Käännöskonsultoinnin uudet tuulet

Paul Kim­bi

Oli vuosi 2006. Paul Kim­bi tutus­tui kameruni­laiseen maan­mieheen­sä raa­matunkään­nöskon­sult­tien koulu­tuk­ses­sa. ”Hän oli hyvin taita­va”, Paul muis­telee. ”Hän oli monin tavoin itseäni parem­pi tekemään huomioi­ta kään­nök­ses­tä.” Hei­dän välil­lään oli kuitenkin yksi ratkai­se­va ero: Paulil­la oli mais­terin paper­it, mut­ta toisel­la miehel­lä vain alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to.

Vuon­na 2008 Paul nimitet­ti­in kään­nöskon­sul­tik­si, ja nykyään hän toimii Afrikan alueen kään­nösko­or­di­naat­to­ri­na sekä raa­matunkään­nöshankkei­den asiantun­ti­jana Wycliffe Glob­al Alliances­sa. Hänen maamiehen­sä, joka jatkoi työtä oman äidinkie­len­sä raa­matunkään­nöshankkeessa usei­ta vuosia kon­sult­tik­oulu­tuk­sen jäl­keen, nimitet­ti­in lop­ul­ta kään­nöskon­sul­tik­si vuon­na 2020.

”Tarkas­taes­sani Uuden tes­ta­mentin kään­nök­siä aiemmin ker­tyneel­lä koke­muk­sel­la on suuri merk­i­tys. Tot­ta puhuen sil­lä on ehkä suurem­pi merk­i­tys kuin luokkahuoneessa opit­ul­la teo­ri­al­la”, Paul sanoo.

Näi­den kah­den kameruni­laisen eri­lainen polku kuvas­taakin pitkäkestoista pul­maa raa­matunkään­nöstyössä: Mitä tehdä, kun jol­lakul­la on val­ta­va määrä koke­mus­ta ja osaamista, mut­ta ei kon­sultin pätevyy­teen vaa­dit­tavaa aka­teemista tutk­in­toa? Mitä tehdä sille, että päte­vien kon­sult­tien puute on Raa­matun kään­tämisen keskeinen ja yleis­es­ti tun­net­tu pul­lonkaula?

Sään­nöt pitää miet­tiä uusik­si.

Osaamiseen perus­tu­va pätevyys

SIL Inter­na­tion­al on vuosikym­menten ajan suorit­tanut kään­nöskon­sult­tien akkred­i­toin­tia, eli pätevyy­den arvioin­tia ja toteamista. Nyt jär­jestö luot­saa mon­enkeskistä aloitet­ta, jon­ka tavoit­teena on siir­tymi­nen kon­sult­tien osaamiseen perus­tu­vaan pätevöi­tymiseen.

SIL:n koulu­tus­pääl­likkö Bibi Nédel­lec ker­too, että tarve aloit­teelle on ilmeinen, kos­ka Paulin ker­to­muk­sen kaltaiset tilanteet ovat hyvin yleisiä.

”Kään­nöshankkeis­sa olen tehnyt työtä ihmis­ten kanssa, joil­la on 10–15 vuo­den koke­mus kään­tämis­es­tä,” Bibi ker­too. ”He oli­si­vat koke­mus­taan hyö­dyn­täen voineet aut­taa tois­t­en kään­nösten tarkas­tamises­sa, mut­ta he eivät täyt­täneet kon­sultin koulu­tuk­seen liit­tyviä pätevyys­vaa­timuk­sia.”

”Oleelli­nen kysymys on, pystyykö henkilö suo­ri­u­tu­maan vaa­di­tus­ta työstä”, sanoo Mark, SIL:n strate­gi­nen neu­vo­nan­ta­ja. ”Kään­nöskon­sul­til­ta vaa­di­taan hyvää Raa­matun ja sen alkukiel­ten osaamista. Sen voi han­kkia aka­teemisen koulu­tuk­sen kaut­ta tai muil­la tavoin, mut­ta kon­sultin on ymmär­ret­tävä Raa­matun alkukieliä sekä Raa­matun syn­ty­his­to­ri­aa ja kon­tek­s­tia riit­tävästi kyetäk­seen tuot­ta­maan hyvää eksegeesiä. [Osaamis­pe­rus­taises­sa pätevöi­tymisessä] kat­so­taan, mitä henkilö jo osaa, ja sen perus­teel­la sovi­taan aske­lista eteen­päin.”

