Kään­nös­kon­sult­ti työs­ken­te­lee kään­nös­tii­min kans­sa työn eri vai­heis­sa avus­taen eten­kin Raa­ma­tun teks­tiin ja tul­kin­taan liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä. Kon­sul­toin­nin pää­mää­rä­nä on var­mis­taa se, että val­mis­tu­va kään­nös vas­taa mer­ki­tyk­sel­tään ja sano­mal­taan Raa­ma­tun alku­teks­tiä. Kään­nös­kon­sul­tin vas­tuul­la on hyväk­syä kään­nös jul­kais­ta­vak­si.

Paul Kim­bi

Oli vuo­si 2006. Paul Kim­bi tutus­tui kame­ru­ni­lai­seen maan­mie­heen­sä raa­ma­tun­kään­nös­kon­sult­tien kou­lu­tuk­ses­sa. ”Hän oli hyvin tai­ta­va”, Paul muis­te­lee. ”Hän oli monin tavoin itseä­ni parem­pi teke­mään huo­mioi­ta kään­nök­ses­tä.” Hei­dän välil­lään oli kui­ten­kin yksi rat­kai­se­va ero: Pau­lil­la oli mais­te­rin pape­rit, mut­ta toi­sel­la mie­hel­lä vain alem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to.

Vuon­na 2008 Paul nimi­tet­tiin kään­nös­kon­sul­tik­si, ja nyky­ään hän toi­mii Afri­kan alu­een kään­nös­koor­di­naat­to­ri­na sekä raa­ma­tun­kään­nös­hank­kei­den asian­tun­ti­ja­na Wyclif­fe Glo­bal Alliances­sa. Hänen maa­mie­hen­sä, joka jat­koi työ­tä oman äidin­kie­len­sä raa­ma­tun­kään­nös­hank­kees­sa usei­ta vuo­sia kon­sult­ti­kou­lu­tuk­sen jäl­keen, nimi­tet­tiin lopul­ta kään­nös­kon­sul­tik­si vuon­na 2020.

”Tar­kas­taes­sa­ni Uuden tes­ta­men­tin kään­nök­siä aiemmin ker­ty­neel­lä koke­muk­sel­la on suu­ri mer­ki­tys. Tot­ta puhuen sil­lä on ehkä suu­rem­pi mer­ki­tys kuin luok­ka­huo­nees­sa opi­tul­la teo­rial­la”, Paul sanoo.

Näi­den kah­den kame­ru­ni­lai­sen eri­lai­nen pol­ku kuvas­taa­kin pit­kä­kes­tois­ta pul­maa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä: Mitä teh­dä, kun jol­la­kul­la on val­ta­va mää­rä koke­mus­ta ja osaa­mis­ta, mut­ta ei kon­sul­tin päte­vyy­teen vaa­dit­ta­vaa aka­tee­mis­ta tut­kin­toa? Mitä teh­dä sil­le, että päte­vien kon­sult­tien puu­te on Raa­ma­tun kään­tä­mi­sen kes­kei­nen ja ylei­ses­ti tun­net­tu pul­lon­kau­la?

Sään­nöt pitää miet­tiä uusik­si.

Osaa­mi­seen perus­tu­va päte­vyys

SIL Inter­na­tio­nal on vuo­si­kym­men­ten ajan suo­rit­ta­nut kään­nös­kon­sult­tien akkre­di­toin­tia, eli päte­vyy­den arvioin­tia ja totea­mis­ta. Nyt jär­jes­tö luot­saa monen­kes­kis­tä aloi­tet­ta, jon­ka tavoit­tee­na on siir­ty­mi­nen kon­sult­tien osaa­mi­seen perus­tu­vaan päte­vöi­ty­mi­seen.

SIL:n kou­lu­tus­pääl­lik­kö Bibi Nédel­lec ker­too, että tar­ve aloit­teel­le on ilmei­nen, kos­ka Pau­lin ker­to­muk­sen kal­tai­set tilan­teet ovat hyvin ylei­siä.

”Kään­nös­hank­keis­sa olen teh­nyt työ­tä ihmis­ten kans­sa, joil­la on 10–15 vuo­den koke­mus kään­tä­mi­ses­tä,” Bibi ker­too. ”He oli­si­vat koke­mus­taan hyö­dyn­täen voi­neet aut­taa tois­ten kään­nös­ten tar­kas­ta­mi­ses­sa, mut­ta he eivät täyt­tä­neet kon­sul­tin kou­lu­tuk­seen liit­ty­viä päte­vyys­vaa­ti­muk­sia.”

