oppiminen

Tyh­jä sivu

Tyh­jä sivu edes­sä­ni.  Mon­ta pääl­lek­käin.        Vain val­koi­nen pape­ri. Val­koi­nen, tai vaa­lea, ohut pape­ri.  Vai onko sit­ten­kään? Jokin mus­ta kuvio kier­tää sivul­la. Siris­tän sil­miä­ni. En saa sel­vää. No nyt.  Kir­jai­mia! Peräk­käin. Ne muo­dos­ta­vat var­mas­ti sano­ja.    Sano­ja. Nyt näen. Jot­kin sanois­ta ovat tut­tu­ja. Aina­kin etäi­ses­ti. Toi­set ovat minul­le Lue lisää

sitten

Dawan tari­na

Tämä on Dawa Laman tari­na. 37-vuo­­tias Dawa on kotoi­sin Nepa­lis­ta, Che­puwan kyläs­tä, mis­sä hän asuu vai­mon­sa ja las­ten­sa kans­sa. Dawa on maan­vil­je­li­jä ja työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä kou­lun­käyn­tia­vus­ta­ja­na koti­ky­läs­sään lho­mia­lu­eel­la. Hänen työ­teh­tä­viin­sä kuu­lu­vat äidin­kie­len ja englan­nin opet­ta­mi­nen esi­kou­lu­lai­sil­le ja eka­luok­ka­lai­sil­le, kir­jei­den ja väli­nei­den toi­mit­ta­mi­nen ja vas­taa­not­ta­mi­nen sekä siis­tey­des­tä huo­leh­ti­mi­nen. “Tie­sin aloit­taes­sa­ni Lue lisää

sitten

Ateis­tik­si kas­va­tet­tu, nyt raa­ma­tun­kään­tä­jä

Kes­­ki-Aasia on saa­nut hyvin eri­tyi­sen Raa­ma­tun kään­tä­jän. Far­rokh on työs­ken­nel­lyt pit­kään ja ahke­ras­ti koti­maas­saan erään kään­nös­työ­ryh­män jäse­ne­nä saa­dak­seen pää­tök­seen Uuden tes­ta­men­tin kan­sal­li­sel­la kie­lel­lä. Ateis­mis­ta uskoon Far­rok­hin vart­tues­sa hänen koti­maan­sa oli osa Neu­vos­to­liit­toa. Hänel­le ope­tet­tiin kou­lus­sa, ettei Juma­laa ollut. Tei­­ni-ikäi­­se­­nä hän alkoi kapi­noi­da ja jou­tuen vai­keuk­siin ja jopa käyt­täen alko­ho­lia ja Lue lisää

sitten

Mor­sian, joka on lunas­tet­tu kor­keim­mal­la hin­nal­la

Istun hmong-ystä­­vie­­ni kans­sa ruo­ka­pöy­däs­sä raa­mat­tu­pii­rin jäl­keen. Nais­ten jutut kään­ty­vät kipei­siin nuo­ruusa­jan koke­muk­siin. Yksi nai­sis­ta ker­too, kuin­ka hänes­tä mak­set­tiin mini­maa­li­sen pie­net mor­sius­lun­naat*. Nyky­ra­has­sa se ei vas­tai­si kuin noin päi­vän palk­kaa, eurois­sa alle viit­tä­tois­ta. Hän tun­tee vie­lä­kin häpe­ää, kos­ka sul­ha­sen per­he ei pitä­nyt hän­tä sen arvok­kaam­pa­na, eikä mui­ta­kaan vaih­toeh­to­ja ollut. Köy­hän nai­sen Lue lisää

sitten

Isä, haluan esi­kou­luun!

Per­hee­ni­sä ker­too omas­ta näkö­kul­mas­taan sii­tä, mitä äidin­kie­li­nen esi­kou­lu mer­kit­see. Asun per­hee­ni kans­sa mel­ko kau­ka­na kyläs­tä. Kak­si lap­sis­tam­me ovat jo kou­lus­sa, ensim­mäi­sel­lä ja toi­sel­la luo­kal­la. Nuo­rim­mai­nen on vas­ta kak­si­vuo­tias. Van­hin lap­sis­tam­me ei ole käy­nyt esi­kou­lua, mut­ta kes­kim­mäi­nen on. Vaik­ka mat­ka kou­luun on pit­kä, pyy­si lap­se­ni pääs­tä esi­kou­luun. “Isä, haluan esi­kou­luun!” Lap­sen Lue lisää