Tämän­hetkisenä haas­teena on luo­da useille jär­jestöille yhteinen jär­jestelmä kon­sul­tik­si aikovien edis­tymisen seu­raamista ja akkred­i­toin­tia varten. Toukoku­us­sa on käyn­nistynyt pilot­tio­hjel­ma, jos­sa uut­ta jär­jestelmää tes­tataan. Pilo­tis­sa on mukana kuusi toim­i­jaa: Seed Com­pa­ny (USA), Pio­neer Bible Trans­la­tors (USA), ALEM (Brasil­ia), Faith Comes by Hear­ing (USA), Wycliffe Glob­al Alliance ja SIL Inter­na­tion­al.

Jokainen han­ke on eri­lainen

Bryan Harmelink (oikeal­la) yhdessä Wycliffe Glob­al Allian­cen pääjo­hta­ja Stephen Coertzen kanssa.

Allianssin yhteistyöjo­hta­ja Bryan Harmelink on osal­lis­tunut eri jär­jestö­jen väliseen keskustelu­un kon­sul­toin­nin muu­tok­sista ja siitä, kuin­ka kon­sul­toin­ti­in liit­tyvät tarpeet saat­ta­vat vai­hdel­la tapausko­htais­es­ti.

Yksi maail­man­laa­juisen raa­matunkään­nöstyön nykytren­de­jä on seu­rakun­talähtöis­ten kään­nöshankkei­den kas­va­va osu­us. Esimerkkinä tästä on Mada­gaskar­il­la toimi­va seu­rakun­ta, joka halu­aa kään­tää kaikille 23 kielelle, joi­ta seu­rakun­nas­sa puhutaan. Moni näistä han­kkeista on jo alka­nut, ja jokaista aloitet­tua kään­nöstä työstää iso vapaae­htois­t­en joukko. Osa vapaae­htoi­sista on yliopis­to-opiske­li­joi­ta, osa ammat­tikään­täjiä.

”Tässä on tilanne”, Bri­an toteaa, ”jos­sa kään­nöstä tehdään seu­rakun­nan aloit­teesta, seu­rakun­nan johdon alaisu­udessa, ja hyvin eri­laisel­la kokoon­panol­la [kuin mihin olemme tot­tuneet]. Ajat­te­len, että täl­löin on tarve myös keskustel­la tapausko­htais­es­ti, mikä kon­sult­ti­toimin­nan luonne ja rooli han­kkeessa on. Täl­laisia tilantei­ta on paljon ympäri Afrikkaa ja Aasi­aa.”

”Paikalli­sista aloit­teista alka­neis­sa kään­nöspros­es­seis­sa kon­sult­ti nähdään rin­nal­lakulk­i­jana. Täl­lainen rooli ei ole aina mah­dolli­nen, mut­ta paikallis­es­ta aloit­teesta alka­neet kään­nöspros­es­sit ovat kuitenkin yleistymässä. Myös jotkut jär­jestöt ovat halun­neet tukea paikallisia aloit­tei­ta, mut­ta ovat epäilleet, onko heil­lä vapaut­ta toimia siten. He ovat tot­tunei­ta ulkop­uoliseen päätök­sen­tekoon, ohjauk­seen ja kon­sul­toin­ti­in perus­tu­vaan toim­intat­a­paan.”

“Keskusteluis­samme yksi keskei­sistä teemoista on ollut ihmis­suhde­taito­jen kas­va­van merk­i­tyk­sen tun­nus­t­a­mi­nen. Kään­nöskon­sultin tulee kyl­lä olla asiantun­ti­ja Raa­matun kielis­sä ja kult­tuureis­sa ja osa­ta eksegeesiä, mut­ta on entistä selvem­pää, että val­men­nuk­ses­sa täy­tyy keskit­tyä myös viestin­tä- ja ihmis­suhde­taito­jen kehit­tämiseen. Kään­nöstyössä kon­sult­ti on usein kuin voitelu­aine, joka pitää pyörät pyörimässä. Kon­sultin on vaikea onnis­tua tehtävässään, jos ihmis­suhde­taidot ovat heikot, vaik­ka aka­teem­i­nen pätevyys olisi kuin­ka vah­va”, Bryan toteaa.