”Oleel­li­nen kysy­mys on, pys­tyy­kö hen­ki­lö suo­riu­tu­maan vaa­di­tus­ta työs­tä”, sanoo Mark, SIL:n stra­te­gi­nen neu­vo­nan­ta­ja. ”Kään­nös­kon­sul­til­ta vaa­di­taan hyvää Raa­ma­tun ja sen alku­kiel­ten osaa­mis­ta. Sen voi hank­kia aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen kaut­ta tai muil­la tavoin, mut­ta kon­sul­tin on ymmär­ret­tä­vä Raa­ma­tun alku­kie­liä sekä Raa­ma­tun syn­ty­his­to­ri­aa ja kon­teks­tia riit­tä­väs­ti kye­täk­seen tuot­ta­maan hyvää ekse­gee­siä. [Osaa­mis­pe­rus­tai­ses­sa päte­vöi­ty­mi­ses­sä] kat­so­taan, mitä hen­ki­lö jo osaa, ja sen perus­teel­la sovi­taan aske­lis­ta eteen­päin.”

Tämän­het­ki­se­nä haas­tee­na on luo­da useil­le jär­jes­töil­le yhtei­nen jär­jes­tel­mä kon­sul­tik­si aiko­vien edis­ty­mi­sen seu­raa­mis­ta ja akkre­di­toin­tia var­ten. Tou­ko­kuus­sa on käyn­nis­ty­nyt pilot­tioh­jel­ma, jos­sa uut­ta jär­jes­tel­mää tes­ta­taan. Pilo­tis­sa on muka­na kuusi toi­mi­jaa: Seed Com­pa­ny (USA), Pio­neer Bible Trans­la­tors (USA), ALEM (Bra­si­lia), Faith Comes by Hea­ring (USA), Wyclif­fe Glo­bal Alliance ja SIL Inter­na­tio­nal.

Jokai­nen han­ke on eri­lai­nen

Bry­an Har­me­link (oikeal­la) yhdes­sä Wyclif­fe Glo­bal Alliancen pää­joh­ta­ja Step­hen Coertzen kans­sa.

Allians­sin yhteis­työ­joh­ta­ja Bry­an Har­me­link on osal­lis­tu­nut eri jär­jes­tö­jen väli­seen kes­kus­te­luun kon­sul­toin­nin muu­tok­sis­ta ja sii­tä, kuin­ka kon­sul­toin­tiin liit­ty­vät tar­peet saat­ta­vat vaih­del­la tapaus­koh­tai­ses­ti.

Yksi maa­il­man­laa­jui­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn nykyt­ren­de­jä on seu­ra­kun­ta­läh­töis­ten kään­nös­hank­kei­den kas­va­va osuus. Esi­merk­ki­nä täs­tä on Mada­gas­ka­ril­la toi­mi­va seu­ra­kun­ta, joka halu­aa kään­tää kai­kil­le 23 kie­lel­le, joi­ta seu­ra­kun­nas­sa puhu­taan. Moni näis­tä hank­keis­ta on jo alka­nut, ja jokais­ta aloi­tet­tua kään­nös­tä työs­tää iso vapaa­eh­tois­ten jouk­ko. Osa vapaa­eh­toi­sis­ta on yli­opis­to-opis­ke­li­joi­ta, osa ammat­ti­kään­tä­jiä.

”Täs­sä on tilan­ne”, Brian tote­aa, ”jos­sa kään­nös­tä teh­dään seu­ra­kun­nan aloit­tees­ta, seu­ra­kun­nan joh­don alai­suu­des­sa, ja hyvin eri­lai­sel­la kokoon­pa­nol­la [kuin mihin olem­me tot­tu­neet]. Ajat­te­len, että täl­löin on tar­ve myös kes­kus­tel­la tapaus­koh­tai­ses­ti, mikä kon­sult­ti­toi­min­nan luon­ne ja roo­li hank­kees­sa on. Täl­lai­sia tilan­tei­ta on pal­jon ympä­ri Afrik­kaa ja Aasi­aa.”

Pai­kal­li­sis­ta aloit­teis­ta alka­neis­sa kään­nös­pro­ses­seis­sa kon­sult­ti näh­dään rin­nal­la­kul­ki­ja­na. Täl­lai­nen roo­li ei ole aina mah­dol­li­nen, mut­ta pai­kal­li­ses­ta aloit­tees­ta alka­neet kään­nös­pro­ses­sit ovat kui­ten­kin yleis­ty­mäs­sä. Myös jot­kut jär­jes­töt ovat halun­neet tukea pai­kal­li­sia aloit­tei­ta, mut­ta ovat epäil­leet, onko heil­lä vapaut­ta toi­mia siten. He ovat tot­tu­nei­ta ulko­puo­li­seen pää­tök­sen­te­koon, ohjauk­seen ja kon­sul­toin­tiin perus­tu­vaan toi­min­ta­ta­paan.”

