oppiminen

Äidin­kie­li­sel­le oppi­mi­sel­le jat­koa Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa

“Oikeus oppia omal­la kie­lel­lä ei ole maa­il­mas­sa itses­tään­sel­vyys”, kas­va­tus­tie­tei­den toh­to­ri ja Piplia­seu­ran luku­tai­to­työn joh­ta­ja Kim­mo Koso­nen tote­aa. Suo­men val­tion kehi­ty­syh­teis­työn mää­rä­ra­hois­ta myön­net­tiin tukea Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien yhdes­sä pai­kal­lis­ten yhteis­työ­kump­pa­nien­sa kans­sa toteut­ta­mil­le äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen hank­keil­le Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa. Näis­tä kak­si on jat­ku­vaa han­ket­ta, äidin­kie­li­nen esi­kou­lu kon­so­jen ja ale­jen paris­sa Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa Lue lisää

sitten

Rosa – muka­na jos­sain itseä­ni suu­rem­mas­sa

Oli meneil­lään todis­tus­ten alle­kir­joit­ta­mi­nen. Uusia opet­ta­jia oli tul­lut kou­lu­tuk­seen, he oli­vat ahke­roi­neet usean vii­kon ajan ja tänään oli vii­mei­nen päi­vä. Toi­mis­ton tulos­tin toi­mi yli­kier­rok­sil­la ja syl­ki suus­taan todis­tuk­sen toi­sen­sa jäl­keen. Niis­sä oli kir­jat­tu­na kaik­ki, mitä kukin oli oppi­nut sekä arvio opi­tus­ta ja tie­to sii­tä, mitä luok­kia opet­ta­ja sai­si kyläs­sään opet­taa. Lue lisää

sitten

Vam­mai­suus ei ole kyvyt­tö­myyt­tä

Kol­me­tois­ta vuot­ta sit­ten opis­kel­les­sa­ni tut­kin­toa­ni, sai­ras­tuin äkil­li­ses­ti ja toi­nen puo­li kehos­ta­ni hal­vaan­tui. Sen jäl­keen elä­mä­ni ei ole ollut help­poa. Monet ihmi­set ajat­te­le­vat, että tämä on kirouk­sen seu­raus­ta. Minun oli vai­kea saa­da apua per­heel­tä­ni ja muil­ta ihmi­sil­tä. Juma­lan avul­la aloin opis­kel­la tois­ta alaa, kos­ka aikai­sem­pi ei ollut sopi­va vam­ma­ni takia. Sain Lue lisää

sitten

Mitä jos Raa­mat­tua ei osa­ta lukea?

Kun sateet saa­pu­vat Etio­pian ete­lä­osaan, maa muut­tuu veh­reäk­si ja hedel­mäl­li­sek­si. Kun lap­set voi­vat käy­dä kou­lua kie­lel­lä, jon­ka he tun­te­vat par­hai­ten, se tuo hyvää sadet­ta hei­dän sydä­miin­sä.  Etio­pian ete­lä­osas­sa on val­mis­tu­mas­sa kak­si raa­ma­tun­kään­nös­tä vähem­mis­tö­kan­soil­le. Etio­pian arviol­ta 120 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta kon­so­ja on noin puo­li mil­joo­naa ja ale­ja noin 200 000. Kon­son­kie­li­sen Raa­ma­tun Lue lisää

sitten

Kou­lu­lais­ten tai­dot tes­tis­sä

Lho­mit asu­vat Arun-laak­­son ylä­osis­sa Koil­­lis-Nepa­­lis­­sa lähel­lä Kii­nan rajaa. He puhu­vat äidin­kie­le­nään tii­be­ti­läis­tä lho­min kiel­tä. Vuo­ris­toa­lueil­la on 11 suur­ta lho­mi­ky­lää ja seit­se­män pien­tä kylää, joi­hin pää­see vain jalan. Lho­mien pää­asial­li­nen elin­kei­no on maan­vil­je­lys. Perin­tei­sen maan­vil­je­lyk­sen lisäk­si lho­mit kas­vat­ta­vat esi­mer­kik­si kar­de­mum­maa myyn­tiin ja hoi­ta­vat yksi­tyi­siä met­siä. Lho­mien talou­del­li­nen toi­meen­tu­lo on usein vai­ke­aa, Lue lisää

sitten

”Ymmär­rät­kö myös mitä luet?”

Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa abau-hei­­mon kylä­kou­luis­sa opis­kel­laan omaa äidin­kiel­tä data­pro­jek­to­rei­den avul­la, ja ener­gia saa­daan aurin­gos­ta. Kaik­ki läh­ti liik­keel­le sii­tä, että raa­ma­tun­kään­nös­työ uhka­si valua huk­kaan. Mai­ja ja Arjen Lock aloit­ti­vat raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä abau-hei­­mon paris­sa Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa vuon­na 1982. Ensim­mäi­siä osia Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­ta saa­tiin tar­kas­tus­vai­hee­seen muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min, ja 1988 Arjen Lock kut­sui pai­kal­li­sia usko­via mie­hiä luke­maan vas­ta kään­net­tyä teks­tiä Lue lisää

sitten

NÄKÖKULMA

Mik­si raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä teh­dään? Mik­si raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä teh­dään? Kos­ka kaik­kien tulee voi­da lukea Raa­mat­tua omal­la kie­lel­lään? Kos­ka Jee­sus antoi lähe­tys­käs­kyn? Kos­ka se vah­vis­taa kie­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sia? Meil­lä saat­taa olla monia tapo­ja hah­mot­taa ja sanoit­taa sitä, mik­si osal­lis­tum­me raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön tai mik­si tuem­me sitä. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien väis­ty­vä toi­min­nan­joh­ta­ja Han­nu Sor­sa­mo tii­vis­tää täs­sä artik­ke­lis­sa sen, mitä Lue lisää

sitten

Opet­ta­jat heh­ku­vat intoa ja tai­toa

Se ei ollut mikään taval­li­nen aamu, se hel­mi­kui­nen tors­tai abau-hei­­mon kyläs­sä. Se oli vii­mei­nen opet­ta­jien  kou­lu­tus­päi­vä, ja täyn­nä tes­tauk­sia, alkaen oman kie­len oikein­kir­joi­tuk­ses­ta, sen suju­vas­ta luke­mi­ses­ta, opet­ta­mis­tai­dois­ta elä­vän luo­kan edes­sä ja jat­kuen aina dia­pro­jek­to­rin käy­tön hal­lin­taan ja oppi­tun­tien vir­heet­tö­mään löy­tä­mi­seen puhe­li­men tie­dos­tos­ta.  Siis vaa­ti­va päi­vä! Sekä kou­lut­ta­jat että opet­ta­jat itse, Lue lisää

sitten

Kau­niit sil­mät näke­vät kau­niin ihmi­sis­sä

”Monet ihmi­set tie­tä­vät puut­tees­ta, kär­si­myk­ses­tä, sodas­ta ja vai­nos­ta kuu­lo­pu­hei­den poh­jal­ta. Tie­to ei ole kui­ten­kaan sama kuin jos oli­si koke­nut ne itse.” Chin-Hae* tie­tää mis­tä puhuu. Hän syn­tyi budd­ha­lai­seen per­hee­seen Korean maa­seu­dul­la ja vart­tui maas­sa, joka kamp­pai­li Korean sodan (1950–1953) seu­raus­ten kans­sa. Hänen per­heen­sä oli hyvin köy­hä ja tilan­net­ta pahen­si se, Lue lisää

sitten

Vesi ja ves­sat aut­ta­vat pysy­mään opin­tiel­lä

Shan­tin perus­kou­lus­sa Che­puwan kyläs­sä Nepa­lin lho­mia­lu­eel­la oli ongel­ma­na juo­ma­ve­den ja ves­so­jen puu­te, mikä joh­ti joi­den­kin las­ten koh­dal­la jopa kou­lun­käyn­nin kes­keyt­tä­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti isom­mil­le tytöil­le ves­so­jen puu­te muo­dos­ti ongel­man. Naa­pu­rus­to alkoi myös olla väsy­nyt sii­hen, että oppi­laat kävi­vät naa­pu­ri­ta­lois­sa juo­mas­sa vet­tä ja käyt­tä­mäs­sä ves­saa.  Äidin­kie­li­sen kou­lu­tuk­sen ohjel­ma otti asiak­seen rat­kais­ta ongel­man. Kou­luun Lue lisää

sitten