Wyclif­fe Unka­ri

Ensim­mäi­nen artik­ke­li raport­ti­sar­jas­sa, joka käsit­te­lee krii­sin vai­ku­tuk­sia Wyclif­fe Glo­bal Alliancen jäsen­jär­jes­töi­hin Ukrai­nan raja­val­tiois­sa ja sitä, miten ne vas­taa­vat haas­tei­siin.

Wyclif­fe Unka­rin Buda­pes­tin toi­mis­tos­sa on vain kol­me työn­te­ki­jää ja sen jäse­net ovat hajal­laan ympä­ri maa­il­maa. Kun mur­he­näy­tel­mä ete­nee naa­pu­ri­maas­sa Ukrai­nas­sa, he tie­dos­ta­vat, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hei­dän roo­lei­hin­sa saat­taa sisäl­tyä uusia vel­vol­li­suuk­sia. 

Unka­ril­la ja Ukrai­nal­la on 135 kilo­met­riä yhteis­tä rajaa. Noin 150 000 etni­sel­tä alku­pe­räl­tään unka­ri­lais­ta elää Län­si-Ukrai­nas­sa, Zakar­pats­kan alu­eel­la. Vii­meis­ten las­ku­jen mukaan Unka­rin vii­del­le rajan­yli­tys­pis­teel­le on saa­pu­nut päi­vit­täin lähes 4 000 ihmis­tä – ukrai­na­lai­sia ja alku­pe­räl­tään unka­ri­lai­sia. 

Zsuz­sa Zen­tai

”Ukrai­nas­sa asu­vien unka­ri­lais­ten välil­lä ei vält­tä­mät­tä ole läheis­tä yhteyt­tä”, ker­too Wyclif­fe Unka­rin joh­ta­ja Zsuz­sa Zen­tai. ”On upe­aa, että voim­me vas­taa­not­taa ukrai­na­lai­sia. He ovat rajan yli­tet­ty­ään ihmeis­sään saa­mas­taan avus­ta ja rak­kau­des­ta. Nyt voim­me oppia rakas­ta­maan mui­ta, rakas­ta­maan ulko­maa­lai­sia enem­män.”

Zsuz­san mukaan huma­ni­taa­ri­sia avus­tus­työn­te­ki­jöi­tä on kaik­kial­la: rajal­la ja rau­ta­tie­a­se­mil­la jaka­mas­sa ruo­kaa, vaat­tei­ta ja mui­ta tar­vik­kei­ta. Wyclif­fe Unka­ri tekee yhteis­työ­tä Faith Comes by Hea­ring ‑jär­jes­tön kans­sa aut­taak­seen Unka­riin tule­via ihmi­siä löy­tä­mään raa­mat­tuso­vel­luk­sen äidin­kie­lel­lään – oli se sit­ten ukrai­na, venä­jä tai unka­ri.

”Suun­nit­te­lim­me itse asias­sa pie­nen kor­tin, jon­ka toi­sel­la puo­lel­la on raa­ma­tun­lause ja siu­nauk­sen toi­vo­tus ja toi­sel­la puo­lel­la QR-koo­di raa­mat­tuso­vel­luk­seen. Sitä on help­po jakaa”, Zsuz­sa ker­too. “Aiom­me tulos­taa nii­tä tuhan­sia ja antaa nii­tä eri jär­jes­töil­le ja kir­koil­le ja kai­kil­le, jot­ka halua­vat jakaa nii­tä.” 

Pie­nes­tä koos­taan huo­li­mat­ta Unka­rin Wyclif­fe haa­vei­lee myös pit­kä­ai­kai­ses­ta avus­ta­mi­ses­ta. Kak­si kuu­kaut­ta sit­ten kak­si jär­jes­tön jäsen­tä osal­lis­tui trau­man hoi­ta­mi­seen liit­ty­väl­le kurs­sil­le, jon­ka jär­jes­ti­vät Ame­rican Bible Socie­ty ja Trau­ma Hea­ling Ins­ti­tu­te. Kurs­sin mate­ri­aa­li on nyt kään­net­ty, ja Unka­rin Wyclif­fe toi­voo voi­van­sa jär­jes­tää ensim­mäi­sen trau­man hoi­ta­mi­seen liit­ty­vän kurs­sin huh­ti­kuus­sa. 

