Käännöskonsultti työskentelee käännöstiimin kanssa työn eri vaiheissa avustaen etenkin Raamatun tekstiin ja tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Konsultoinnin päämääränä on varmistaa se, että valmistuva käännös vastaa merkitykseltään ja sanomaltaan Raamatun alkutekstiä. Käännöskonsultin vastuulla on hyväksyä käännös julkaistavaksi.

Paul Kimbi

Oli vuosi 2006. Paul Kimbi tutustui kamerunilaiseen maanmieheensä raamatunkäännöskonsulttien koulutuksessa. ”Hän oli hyvin taitava”, Paul muistelee. ”Hän oli monin tavoin itseäni parempi tekemään huomioita käännöksestä.” Heidän välillään oli kuitenkin yksi ratkaiseva ero: Paulilla oli maisterin paperit, mutta toisella miehellä vain alempi korkeakoulututkinto.

Vuonna 2008 Paul nimitettiin käännöskonsultiksi, ja nykyään hän toimii Afrikan alueen käännöskoordinaattorina sekä raamatunkäännöshankkeiden asiantuntijana Wycliffe Global Alliancessa. Hänen maamiehensä, joka jatkoi työtä oman äidinkielensä raamatunkäännöshankkeessa useita vuosia konsulttikoulutuksen jälkeen, nimitettiin lopulta käännöskonsultiksi vuonna 2020.

”Tarkastaessani Uuden testamentin käännöksiä aiemmin kertyneellä kokemuksella on suuri merkitys. Totta puhuen sillä on ehkä suurempi merkitys kuin luokkahuoneessa opitulla teorialla”, Paul sanoo.

Näiden kahden kamerunilaisen erilainen polku kuvastaakin pitkäkestoista pulmaa raamatunkäännöstyössä: Mitä tehdä, kun jollakulla on valtava määrä kokemusta ja osaamista, mutta ei konsultin pätevyyteen vaadittavaa akateemista tutkintoa? Mitä tehdä sille, että pätevien konsulttien puute on Raamatun kääntämisen keskeinen ja yleisesti tunnettu pullonkaula?

Säännöt pitää miettiä uusiksi.

Osaamiseen perustuva pätevyys

SIL International on vuosikymmenten ajan suorittanut käännöskonsulttien akkreditointia, eli pätevyyden arviointia ja toteamista. Nyt järjestö luotsaa monenkeskistä aloitetta, jonka tavoitteena on siirtyminen konsulttien osaamiseen perustuvaan pätevöitymiseen.

SIL:n koulutuspäällikkö Bibi Nédellec kertoo, että tarve aloitteelle on ilmeinen, koska Paulin kertomuksen kaltaiset tilanteet ovat hyvin yleisiä.

”Käännöshankkeissa olen tehnyt työtä ihmisten kanssa, joilla on 10-15 vuoden kokemus kääntämisestä,” Bibi kertoo. ”He olisivat kokemustaan hyödyntäen voineet auttaa toisten käännösten tarkastamisessa, mutta he eivät täyttäneet konsultin koulutukseen liittyviä pätevyysvaatimuksia.”

”Oleellinen kysymys on, pystyykö henkilö suoriutumaan vaaditusta työstä”, sanoo Mark, SIL:n strateginen neuvonantaja. ”Käännöskonsultilta vaaditaan hyvää Raamatun ja sen alkukielten osaamista. Sen voi hankkia akateemisen koulutuksen kautta tai muilla tavoin, mutta konsultin on ymmärrettävä Raamatun alkukieliä sekä Raamatun syntyhistoriaa ja kontekstia riittävästi kyetäkseen tuottamaan hyvää eksegeesiä. [Osaamisperustaisessa pätevöitymisessä] katsotaan, mitä henkilö jo osaa, ja sen perusteella sovitaan askelista eteenpäin.”

Tämänhetkisenä haasteena on luoda useille järjestöille yhteinen järjestelmä konsultiksi aikovien edistymisen seuraamista ja akkreditointia varten. Toukokuussa on käynnistynyt pilottiohjelma, jossa uutta järjestelmää testataan. Pilotissa on mukana kuusi toimijaa: Seed Company (USA), Pioneer Bible Translators (USA), ALEM (Brasilia), Faith Comes by Hearing (USA), Wycliffe Global Alliance ja SIL International.

Jokainen hanke on erilainen

Bryan Harmelink (oikealla) yhdessä Wycliffe Global Alliancen pääjohtaja Stephen Coertzen kanssa.

Allianssin yhteistyöjohtaja Bryan Harmelink on osallistunut eri järjestöjen väliseen keskusteluun konsultoinnin muutoksista ja siitä, kuinka konsultointiin liittyvät tarpeet saattavat vaihdella tapauskohtaisesti.

