äidinkielinen kouluopetus

Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin

Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän. Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet puhui­vat vain lho­mia tai nawaa, ja tämän takia kom­mu­ni­koin­ti val­tion Lue lisää

sitten
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, Lue lisää

sitten
sisu ja usko

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärel­le istu­tet­tu: se antaa hedel­män ajal­laan, eivät­kä sen leh­det lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­lai­set ovat ylpei­tä sisuk­kuu­des­taan. Sii­hen on syy­tä­kin. Sisu on enem­män kuin sisäis­tä päät­tä­väi­syyt­tä tai kes­tä­vyyt­tä. Se tuo mie­leen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kes­tää ark­ti­sen tal­ven anka­rat olo­suh­teet vuo­si vuo­den jäl­keen, mut­ta joka kui­ten­kin Lue lisää

sitten
Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen

Moni­kie­li­syys hel­pot­taa kom­mu­ni­kaa­tio­ta, mut­ta voi joh­taa kult­tuu­rin häviä­mi­seen

Digot asu­vat Itä-Afri­­kan ran­ni­kol­la, pää­asias­sa Kenian ete­lä­osas­sa. Hei­dän asut­ta­mal­laan alu­eel­la ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat kie­let ovat digo sekä swa­hi­li. Lisäk­si englan­tia käy­te­tään kou­luis­sa ja hal­lin­non viral­li­ses­sa vies­tin­näs­sä. On kui­ten­kin hyvin taval­lis­ta, että ihmi­set käyt­tä­vät aina­kin kah­ta kiel­tä saman­ai­kai­ses­ti vaih­ta­mal­la yhdes­tä kie­les­tä toi­seen. Yhtei­sös­sä, jos­sa on eri-ikäi­­siä ihmi­siä, käy­te­tään swa­hi­lia ja digoa Lue lisää

sitten
Monikielisyyden arki: Uhkia ja mahdollisuuksia yhteisöille

Moni­kie­li­syy­den arki: Uhkia ja mah­dol­li­suuk­sia yhtei­söil­le

Lou­­nais-Etio­­pian Kon­­so- ja ja Ale-alueil­­la puhu­taan kon­son ja alen kiel­tä äidin­kie­le­nä, mut­ta ihmi­set käyt­tä­vät usein myös amha­raa, oro­moa tai gamoa – alu­een ylei­sim­min puhut­tu­ja kie­liä – tai jopa diras­hen tai tsa­ma­kon kiel­tä. Kau­pun­geis­sa, ter­veys­pal­ve­luis­sa, lii­ken­tees­sä ja toreil­la ihmi­set käyt­tä­vät yllä mai­nit­tu­ja eri kie­liä kom­mu­ni­koi­dak­seen yhtei­sön eri ryh­mien kans­sa. Kui­ten­kin ne, Lue lisää

sitten
Lapset heittävät palloa koulun pihalla

“Nyt lähe­tän hänet joka päi­vä kou­luun”

Kie­liyh­tei­söt hyö­ty­vät eri­lai­sis­ta tie­toa lisää­vis­tä kou­lu­tuk­sis­ta. Ne voi­vat lisä­tä ymmär­rys­tä sii­tä, kuka voi käy­dä kou­lua ja oppia, sekä aut­taa opet­ta­jia otta­maan ope­tuk­ses­sa huo­mioon eri­lai­sia oppi­joi­ta. Nepa­li­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tö NELHOS ker­too kol­me esi­merk­kiä sii­tä, mil­lai­nen vai­ku­tus kou­lu­tuk­sil­la on ollut ihmis­ten elä­mään. Mukaa­not­ta­va luok­ka­huo­ne Pop­ti Bhy­an­gy­an­gin perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuo­den oppi­las Nag­da, on syn­ty­nyt Lue lisää

sitten

Uudet tes­ta­men­tit val­mis­tui­vat Kame­ru­nis­sa

Wil­liam ja Annuk­ka Kin­naird työs­ken­te­li­vät 30 vuot­ta Ulde­­me- ja Vame ‑kie­liyh­tei­sö­jen paris­sa. Ensim­mäi­set raa­ma­tun­kään­tä­jät  Ulde­­me- ja Vame-alu­een raa­ma­tun­kään­nös­työn his­to­ria ulot­tuu yli sadan vuo­den taak­se, jol­loin Char­les de Foucauld, rans­ka­lai­sen aris­to­kraat­ti­per­heen jäl­ke­läi­nen, päät­ti liit­tyä kato­li­seen munk­ki­kun­taan. Hän työs­ken­te­li Poh­­jois-Afri­­kas­­sa eläen yksin­ker­tais­ta elä­mää ja kään­täen Raa­mat­tua. Char­le­sin mene­tet­tyä hen­ken­sä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan pyör­teis­sä hänen ystä­vän­sä Lue lisää

sitten