oppiminen

Lähe­tyk­sen (aina­kin) kak­si näkö­kul­maa

1800-luvun lopul­la kak­si lähe­tys­joh­ta­jaa, englan­ti­lai­nen Hen­ry Venn ja ame­rik­ka­lai­nen Rufus Ander­son, muo­toi­li­vat vas­tauk­se­na oman aikan­sa lähe­tys­työn ongel­miin pää­mää­rän, joka on tul­lut tun­ne­tuk­si ”kol­men itsen seu­ra­kun­ta­na”. Itsen­sä rahoit­ta­va, itse­ään hal­lin­noi­va ja itse sano­maa levit­tä­vä seu­ra­kun­ta on edel­leen usein lähe­tys­työn tulos­ten yhte­nä mit­ta­puu­na. Sata vuot­ta Ven­nin ja Ander­so­nin jäl­keen ete­lä­afrik­ka­lai­nen lähe­tys­teo­lo­gi David Lue lisää

sitten

Kun syö­mi­nen ei rii­tä

”Luke­mi­nen on kuin syö­mis­tä, kir­joit­ta­mi­nen kuin ruu­an lait­ta­mis­ta.” Näin tote­si etio­pia­lai­nen työ­to­ve­ri­ni, kun kes­kus­te­lim­me kir­kon luku­­tai­­to-ope­­tuk­­sen haas­teis­ta kon­son kie­lia­lu­eel­la Etio­pias­sa.  Toden tot­ta! Vaik­ka luke­maan oppi­mi­nen ei ole help­poa yhtei­sös­sä, jos­sa teks­te­jä on tar­jol­la niu­kas­ti eikä kir­joi­tus­ta näe teil­lä ja aito­vie­ril­lä, kir­joit­ta­mi­sen oppi­mi­nen on vie­lä vai­keam­paa.  Eräs kir­kon luku­tai­to­luo­kan käy­nyt seu­ra­kun­ta­lai­nen Lue lisää

sitten

Muu­ta­kin kuin luku­tai­toa

Äidin­kie­li­siä esi­kou­lu­ja on lho­mia­lu­eel­la nyt 14 val­tion yllä­pi­tä­mis­sä kou­luis­sa. Lho­mi­ky­lät sijait­se­vat Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa, joten esi­kou­luis­sa vie­rai­le­mi­nen vaa­tii käve­lyä ylös ja alas pit­kin vuo­ris­to­pol­ku­ja. Kos­ka esi­kou­lu­työ­tä teke­vän NEL­­HOS-jär­­jes­­tön toi­mis­to on Kath­man­dus­sa, on jär­jes­tös­sä kak­si kent­tä­koor­di­naat­to­ria, joi­den teh­tä­vä­nä on kier­tää esi­kou­lu­ja kuu­kausit­tain. Koor­di­naat­to­rit, Dawa Sang­bu ja Ridar Siru, asu­vat vuo­ris­tos­sa lho­mi­ky­lis­sä per­hei­den­sä Lue lisää

sitten

Puo­din­pi­tä­jän tari­na 

Kun toi­vo tuli kotiin Hämä­räs­sä huo­nees­sa on toi­sel­la puo­lel­la keit­tiö. Vesi­pul­lo­ja, kat­ti­loi­ta ja joi­ta­kin vihan­nek­sia lojuu työ­pöy­däl­lä. Pie­ni poi­ka raa­haa lähes itsen­sä kokois­ta vesi­pul­lo­aan peräs­sään. Aurin­ko on juu­ri men­nyt pil­veen ja ilmas­sa on sateen tun­tua. Van­ha lho­mi­nai­nen istuu pie­nel­lä pui­sel­la laa­ti­kol­la par­vek­keen oven vie­res­sä noja­ten kirk­kaan vih­re­ään sei­nään. Kau­nis käsin Lue lisää

sitten

Tulin, näin, opin

Oli­si­pa se niin help­poa. Oppi­mi­nen on pro­ses­si, joka alkaa heti syn­ty­mäs­tä eikä vält­tä­mät­tä kos­kaan pää­ty. Oppi­mis­ta tapah­tuu koko ajan ja kaik­kial­la, jokai­ses­sa koh­taa­mi­ses­sa ja tilan­tees­sa. Jos vain uskal­lam­me olla val­mii­ta sii­hen, opim­me toi­sel­ta ihmi­sel­tä jotain. Ei kui­ten­kaan ole niin yksin­ker­tais­ta tar­jo­ta laa­du­kas­ta oppi­mis­ta, joka kan­taa pidem­mäl­le ja mah­dol­lis­taa muu­tok­set pysy­väs­ti Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu­lai­set innos­ta­mas­sa esi­kou­luun