Yksi maailmanlaajuisen raamatunkäännöstyön nykytrendejä on seurakuntalähtöisten käännöshankkeiden kasvava osuus. Esimerkkinä tästä on Madagaskarilla toimiva seurakunta, joka haluaa kääntää kaikille 23 kielelle, joita seurakunnassa puhutaan. Moni näistä hankkeista on jo alkanut, ja jokaista aloitettua käännöstä työstää iso vapaaehtoisten joukko. Osa vapaaehtoisista on yliopisto-opiskelijoita, osa ammattikääntäjiä.

”Tässä on tilanne”, Brian toteaa, ”jossa käännöstä tehdään seurakunnan aloitteesta, seurakunnan johdon alaisuudessa, ja hyvin erilaisella kokoonpanolla [kuin mihin olemme tottuneet]. Ajattelen, että tällöin on tarve myös keskustella tapauskohtaisesti, mikä konsulttitoiminnan luonne ja rooli hankkeessa on. Tällaisia tilanteita on paljon ympäri Afrikkaa ja Aasiaa.”

Paikallisista aloitteista alkaneissa käännösprosesseissa konsultti nähdään rinnallakulkijana. Tällainen rooli ei ole aina mahdollinen, mutta paikallisesta aloitteesta alkaneet käännösprosessit ovat kuitenkin yleistymässä. Myös jotkut järjestöt ovat halunneet tukea paikallisia aloitteita, mutta ovat epäilleet, onko heillä vapautta toimia siten. He ovat tottuneita ulkopuoliseen päätöksentekoon, ohjaukseen ja konsultointiin perustuvaan toimintatapaan.”

“Keskusteluissamme yksi keskeisistä teemoista on ollut ihmissuhdetaitojen kasvavan merkityksen tunnustaminen. Käännöskonsultin tulee kyllä olla asiantuntija Raamatun kielissä ja kulttuureissa ja osata eksegeesiä, mutta on entistä selvempää, että valmennuksessa täytyy keskittyä myös viestintä- ja ihmissuhdetaitojen kehittämiseen. Käännöstyössä konsultti on usein kuin voiteluaine, joka pitää pyörät pyörimässä. Konsultin on vaikea onnistua tehtävässään, jos ihmissuhdetaidot ovat heikot, vaikka akateeminen pätevyys olisi kuinka vahva”, Bryan toteaa.

Monessa tapauksessa konsultointi ei tarkoitakaan yhtä ulkopuolista asiantuntijaa vaan toimimista tiiminä. ”Taakka käännöksen tarkkuudesta ja alkutekstin ymmärtämisestä on ollut yhden ihmisen harteilla, ja se ei ole hyväksi”, sanoo Paul Kimbi. ”Lista kaikista niistä osaamisalueista, joiden hallitsemista konsultilta on edellytetty, on hyvin pitkä: kielitiede, käännösteoria, Raamatun alkukielet, kieliteknologia, ja niin edelleen. Lista on liian pitkä.”

Tämä onkin toinen osaamisperustaisen pätevöitymisen tuoma etu: useat ihmiset voivat erikoistua eri osaamisalueisiin, erityisesti jos akateeminen tutkinto ei enää ole ensisijainen vaatimus konsultiksi pääsemiselle.

Siirtyminen paikalliseen akkreditointiin

Koronapandemia on kiihdyttänyt muutosta. Monet järjestöt ovat havainneet, että luovilla ratkaisuilla he pystyvät paikkaamaan niiden ihmisten jättämiä aukkoja, jotka eivät pääsekään matkustamaan työkohteisiin ulkomailta. Niinpä monissa hankkeissa konsulttinimitykset saatetaan nyt tehdä paikallisesti sen sijaan, että ratkaisuja odotettaisiin kansainvälisiltä kumppanijärjestöiltä.

”Tämä toimintamalli vastaa tarpeeseen ja kehittyy jatkuvasti”, Paul sanoo. ”Olemme kuromassa kiinni syntynyttä takamatkaa ja jatkamassa työtä, joka on keskeytynyt konsulttien puutteen seurauksena.”

Epäilyjä muutosta kohtaan

Osittain kyse on myös käännöshankkeiden koetusta omistajuudesta, joka on monille arka aihe.

”Valitettavasti kyse on voinut olla jossain määrin myös vallasta”, Paul Kimbi toteaa. ”Jotkut ovat ehkä halunneet kontrolloida asioita, ja se tunne on edelleen olemassa. Monelle [afrikkalaiselle] veljelleni tämä muutos, jonka olemme panneet alulle, ja joka on saamassa tuulta siipiensä alle, on edelleen vaikea hahmottaa. Ja ehkäpä myös länsimaalaisten, jotka ovat tottuneet hallinnoimaan asioita, on vaikeaa täysin hypätä muutokseen mukaan.”

Wycliffe Global Alliancen näkökulma raamatunkäännöstyöhön on missionaalinen. Kyse on Jumalasta ja hänen missiostaan, siitä että Jumala käyttää seurakuntaansa. Meidän tulee asettua seurakunnan rinnalle tai antaa seurakunnan olla mukana siinä, mitä teemme.”

Teksti: Jim Killam, Wycliffe Global Alliance

Käännös: Hannu Sorsamo