Viime lokakuussa 80-vuotissyntymäpäiviään viettänyt teollisuusneuvos Jorma Nokkala on ollut monessa mukana. Yrittäjyyden ohella hän on toiminut muun muassa politiikassa, teollisuuden järjestöissä, elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa sekä kirkko- ja kunnanvaltuustoissa. Hän kertoo kokeneensa pitkän uransa aikana sekä menestystä että suurta tuskaa ja ahdistusta. Tulevilta vuosilta Nokkala toivoo terveyttä ja hyviä suhteita lähimmäisiin.

Jorma Nokkalan taustalla hydraulisylintereitä valmistavan Pematicin laitteistoa.

Pysäköin auton Muuramessa sijaitsevan Pematic–nimisen tehtaan parkkipaikalle. On helmikuinen aamupäivä ja pakkasta muutama aste. Kyltissä lukee ”vieraat”, joten uskon olevani oikeassa ruudussa. Minua vastaan tulee ystävällinen herrasmies, jolle tehdasalue on varsin tuttu. Jorma Nokkalan perustaman tehtaan ensimmäinen osa rakennettu jo vuonna 1970. Sitä seuranneen puolen vuosisadan aikana tehdasta on laajennettu useamman kerran, eikä riskejäkään ole aina kartettu.

Karjankuljetusvaunusta ruuhkavuosiin

Lapsuuttaan Nokkala kuvailee onnelliseksi ja turvalliseksi ajaksi. Näin siitäkin huolimatta, että 2-vuotiaana elämän raiteet kuljettivat hänet ikkunattomassa mullivaunussa Karjalasta evakkoon. Suljetun paikan kammo vaivaa tietyissä tilanteissa edelleen. 

– Karja oli alakerrassa ja ihmiset yläkerrassa. Minun pääni sopi tuuletusluukusta pihalle, Nokkala muistelee.

Elämänsä toisen vuosikymmenen hän kertoo olleen nuoruuden ja innostuksen aikaa. Silloin aavisteltiin aikuisuuden monia mahdollisuuksia.
– Kolmas vuosikymmen oli yrittäjäuran käynnistymisen vuosikymmen. Se tiesi ympärivuorokautista työskentelyä.

– Samoihin aikoihin tapahtui myös jotain tärkeämpää, nimittäin perheen perustaminen.

Puoliso Tuula löytyi helluntaiseurakunnan kitarakuorosta.

Lasten myötä käsillä oli kiireisen yrittäjän elämän ruuhkavuodet. 

– Kolmen- ja neljänkymmenen välillä aloin kokemaan stressiä. Pää meni kovempaa kuin fysiikka, Nokkala muistelee. 

– Lähestyessäni viittäkymmentä ikävuotta oli yritystoiminnassa menestyksen huippuvuodet. Rukoilin paljon yrityselämän puolesta ja halusin olla menestyvä yrittäjä. 

– Jumala salli sen minulle, Nokkala naurahtaa ja jatkaa vakavoituen:
– Yhdeksänkymmentäluvun alussa koitti kuitenkin lama devalvaatioineen. Samoihin aikoihin yritystä oli laajennettu yritysostoin.

– Siitä seurasi kaikkein karmein ahdistus, kun yrityksiä jouduttiin ajamaan alas. Se oli kova opetus. 

– Kyllä siinä perhekin kärsi. Vaimo ei välttämättä ollut samaa mieltä kaikista ottamistani riskeistä. Liikaa yrittäjyyttä, Nokkala pohtii.

Nokkala kertoo aina pitäneensä erityisesti suunnittelusta ja sekä yrityksen että tuotteiden kehittämisestä. 

– Yrittäminenkin on hengellistä työtä, hän toteaa ja viittaa Jumalan kehotukseen viljellä ja varjella maata. 

– Yhteiskunnalliset asiat pitää hoitaa.

Eläkevuosista huolimatta yrittäjyys kukkii yhä miehen sydämessä.

– Luopumisen tuskaakin pitää opetella, jotta pysyy mieli rauhallisena. Tiedä vaikka vielä perustan jonkun yrityksen, Nokkala sanoo ja naurahtaa.

Nykyään yritys on Nokkalan pojan, Petterin, omistuksessa ja menestyy hyvin. Liikevaihto

on kasvanut, vaikka ajat ovat viime vuosina olleet hankalat.