Mon­es­sa tapauk­ses­sa kon­sul­toin­ti ei tarkoitakaan yhtä ulkop­uolista asiantun­ti­jaa vaan toim­imista tiim­inä. ”Taakka kään­nök­sen tarkku­ud­es­ta ja alkutek­stin ymmärtämis­es­tä on ollut yhden ihmisen harteil­la, ja se ei ole hyväk­si”, sanoo Paul Kim­bi. ”Lista kaik­ista niistä osaamisalueista, joiden hal­lit­semista kon­sul­til­ta on edel­lytet­ty, on hyvin pitkä: kieli­tiede, kään­nös­teo­ria, Raa­matun alkukielet, kielite­knolo­gia, ja niin edelleen. Lista on liian pitkä.”

Tämä onkin toinen osaamis­pe­rus­taisen pätevöi­tymisen tuo­ma etu: use­at ihmiset voivat erikois­tua eri osaamisalueisi­in, eri­tyis­es­ti jos aka­teem­i­nen tutk­in­to ei enää ole ensisi­jainen vaa­timus kon­sul­tik­si pääsemiselle.

Siir­tymi­nen paikalliseen akkred­i­toin­ti­in

Koron­a­pan­demia on kiihdyt­tänyt muu­tos­ta. Mon­et jär­jestöt ovat havain­neet, että luovil­la ratkaisuil­la he pystyvät paikkaa­maan niiden ihmis­ten jät­tämiä aukko­ja, jot­ka eivät pääsekään matkus­ta­maan työko­hteisi­in ulko­mail­ta. Niin­pä monis­sa han­kkeis­sa kon­sult­tinim­i­tyk­set saate­taan nyt tehdä paikallis­es­ti sen sijaan, että ratkaisu­ja odotet­taisi­in kan­sain­välisiltä kump­pani­jär­jestöiltä.

”Tämä toim­inta­malli vas­taa tarpeeseen ja kehit­tyy jatku­vasti”, Paul sanoo. ”Olemme kuro­mas­sa kiin­ni syn­tynyt­tä taka­matkaa ja jatka­mas­sa työtä, joka on keskey­tynyt kon­sult­tien puut­teen seu­rauk­se­na.”

Epäi­lyjä muu­tos­ta kohtaan

Osit­tain kyse on myös kään­nöshankkei­den koe­tus­ta omis­ta­ju­ud­es­ta, joka on monille arka aihe.

”Valitet­tavasti kyse on voin­ut olla jos­sain määrin myös val­las­ta”, Paul Kim­bi toteaa. ”Jotkut ovat ehkä halun­neet kon­trol­loi­da asioi­ta, ja se tunne on edelleen ole­mas­sa. Mon­elle [afrikkalaiselle] vel­jel­leni tämä muu­tos, jon­ka olemme pan­neet alulle, ja joka on saa­mas­sa tuul­ta siip­i­en­sä alle, on edelleen vaikea hah­mot­taa. Ja ehkäpä myös län­si­maalais­ten, jot­ka ovat tot­tuneet hallinnoimaan asioi­ta, on vaikeaa täysin hypätä muu­tok­seen mukaan.”

“Wycliffe Glob­al Allian­cen näkökul­ma raa­matunkään­nöstyöhön on mis­sion­aa­li­nen. Kyse on Jumalas­ta ja hänen mis­siostaan, siitä että Jumala käyt­tää seu­rakun­taansa. Mei­dän tulee aset­tua seu­rakun­nan rin­nalle tai antaa seu­rakun­nan olla mukana siinä, mitä teemme.”

Tek­sti: Jim Kil­lam, Wycliffe Glob­al Alliance

Kään­nös: Han­nu Sor­samo