oppiminen

Hymyn taka­na

Sii­tä asti, kun vai­mo­ni kans­sa saa­vuim­me Län­­si-Aasi­aan, olem­me olleet kii­rei­siä kie­len ja kult­tuu­rin opis­ke­lun kans­sa. Se on kieh­to­vaa, ja joka päi­vä opim­me myös, mitä ihmi­set ajat­te­le­vat. Monet kal­tai­sem­me per­heet palk­kaa­vat kokin pal­jon aikaa ja ener­gi­aa vie­vän oppi­mis­pro­ses­sin aika­na. Huo­ma­sin nopeas­ti, että kok­kim­me Has­san* halusi ilah­dut­taa lap­siam­me. Hän sanoi voi­van­sa teh­dä Lue lisää

sitten

Lho­mi­las­ten kou­lun­käyn­ti jat­kuu taas

Maa­il­man­laa­jui­nen covid-19-pan­­de­­mia on vai­kut­ta­nut koko Nepa­lin kou­lu­tus­jär­jes­tel­mään. Vaik­ka lho­mi­ky­lis­sä ei ole ollut koro­na­tar­tun­to­ja, maan ope­tus­vi­ran­omai­set piti­vät kou­lut sul­jet­tui­na usei­den kuu­kausien varo­toi­men­pi­tee­nä. Lho­mit kokoon­tui­vat kui­ten­kin moniin juh­liin ja tapah­tu­miin, kos­ka koro­na ei ollut saa­vut­ta­nut hei­dän kyli­ään. Tämän vuok­si NEL­­HOS-jär­­jes­­tön työn­te­ki­jät piti­vät kou­lu­jen avaa­mis­ta mah­dol­li­se­na, kun­han tar­vit­ta­vat tur­va­toi­met ote­taan käyt­töön.  Opet­ta­ja Pasang Lue lisää

sitten

Yllät­tä­vä muu­tos: äidin­kie­les­tä arkea

*Kuria vas­tus­ti äidin­kie­li­sen ope­tus­oh­jel­man käyt­töä kou­lus­saan. Hän uskoi, että jos lap­sia ope­tet­tai­siin poko­mok­si eli hei­dän äidin­kie­lel­lään, he eivät voi­si menes­tyä aka­tee­mi­ses­ti. Kuria ilmoit­ti äidin­kie­li­sen ope­tuk­sen paris­sa toi­mi­val­le vapaa­eh­toi­sel­le, että tätä oli joh­det­tu har­haan ja häm­men­net­ty äidin­kie­li­sel­lä ope­tuk­sel­la ja sen mer­ki­tyk­sel­lä kou­lu­tuk­ses­sa. Yhden luku­kau­den aika­na yksi Kurian kou­lun opet­ta­jis­ta kut­sut­tiin ope­tus­mi­nis­te­riön Lue lisää

sitten

Mikä sii­nä on nyt niin vai­ke­aa?

“Eikö se nyt rii­tä, että opet­te­li­si englan­tia. Sitä­hän nyt kaik­kien oli­si hyvä oppia kui­ten­kin? Olem­me­han mekin oppi­neet vie­rai­ta kie­liä — ja käyt­tä­neet nii­tä kou­lus­sa, työs­sä…” Ei sii­nä sinän­sä var­maan mikään ole­kaan niin eri­tyi­sen vai­ke­aa. Ihmi­sel­lä on ihmeel­li­nen kyky oppia uusia asioi­ta, uusia kie­liä ja uusia tai­to­ja. Se vaa­tii toi­sil­ta enem­män aikaa Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu, joka täyt­tää aukon

Jokai­sel­la tuli­si olla tasa­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det laa­duk­kaa­seen kou­lu­tuk­seen. Lho­min­kie­li­nen esi­kou­lu on yksi askel koh­ti lho­mi­las­ten parem­paa kou­lu­tus­ta.  Nepa­lis­sa Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa­va hen­ki­lö on ker­to­nut, että äidin­kie­li­sen esi­kou­luoh­jel­man avul­la lho­mi­kan­san pariin ollaan saa­tu luo­tua hyvä perus­ta kou­lu­tuk­sel­le. “Kou­lu­tus on kehi­tyk­sen tär­kein kul­ma­ki­vi ja sik­si prio­ri­teet­ti”, hän sanoo. Moni­kie­li­seen ope­tuk­seen perus­tu­va Lue lisää