Usko jo äidinmaidosta

Jorma Nokkala ei koe koskaan “tulleensa uskoon”, mutta muistaa nuorena luvanneensa Jumalalle seurata häntä, jos isän iskiasvaivat parantuisivat. Ja niin kävi.

– Usko on seurannut elämän varrella luonnollisena osana elämää. 

Sen hän toivoisi kaikkien muidenkin ymmärtävän elämän erilaisissa vaiheissa, hyvinä ja vaikeina aikoina. 

– Se on persoonallinen kokemus itse kullakin. En ole muiden tuomari enkä lajittelija, Nokkala linjaa. Hän kertoo taannoin kohdanneensa tutun pariskunnan, joiden kanssa oli yllättäen saanut yhdessä rukoilla. 

– Usko kasvaa iän ja elämänvaiheiden myötä, kun omat henkiset ja fyysiset voimavarat vähenevät. 

– Kun taivallamme matkamme ja pääsemme kerran satamaan, niin sitten meitä viedään hyvillä kyydeillä, Nokkala heittää.

Juhlakeräys raamatunkäännöstyölle

Kun Nokkala kutsui ystäviään 80-vuotispäivilleen, hän pyysi osoittamaan muistamiset Wycliffe Raamatunkääntäjien kautta raamatunkäännöstyölle. Kysyttäessä päätöksen taustaa tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä:

– Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.

Nokkalan motivaatiota lähetystyön tukemiseen vahvistaa myös Jeesuksen kehotus rakastaa lähimmäistä

niin kuin itseään. 

Wycliffe Raamatunkääntäjien työ on tullut Nokkalalle tutuksi lapsuudenystävän, Eero Rannan, kautta.

Eeron poika Kari on vaimonsa Marikan kanssa nykyään Tanskan Wycliffe-järjestön työssä.

– Suosittelen juhlakeräystä hyvänä tapana tukea raamatunkäännöstyötä ja näin ollen

lähetyskäskyn toteutumista. Kuka tienaisi rahaa lähetystyölle, jos olisimme kaikki lähetystyöntekijöitä, Nokkala kysyy ja muistuttaa säännöllisen tuen tärkeydestä.

Mitä Raamattu hänelle itselleen merkitsee? 

– Jokapäiväistä leipää ja hengen ravintoa.

Nokkalan mukaan on tärkeää kalibroida omatunto Raamatun mukaan. Suosikkijakeikseen hän nostaa kaksi kohtaa. Ensimmäinen liittyy työelämään: ”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta” (Jaak. 1:5). Toinen, vielä tärkeämpi kohta, liittyy ihmisen matkaan: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil. 4:6–7)

Aikamme on rajallinen

Ajan rajallisuus mietityttää Nokkalaa. Se tekee mielen haikeaksi. Emme onneksi tiedä päiviemme määrää, mutta niiden rajallisuus on tärkeä tiedostaa järjen tasolla.

– Olen joka tapauksessa kahdeksankymmenen ja kuoleman välissä ja toivon voivani siirtää kertynyttä elämänkokemusta jälkipolville.

Kaiken keskellä Nokkala on saanut oppia, että lopulta Jumala tietää mitä

tarvitsemme. Häneen voi luottaa sekä hyvinä että vaikeina päivinä. Tästä hän haluaa kiittää

Jumalaa. 

– On tärkeää pyrkiä säilyttämään kiitollisuus myös vastoinkäymisissä. Ne muokkaavat ja kasvattavat ihmistä. Elämä on matka. Se alkaa täällä jo maitten päällä ja jatkuu iäti taivaissa, Nokkala muistelee isänsä sanoneen.

Ensi syksynä Jorma ja Tuula Nokkala pääsevät muuttamaan uuteen kerrostaloasuntoon. Myös muistelmien kirjoittaminen on työn alla. Edessä on siis mielenkiintoisia ja innostavia eläkepäiviä. Niiltä Nokkala toivoo terveyttä, mielekkyyttä ja hyviä suhteita lähimmäisiin. 

– Kaikkein tärkeintä on olla matkakumppanien kanssa hyvissä väleissä.

Teksti ja kuva: Henri Haataja

Lahjakeräyksen järjestäminen on helppoa.

Tilinumero: FI53 5731 8220 0159 27

Viestikenttään keräyksen tiedot, esimerkiksi ”Jorma Nokkala 80 v”

Lisätietoa talouskoordinaattorilta: finance@wycliffe.fi / 045 144 8268.