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu on vakuut­ta­nut Tem­ba Bho­ten, Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kylien asioi­ta hoi­ta­van vir­ka­mie­hen (Pre­si­dent of Bhotk­ho­la Rural Munici­pa­li­ty) ja alu­een sih­tee­rin Dawa Laman. “Ensin nepa­li­lai­nen NELHOS ‑jär­jes­tö (Nepal Lho­mi Socie­ty) aloit­ti aikuis­ten luku­tai­to­kurs­seil­la lho­mien kes­kuu­des­sa. Kurs­sit oli­vat hyvin menes­tyk­sek­käi­tä ja nuo­ret­kin sai­vat osal­lis­tua”, Bho­te ker­too. Äidin­kie­li­sen esi­kou­lun tar­ve huo­mat­tiin nopeas­ti. Työ, ter­veys ja halu pääs­tä Lue lisää

sitten

Yhtei­sön aika

Ei ole kan­nat­ta­vaa eikä eten­kään kes­tä­vää, jos eri­lai­set hank­keet ovat vain ja ainoas­taan jär­jes­tö­jen har­teil­la. Yhtei­sö­jen on myös otet­ta­va itse vas­tuu ja toi­mit­ta­va. Lho­min­kie­li­sen esi­kou­lun van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja ker­too, että he — van­hem­mat — halua­vat olla muka­na. He ovat näh­neet, mitä hyvää esi­kou­lu on saa­nut aikaan hei­dän lap­sis­saan. “Me esi­mer­kik­si seu­raam­me Lue lisää

sitten

Kai­san mat­kas­sa — Ter­ve­tu­loa mukaan!

Moik­ka! Olen Kai­sa Sade­har­ju ja asun per­hee­ni kans­sa Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa, Uka­rum­pan raa­ma­tun­kään­nös­työn­kes­kuk­sel­la. Olen amma­til­ta­ni sai­raan­hoi­ta­ja ja työs­ken­te­len tääl­lä Uka­rum­pan kli­ni­kal­la sekä eri­lais­ten kie­li­pro­jek­tien paris­sa. Mie­he­ni, Juk­ka, työs­ken­te­lee ohjel­mis­to­suun­nit­te­li­ja­na. Meil­lä on myös kol­me las­ta, Lee­vi 9‑v., Hel­mi 8‑v. sekä Len­ni 6‑v.  Saa­vuim­me ensim­mäi­sen ker­ran Papua-Uuteen-Gui­­ne­aan tam­mi­kuus­sa 2016. Ensim­mäi­set kol­me kuu­kaut­ta vie­tim­me ran­ni­kol­la Lue lisää

sitten

Luku­tai­to­kurs­sil­ta kor­kea­kou­luun

Nge­ruk Bho­te, 19-vuo­­tias lho­mi­nuo­ri, asuu Sek­si­lan kyläs­sä Nepa­lis­sa. Jo lap­se­na Nge­ruk haa­vei­li sii­tä, että sai­si käy­dä kou­lua ja oppia. Se ei kui­ten­kaan ollut mah­dol­lis­ta eikä näin myös­kään kor­kea­kou­lu tul­lut tuol­loin kysy­myk­seen.   Van­hem­pie­ni luku­tai­dot­to­muu­den ja talou­del­lis­ten haas­tei­den vuok­si en pys­ty­nyt käy­mään kou­lua nuo­re­na. Per­heem­me van­him­pa­na poi­ka­na minun teh­tä­vä­ni oli teh­dä Lue lisää

sitten

Val­mis­tau­tu­mi­sen mat­ka

Zet­seat Feka­du on asu­nut Etio­pian pää­kau­pun­gis­sa, Addis Abe­bas­sa, suu­rim­man osan elä­mäs­tään. Hän ajat­te­li oman maan­sa ole­van “kris­tit­ty­jen maa”. Etio­pian kris­til­li­nen perin­tö juon­taa juu­ren­sa kau­as 300-luvul­­le asti. Raa­mat­tua, joka on kir­joi­tet­tu maan viral­li­sel­la kie­lel­lä, amha­ran kie­lel­lä, on myös maas­sa laa­jas­ti saa­ta­vil­la.  Mut­ta noin 700 kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­gis­ta Zet­seat vie­rai­li yhtei­sös­sä, jos­sa Lue lisää

sitten