“Kes­kus­te­luis­sam­me yksi kes­kei­sis­tä tee­mois­ta on ollut ihmis­suh­de­tai­to­jen kas­va­van mer­ki­tyk­sen tun­nus­ta­mi­nen. Kään­nös­kon­sul­tin tulee kyl­lä olla asian­tun­ti­ja Raa­ma­tun kie­lis­sä ja kult­tuu­reis­sa ja osa­ta ekse­gee­siä, mut­ta on entis­tä sel­vem­pää, että val­men­nuk­ses­sa täy­tyy kes­kit­tyä myös vies­tin­tä- ja ihmis­suh­de­tai­to­jen kehit­tä­mi­seen. Kään­nös­työs­sä kon­sult­ti on usein kuin voi­te­luai­ne, joka pitää pyö­rät pyö­ri­mäs­sä. Kon­sul­tin on vai­kea onnis­tua teh­tä­väs­sään, jos ihmis­suh­de­tai­dot ovat hei­kot, vaik­ka aka­tee­mi­nen päte­vyys oli­si kuin­ka vah­va”, Bry­an tote­aa.

Mones­sa tapauk­ses­sa kon­sul­toin­ti ei tar­koi­ta­kaan yhtä ulko­puo­lis­ta asian­tun­ti­jaa vaan toi­mi­mis­ta tii­mi­nä. ”Taakka kään­nök­sen tark­kuu­des­ta ja alku­teks­tin ymmär­tä­mi­ses­tä on ollut yhden ihmi­sen har­teil­la, ja se ei ole hyväk­si”, sanoo Paul Kim­bi. ”Lis­ta kai­kis­ta niis­tä osaa­mi­sa­lueis­ta, joi­den hal­lit­se­mis­ta kon­sul­til­ta on edel­ly­tet­ty, on hyvin pit­kä: kie­li­tie­de, kään­nös­teo­ria, Raa­ma­tun alku­kie­let, kie­li­tek­no­lo­gia, ja niin edel­leen. Lis­ta on lii­an pit­kä.”

Tämä onkin toi­nen osaa­mis­pe­rus­tai­sen päte­vöi­ty­mi­sen tuo­ma etu: useat ihmi­set voi­vat eri­kois­tua eri osaa­mi­sa­luei­siin, eri­tyi­ses­ti jos aka­tee­mi­nen tut­kin­to ei enää ole ensi­si­jai­nen vaa­ti­mus kon­sul­tik­si pää­se­mi­sel­le.

Siir­ty­mi­nen pai­kal­li­seen akkre­di­toin­tiin

Koro­na­pan­de­mia on kiih­dyt­tä­nyt muu­tos­ta. Monet jär­jes­töt ovat havain­neet, että luo­vil­la rat­kai­suil­la he pys­ty­vät paik­kaa­maan nii­den ihmis­ten jät­tä­miä auk­ko­ja, jot­ka eivät pää­se­kään mat­kus­ta­maan työ­koh­tei­siin ulko­mail­ta. Niin­pä monis­sa hank­keis­sa kon­sult­ti­ni­mi­tyk­set saa­te­taan nyt teh­dä pai­kal­li­ses­ti sen sijaan, että rat­kai­su­ja odo­tet­tai­siin kan­sain­vä­li­sil­tä kump­pa­ni­jär­jes­töil­tä.

”Tämä toi­min­ta­mal­li vas­taa tar­pee­seen ja kehit­tyy jat­ku­vas­ti”, Paul sanoo. ”Olem­me kuro­mas­sa kiin­ni syn­ty­nyt­tä taka­mat­kaa ja jat­ka­mas­sa työ­tä, joka on kes­key­ty­nyt kon­sult­tien puut­teen seu­rauk­se­na.”

Epäi­ly­jä muu­tos­ta koh­taan

Osit­tain kyse on myös kään­nös­hank­kei­den koe­tus­ta omis­ta­juu­des­ta, joka on monil­le arka aihe.

”Vali­tet­ta­vas­ti kyse on voi­nut olla jos­sain mää­rin myös val­las­ta”, Paul Kim­bi tote­aa. ”Jot­kut ovat ehkä halun­neet kont­rol­loi­da asioi­ta, ja se tun­ne on edel­leen ole­mas­sa. Monel­le [afrik­ka­lai­sel­le] vel­jel­le­ni tämä muu­tos, jon­ka olem­me pan­neet alul­le, ja joka on saa­mas­sa tuul­ta sii­pien­sä alle, on edel­leen vai­kea hah­mot­taa. Ja ehkä­pä myös län­si­maa­lais­ten, jot­ka ovat tot­tu­neet hal­lin­noi­maan asioi­ta, on vai­ke­aa täy­sin hypä­tä muu­tok­seen mukaan.”

Wyclif­fe Glo­bal Alliancen näkö­kul­ma raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön on mis­sio­naa­li­nen. Kyse on Juma­las­ta ja hänen mis­sios­taan, sii­tä että Juma­la käyt­tää seu­ra­kun­taan­sa. Mei­dän tulee aset­tua seu­ra­kun­nan rin­nal­le tai antaa seu­ra­kun­nan olla muka­na sii­nä, mitä teem­me.”

Teks­ti: Jim Kil­lam, Wyclif­fe Glo­bal Alliance

Kään­nös: Han­nu Sor­sa­mo