuttiin opetusministeriön Lue lisää…

Mikä siinä on nyt niin vaikeaa?

”Eikö se nyt riitä, että opettelisi englantia. Sitähän nyt kaikkien olisi hyvä oppia kuitenkin? Olemmehan mekin oppineet vieraita kieliä — ja käyttäneet niitä koulussa, työssä…” Ei siinä sinänsä varmaan mikään olekaan niin erityisen vaikeaa. Ihmisellä on ihmeellinen kyky oppia uusia asioita, uusia kieliä ja uusia taitoja. Se vaatii toisilta enemmän aikaa Lue lisää…

Esikoulu, joka täyttää aukon

Jokaisella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen. Lhominkielinen esikoulu on yksi askel kohti lhomilasten parempaa koulutusta.  Nepalissa Sankhuwasabhan piirin maaseudun koulutuksesta vastaava henkilö on kertonut, että äidinkielisen esikouluohjelman avulla lhomikansan pariin ollaan saatu luotua hyvä perusta koulutukselle. “Koulutus on kehityksen tärkein kulmakivi ja siksi prioriteetti”, hän sanoo. Monikieliseen opetukseen perustuva Lue lisää…

Lapset iloitsevat durumankielisistä kirjoista

Beja ja hänen kolme ystäväänsä: Nadzuwa, Zainab ja Mwaka ovat Miyanin koulun oppilata. Aloittaessaan ensimmäisen luokan vuonna 2018 he eivät osanneet aakkosia eivätkä uskaltaneet sanoa luokassa ajatuksiaan ääneen.  Nancy, joka oli heidän opettajansa, oli huolissaan siitä, että nämä oppilaat tulisivat kohtaamaan oppimisvaikeuksia. Hän oli kuitenkin osallistunut äidinkielisen oppimisen koulutukseen, jossa Lue lisää…

Lähetyksen (ainakin) kaksi näkökulmaa

1800-luvun lopulla kaksi lähetysjohtajaa, englantilainen Henry Venn ja amerikkalainen Rufus Anderson, muotoilivat vastauksena oman aikansa lähetystyön ongelmiin päämäärän, joka on tullut tunnetuksi ”kolmen itsen seurakuntana”. Itsensä rahoittava, itseään hallinnoiva ja itse sanomaa levittävä seurakunta on edelleen usein lähetystyön tulosten yhtenä mittapuuna. Sata vuotta Vennin ja Andersonin jälkeen eteläafrikkalainen lähetysteologi David Lue lisää…