”Se voi olla hyvä alku”, Zsuz­sa sanoo. ”Olen mel­ko var­ma, että Juma­lal­la on suun­ni­tel­mia tähän liit­tyen. Uskoi­sin, että monet ihmi­set ovat kiin­nos­tu­nei­ta osal­lis­tu­maan kurs­sil­le.”

Wyclif­fe Unka­ri aut­taa myös kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta Wyclif­fe Glo­bal Alliancen (Allians­si) yhteyk­sien avul­la. Vii­me vii­kol­la Zsuz­sa sai vies­tin Allians­sin afrik­ka­lai­sel­ta jäse­nel­tä. Hänen tyt­tä­ren­sä pää­tyi Unka­riin paet­tu­aan Ukrai­nas­ta ja tar­vit­si pai­kan, jon­ne jää­dä. 

”Olen iloi­nen, että pys­tyim­me löy­tä­mään hänel­le ja hänen ystä­väl­leen pai­kan,” Zsuz­sa ker­too. ”Jäl­leen yksi merk­ki Juma­lan huo­len­pi­dos­ta seka­sor­toi­si­na aikoi­na.”

Saman­ai­kai­ses­ti Wyclif­fe Unka­rin jäse­net etsi­vät lisää tapo­ja teh­dä yhteis­työ­tä pai­kal­lis­ten kirk­ko­jen ja avus­tus­jär­jes­tö­jen kans­sa tule­vi­na viik­koi­na ja kuu­kausi­na – vaik­ka he eivät voi men­nä rajal­le juu­ri nyt.

”Pie­ne­nä orga­ni­saa­tio­na haluam­me todel­la olla pai­kal­la ja aut­taa”, Zsuz­sa sanoo. ”Mut­ta mei­dän täy­tyy yhtä lail­la huo­leh­tia myös joka­päi­väi­ses­tä työs­täm­me. Meil­le hakeu­tuu uusia jäse­niä juu­ri nyt. Koh­taam­me taval­laan kak­si rin­nak­kais­ta maa­il­maa, kun yri­täm­me vas­ta­ta tilan­tee­seen. Työn­te­ki­jä­ni ovat huk­kua töi­hin. On todel­la ras­kas­ta, kun haluai­sit men­nä. Mut­ta jäl­keen­päin aja­tel­tu­na – mikä on pie­nen jär­jes­tön roo­li täs­sä koko ker­to­muk­ses­sa?”

Rukous­ta tar­vi­taan

”Rukoil­kaa vii­saut­ta, miten toi­mia”, Zsuz­sa sanoo. ”Juu­ri nyt apua on tar­jol­la ja kaik­ki anta­vat omas­taan. Mut­ta rukoil­kaa, että apua löy­tyi­si jat­kos­sa­kin ja että voi­sim­me hyö­dyn­tää tämän kään­ne­koh­dan sekä näh­dä, mikä mei­dän osam­me on ja miten Juma­la halu­aa mei­tä käyt­tää.” 

Zsuz­sa lisää: ”Sain juu­ri puhe­lun yhdel­tä kris­til­li­sen kou­lun joh­ta­jal­ta ja hän ker­toi, että saa­te­taan tar­vi­ta opet­ta­jia, jot­ka opet­tai­si­vat unka­ria pako­lai­sil­le. Näi­den opet­ta­jien etsi­mi­nen voi­si olla mei­dän mah­dol­li­suu­tem­me pal­vel­la.” 

Teks­ti: Jim Kil­lam, Wyclif­fe Glo­bal Alliance

Kään­nös: Lii­sa Yli­ko­jo­la