oppiminen

Kou­lu­lais­ten tai­dot tes­tis­sä

Lho­mit asu­vat Arun-laak­­son ylä­osis­sa Koil­­lis-Nepa­­lis­­sa lähel­lä Kii­nan rajaa. He puhu­vat äidin­kie­le­nään tii­be­ti­läis­tä lho­min kiel­tä. Vuo­ris­toa­lueil­la on 11 suur­ta lho­mi­ky­lää ja seit­se­män pien­tä kylää, joi­hin pää­see vain jalan. Lho­mien pää­asial­li­nen elin­kei­no on maan­vil­je­lys. Perin­tei­sen maan­vil­je­lyk­sen lisäk­si lho­mit kas­vat­ta­vat esi­mer­kik­si kar­de­mum­maa myyn­tiin ja hoi­ta­vat yksi­tyi­siä met­siä. Lho­mien talou­del­li­nen toi­meen­tu­lo on usein vai­ke­aa, Lue lisää

sitten

”Ymmär­rät­kö myös mitä luet?”

Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa abau-hei­­mon kylä­kou­luis­sa opis­kel­laan omaa äidin­kiel­tä data­pro­jek­to­rei­den avul­la, ja ener­gia saa­daan aurin­gos­ta. Kaik­ki läh­ti liik­keel­le sii­tä, että raa­ma­tun­kään­nös­työ uhka­si valua huk­kaan. Mai­ja ja Arjen Lock aloit­ti­vat raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä abau-hei­­mon paris­sa Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa vuon­na 1982. Ensim­mäi­siä osia Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­ta saa­tiin tar­kas­tus­vai­hee­seen muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min, ja 1988 Arjen Lock kut­sui pai­kal­li­sia usko­via mie­hiä luke­maan vas­ta kään­net­tyä teks­tiä Lue lisää

sitten

NÄKÖKULMA

Mik­si raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä teh­dään? Mik­si raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä teh­dään? Kos­ka kaik­kien tulee voi­da lukea Raa­mat­tua omal­la kie­lel­lään? Kos­ka Jee­sus antoi lähe­tys­käs­kyn? Kos­ka se vah­vis­taa kie­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sia? Meil­lä saat­taa olla monia tapo­ja hah­mot­taa ja sanoit­taa sitä, mik­si osal­lis­tum­me raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön tai mik­si tuem­me sitä. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien väis­ty­vä toi­min­nan­joh­ta­ja Han­nu Sor­sa­mo tii­vis­tää täs­sä artik­ke­lis­sa sen, mitä Lue lisää

sitten

Opet­ta­jat heh­ku­vat intoa ja tai­toa

Se ei ollut mikään taval­li­nen aamu, se hel­mi­kui­nen tors­tai abau-hei­­mon kyläs­sä. Se oli vii­mei­nen opet­ta­jien  kou­lu­tus­päi­vä, ja täyn­nä tes­tauk­sia, alkaen oman kie­len oikein­kir­joi­tuk­ses­ta, sen suju­vas­ta luke­mi­ses­ta, opet­ta­mis­tai­dois­ta elä­vän luo­kan edes­sä ja jat­kuen aina dia­pro­jek­to­rin käy­tön hal­lin­taan ja oppi­tun­tien vir­heet­tö­mään löy­tä­mi­seen puhe­li­men tie­dos­tos­ta.  Siis vaa­ti­va päi­vä! Sekä kou­lut­ta­jat että opet­ta­jat itse, Lue lisää

sitten

Kau­niit sil­mät näke­vät kau­niin ihmi­sis­sä

”Monet ihmi­set tie­tä­vät puut­tees­ta, kär­si­myk­ses­tä, sodas­ta ja vai­nos­ta kuu­lo­pu­hei­den poh­jal­ta. Tie­to ei ole kui­ten­kaan sama kuin jos oli­si koke­nut ne itse.” Chin-Hae* tie­tää mis­tä puhuu. Hän syn­tyi budd­ha­lai­seen per­hee­seen Korean maa­seu­dul­la ja vart­tui maas­sa, joka kamp­pai­li Korean sodan (1950–1953) seu­raus­ten kans­sa. Hänen per­heen­sä oli hyvin köy­hä ja tilan­net­ta pahen­si se, Lue lisää