sitten

Lähe­tin lap­se­ni esi­kou­luun

Pit­käl­lä rus­keal­la puu­pen­kil­lä istuu kol­me nais­ta, pik­kui­nen esi­kou­lu­lai­nen istuu hei­dän välis­sään. Vilk­kaas­ti selit­täen nai­set ker­to­vat elä­mäs­tään — ja lho­min­kie­li­ses­tä esi­kou­lus­ta.  Ennen lap­set meni­vät suo­raan ensim­mäi­sel­le luo­kal­le, joka käy­dään nepa­lin kie­lel­lä. Nyt ennen ensim­mäis­tä luok­kaa käy­dään lho­min­kie­li­nen esi­kou­lu ja ensim­mäi­sel­le­kin luo­kal­le on teh­ty lho­min­kie­li­nen oppi­ma­te­ri­aa­li. “Muu­tos on iso. Nyt lap­set oppi­vat Lue lisää

sitten

5 fak­taa lho­min­kie­li­ses­tä esi­kou­lus­ta

Mitä esi­kou­lu saa aikaan? Mitä lho­mien paris­sa tapah­tuu? Mitä hyö­tyä esi­kou­lus­ta on? Täs­sä vii­si fak­taa esi­kou­lus­ta: 1. Lap­set pyy­tä­vät pääs­tä kou­luun ja käy­vät kou­lus­sa. 2. Lap­set ovat innois­saan ja ker­to­vat oppi­mas­taan koto­na. 3. Van­hem­mat eivät lähe­tä enää auto­maat­ti­ses­ti sisä­op­pi­lai­tok­seen. 4. Viran­omai­set ovat huo­man­neet äidin­kie­len tuo­mat edut. 5. Oppi­mis­tu­lok­set ovat parem­pia Lue lisää

sitten

Kään­nös­kon­sul­tin koke­muk­sia

Kun jokin Raa­ma­tun kir­ja on kään­net­ty ensi ker­taa jol­le­kin kie­lel­le, kään­nös­tä hio­taan, tar­kis­te­taan ja tes­ta­taan usei­den ihmis­ten kans­sa. Lopuk­si, ennen kuin uusi Raa­ma­tun osa anne­taan käyt­töön, teks­ti vie­lä tar­kas­te­taan kon­sul­tin kans­sa. Olin Aasias­sa teke­mäs­sä täl­lais­ta kon­sult­ti­tar­kas­tus­ta vähem­mis­tö­kie­lel­le, jol­le oli ensi ker­taa val­mis­tu­mas­sa Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mi. Tär­keät kris­til­li­set ter­mit eivät olleet kie­les­sä Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen vai­ku­tuk­set

Suo­men Ulko­mi­nis­te­riön, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien ja nepa­li­lai­sen NEL­­HOS-jär­­jes­­tön äidin­kie­li­sen esi­kou­lun han­ke (2017–2020) lho­mien paris­sa lähes­tyy lop­pu­aan. Han­ke lisää las­ten läs­nä­oloa kou­lus­sa, edis­tää eri­tyi­ses­ti tyt­tö­jen kou­lun­käyn­tiä ja tukee hei­dän oppi­mis­taan, kun he voi­vat käyt­tää äidin­kiel­tä kou­lus­sa. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien teh­tä­vä on itse Raa­ma­tun kään­tä­mi­sen pro­ses­sien ja äidin­kie­lis­ten seu­ra­kun­tien tuke­mi­sen lisäk­si äidin­kie­len käy­tön vah­vis­ta­mi­nen Lue lisää

sitten

Tie vuo­ril­le — mat­kal­la lho­mien luok­se

Vuon­na 1972 Ola­vi Vesa­lai­nen mat­ka­si ensim­mäi­sen ker­ran lho­min­kie­li­sen yhtei­sön luok­se Eve­res­tin itä­puo­lel­le Nepa­lis­sa. Tuol­loin ei kukaan vie­lä tien­nyt, miten pit­kä yhtei­nen tai­val tuon yhtei­sön ja suo­ma­lais­ten välil­le syn­tyi­si. Kevääl­lä 2019 olin Nepa­lis­sa tutus­tu­mas­sa äidin­kie­li­seen esi­kou­luun — ja eri­tyi­ses­ti lho­mei­hin, joi­den tari­nan olin kuul­lut ja luke­nut*. Kath­man­dun len­to­ken­tän ovien avau­tues­sa läm­min, Lue lisää

sitten