sitten

Lap­set iloit­se­vat duru­man­kie­li­sis­tä kir­jois­ta

Beja ja hänen kol­me ystä­vään­sä: Nadzuwa, Zai­nab ja Mwa­ka ovat Miy­anin kou­lun oppi­la­ta. Aloit­taes­saan ensim­mäi­sen luo­kan vuon­na 2018 he eivät osan­neet aak­ko­sia eivät­kä uskal­ta­neet sanoa luo­kas­sa aja­tuk­si­aan ääneen.  Nancy, joka oli hei­dän opet­ta­jan­sa, oli huo­lis­saan sii­tä, että nämä oppi­laat tuli­si­vat koh­taa­maan oppi­mis­vai­keuk­sia. Hän oli kui­ten­kin osal­lis­tu­nut äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen kou­lu­tuk­seen, jos­sa Lue lisää

sitten

Lähe­tyk­sen (aina­kin) kak­si näkö­kul­maa

1800-luvun lopul­la kak­si lähe­tys­joh­ta­jaa, englan­ti­lai­nen Hen­ry Venn ja ame­rik­ka­lai­nen Rufus Ander­son, muo­toi­li­vat vas­tauk­se­na oman aikan­sa lähe­tys­työn ongel­miin pää­mää­rän, joka on tul­lut tun­ne­tuk­si ”kol­men itsen seu­ra­kun­ta­na”. Itsen­sä rahoit­ta­va, itse­ään hal­lin­noi­va ja itse sano­maa levit­tä­vä seu­ra­kun­ta on edel­leen usein lähe­tys­työn tulos­ten yhte­nä mit­ta­puu­na. Sata vuot­ta Ven­nin ja Ander­so­nin jäl­keen ete­lä­afrik­ka­lai­nen lähe­tys­teo­lo­gi David Lue lisää

sitten

Kun syö­mi­nen ei rii­tä

”Luke­mi­nen on kuin syö­mis­tä, kir­joit­ta­mi­nen kuin ruu­an lait­ta­mis­ta.” Näin tote­si etio­pia­lai­nen työ­to­ve­ri­ni, kun kes­kus­te­lim­me kir­kon luku­­tai­­to-ope­­tuk­­sen haas­teis­ta kon­son kie­lia­lu­eel­la Etio­pias­sa.  Toden tot­ta! Vaik­ka luke­maan oppi­mi­nen ei ole help­poa yhtei­sös­sä, jos­sa teks­te­jä on tar­jol­la niu­kas­ti eikä kir­joi­tus­ta näe teil­lä ja aito­vie­ril­lä, kir­joit­ta­mi­sen oppi­mi­nen on vie­lä vai­keam­paa.  Eräs kir­kon luku­tai­to­luo­kan käy­nyt seu­ra­kun­ta­lai­nen Lue lisää

sitten

Muu­ta­kin kuin luku­tai­toa

Äidin­kie­li­siä esi­kou­lu­ja on lho­mia­lu­eel­la nyt 14 val­tion yllä­pi­tä­mis­sä kou­luis­sa. Lho­mi­ky­lät sijait­se­vat Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa, joten esi­kou­luis­sa vie­rai­le­mi­nen vaa­tii käve­lyä ylös ja alas pit­kin vuo­ris­to­pol­ku­ja. Kos­ka esi­kou­lu­työ­tä teke­vän NEL­­HOS-jär­­jes­­tön toi­mis­to on Kath­man­dus­sa, on jär­jes­tös­sä kak­si kent­tä­koor­di­naat­to­ria, joi­den teh­tä­vä­nä on kier­tää esi­kou­lu­ja kuu­kausit­tain. Koor­di­naat­to­rit, Dawa Sang­bu ja Ridar Siru, asu­vat vuo­ris­tos­sa lho­mi­ky­lis­sä per­hei­den­sä Lue lisää

sitten

Puo­din­pi­tä­jän tari­na 

Kun toi­vo tuli kotiin Hämä­räs­sä huo­nees­sa on toi­sel­la puo­lel­la keit­tiö. Vesi­pul­lo­ja, kat­ti­loi­ta ja joi­ta­kin vihan­nek­sia lojuu työ­pöy­däl­lä. Pie­ni poi­ka raa­haa lähes itsen­sä kokois­ta vesi­pul­lo­aan peräs­sään. Aurin­ko on juu­ri men­nyt pil­veen ja ilmas­sa on sateen tun­tua. Van­ha lho­mi­nai­nen istuu pie­nel­lä pui­sel­la laa­ti­kol­la par­vek­keen oven vie­res­sä noja­ten kirk­kaan vih­re­ään sei­nään. Kau­nis käsin Lue lisää

sitten