sitten

Vesi ja ves­sat aut­ta­vat pysy­mään opin­tiel­lä

Shan­tin perus­kou­lus­sa Che­puwan kyläs­sä Nepa­lin lho­mia­lu­eel­la oli ongel­ma­na juo­ma­ve­den ja ves­so­jen puu­te, mikä joh­ti joi­den­kin las­ten koh­dal­la jopa kou­lun­käyn­nin kes­keyt­tä­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti isom­mil­le tytöil­le ves­so­jen puu­te muo­dos­ti ongel­man. Naa­pu­rus­to alkoi myös olla väsy­nyt sii­hen, että oppi­laat kävi­vät naa­pu­ri­ta­lois­sa juo­mas­sa vet­tä ja käyt­tä­mäs­sä ves­saa.  Äidin­kie­li­sen kou­lu­tuk­sen ohjel­ma otti asiak­seen rat­kais­ta ongel­man. Kou­luun Lue lisää

sitten

Lap­set oppi­vat luke­maan aiem­paa nuo­rem­pa­na

Äidin­kie­li­nen ope­tus­suun­ni­tel­ma on tuot­ta­nut tulos­ta Kenias­sa, ja las­ten oppi­mi­nen on hel­pot­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä vie­rai­li kesäl­lä pilot­ti­kou­luis­sa. Kol­mas­luok­ka­lais­ten poko­mon­kie­li­sen oppi­tun­nin (kuva alla) opet­ta­ja ker­too, että kou­luun tulee oppi­lai­ta enem­män kuin kos­kaan, sil­lä van­hem­mat näke­vät las­ten hyö­ty­vän omal­la kie­lel­lä tapah­tu­vas­ta ope­tuk­ses­ta. Äidin­kie­li­sen ope­tus­oh­jel­man ja mate­ri­aa­lien avul­la lap­set pys­ty­vät Lue lisää

sitten

Yksin armos­ta

Kenia­lai­nen BTL-jär­­jes­­tö 40 vuot­ta Kenia­lai­nen Bible Trans­la­tion and Lite­racy ‑jär­jes­tö (BTL) täyt­tää tänä vuon­na 40 vuot­ta. Jär­jes­tön enti­nen toi­min­nan­joh­ta­ja Mun­da­ra Mutu­ri pai­not­taa Juma­lan armon mer­ki­tys­tä jär­jes­tön tai­pa­leel­la: “Ihmis­ten elä­mät muut­tu­vat raa­ma­tun­kään­nös­työn kaut­ta Juma­lan armos­ta.”  Monil­la on vai­keuk­sia ymmär­tää maan val­ta­kie­liä swa­hi­lia ja englan­tia. BTL on ole­mas­sao­lon­sa alus­ta läh­tien halun­nut kes­kit­tyä Lue lisää

sitten

Suo­ma­lai­nen mukaan maa­il­man­laa­jui­seen luku­tai­to­työ­hön

KT Kim­mo Koso­nen aloit­ti tam­mi­kuun alus­sa luku­tai­to­työn joh­ta­ja­na Suo­men Piplia­seu­ran pal­ve­luk­ses­sa. Yhty­nei­den Raa­mat­tuseu­ro­jen kans­sa sol­mi­tun sopi­muk­sen mukai­ses­ti hän joh­taa kan­sain­vä­lis­tä piplia­seu­ro­jen luku­tai­to­työ­tä maa­il­man­laa­jui­ses­sa yhteis­työ­ver­kos­tos­sa. Kim­mo Koso­sen ase­ma­paik­ka on täl­lä het­kel­lä Chiang Mais­sa Poh­­jois-Thai­­maas­­sa. Mik­si kään­täi­sim­me Raa­mat­tua, jos sitä ei osa­ta lukea? Tähän tii­vis­tyy syy, mik­si Yhty­nei­den Raa­mat­tuseu­ro­jen kan­sain­vä­li­nen ver­kos­to UBS Lue lisää

sitten

Tavoit­tee­na luku­tai­to — ja mut­kai­set polut sitä koh­ti: Mai­ja ja Arjen Lock jaka­vat koke­muk­si­aan eri tavois­ta teh­dä luku­tai­to­työ­tä

Aamui­sin se kuu­lui kylä­kou­lun bam­busei­nien läpi: tuo iha­nas­ti sol­ju­va oman kie­len luke­mi­nen, las­ten suo­rat rivit istui­vat luok­kien­sa lat­tioil­la ja luki­vat yhteen ääneen. Oli luo­tu koko hei­mon kat­ta­va esi­kou­lu­jär­jes­tel­mä ja omas­sa kyläs­säm­me oli yksi näis­tä kou­luis­ta. Kah­des­sa vuo­des­sa oppi­laat hank­ki­vat niin suju­van luku­tai­don, että ker­to­muk­set voi­tiin lukea itse oma­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta. Hyvän luku­tai­don Lue lisää

sitten