Osa­na Juma­lan suur­ta ker­to­mus­ta

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät on toi­mi­nut Suo­mes­sa 50 vuo­den ajan. Elo­kuun alus­sa kokoon­nuim­me yhteen Tam­pe­reel­le juh­li­maan tätä merk­ki­paa­lua ja huo­mioi­maan nii­tä, jot­ka ovat vuo­si­kym­men­ten var­rel­la osal­lis­tu­neet työ­hön monin eri tavoin. Kuin­ka monen ihmi­sen elä­män­ta­ri­na onkaan nivou­tu­nut yhteen Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien tari­nan ja raa­ma­tun­kään­nös­työn tari­nan kans­sa!

Hah­mo­tam­me elä­määm­me usein juu­ri ker­to­muk­sen kaut­ta ja puhum­me elä­män­ta­ri­nas­ta. Tari­nam­me voi olla ehjä ja yhte­näi­nen, tai sii­hen voi kuu­lua särö­jä ja epä­jat­ku­vuus­koh­tia.

Oma elä­män­ta­ri­nam­me kum­pu­aa yhtei­söm­me tari­nas­ta. Per­hee­seen, sukuun, laa­jem­paan yhtei­söön ja kan­saan kuu­lu­mi­nen on olen­nai­ses­ti yhtei­seen tari­naan kuu­lu­mis­ta. Yhtei­nen tari­na antaa meil­le vii­te­ke­hyk­sen elä­män jäsen­tä­mi­seen ja mer­ki­tys­ten luo­mi­seen.

Jokai­sel­la yhtei­söl­lä ja jokai­sel­la kan­sal­la, jon­ka ilo­sa­no­ma Kris­tuk­ses­ta tavoit­taa, on tar­ve yhdis­tää oma tari­nan­sa Juma­lan pelas­tus­his­to­rial­li­seen tari­naan.

Yhtääl­tä meil­le on tär­ke­ää näh­dä, kuin­ka yhtei­söm­me his­to­ria ei ole irral­li­nen Juma­lan pelas­tus­suun­ni­tel­mas­ta. Toi­sel­la vuo­si­sa­dal­la elä­nyt kirk­koi­sä Kle­mens Alek­sandria­lai­nen näki kreik­ka­lai­sen filo­so­fian vii­toit­ta­neen paka­noi­den tie­tä koh­ti Kris­tus­ta samal­la tavoin kuin laki oli joh­dat­ta­nut juu­ta­lai­sia. Oma­na aika­nam­me yksi afrik­ka­lai­sen teo­lo­gian suu­ria tee­mo­ja on ollut hah­mot­taa Juma­lan toi­min­taa Afri­kan yhtei­söis­sä esi­kris­til­li­se­nä aika­na. Don Ric­hard­so­nin klas­sik­ko Ian­kaik­ki­suus hei­dän sydä­mis­sään (1981) ker­too esi­merk­ke­jä sii­tä, kuin­ka eri kan­so­jen his­to­ria ja kult­tuu­ri on val­mis­ta­nut ihmi­siä evan­ke­liu­min vas­taa­not­ta­mi­seen.

Toi­saal­ta jokai­nen yhtei­sö ja jokai­nen kan­sa, joka tulee osak­si Juma­lan val­ta­kun­taa, liit­tyy itse Juma­lan kan­san suu­reen tari­naan. Lähe­tys­his­to­rioit­si­ja Andrew Wall­sin sanoin, tul­les­sam­me kris­ti­tyik­si saam­me itsel­lem­me adop­toi­dun men­nei­syy­den. Olem­me kaik­ki uskon kaut­ta Abra­ha­min peril­li­siä (Room. 4), ja Raa­ma­tun kuvaa­ma pelas­tus­his­to­ria on myös mei­dän his­to­ri­aam­me.

Jot­ta oman yhtei­söm­me tari­na voi­si kie­tou­tua yhteen Juma­lan tari­nan kans­sa, on mei­dän voi­ta­va yhtei­sö­nä käy­dä kes­kus­te­lua Juma­lan sanan kans­sa omis­ta läh­tö­koh­dis­tam­me käsin. Tähän jat­ku­vaan kes­kus­te­luun kut­su­taan nii­tä, joi­den kie­leen ja kult­tuu­riin raa­ma­tun­kään­nös­työ on nyt ensim­mäis­tä ker­taa mah­dol­lis­ta­mas­sa kris­til­li­sen uskon kotou­tu­mi­sen. Yhtä lail­la kut­su kos­kee mei­tä, joi­den kan­san tari­naan usko Kris­tuk­seen on kuu­lu­nut jo vuo­si­sa­to­jen ajan.

Han­nu Sor­sa­mo, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien toi­min­nan­joh­ta­ja

Kir­joi­tus on syk­syn 2022 Sanal­la sanoen ‑leh­den pääkirjoi­tus.