500 år av Bibeln på eget språk – 500 vuot­ta Raa­mat­tua ruot­sin kie­lel­lä

Mikael Agrico­lan kään­tä­mä Se Wsi Tes­ta­men­ti jul­kais­tiin vuon­na 1548. Suo­men toi­sel­la kan­sal­lis­kie­lel­lä – ja kan­sal­lis­kie­lel­lä – Uuden tes­ta­men­tin teks­te­jä oli tuol­loin voi­tu lukea jo rei­lun parin vuo­si­kym­me­nen ajan. Tänä vuon­na tulee kulu­neek­si 500 vuot­ta sii­tä, kun Olaus Pet­rin ja Lau­ren­tius Andreæn kään­tä­mä Uusi tes­ta­ment­ti ilmes­tyi ruot­sin kie­lel­lä.

Vain nel­jä vuot­ta Lut­he­rin sak­san­kie­li­sen kään­nök­sen jäl­keen val­mis­tu­nut Thet nyia tes­ta­men­tet ei ollut aivan ensim­mäi­nen ker­ta, kun Raa­mat­tua kään­net­tiin ruot­sik­si. Jo 1300-luvul­ta tun­ne­taan vapaa­muo­toi­nen kään­nös Moo­sek­sen kir­jois­ta, ja samal­la vuo­si­sa­dal­la kunin­gas Mag­nus Eriks­so­nin esi­ne­luet­te­los­ta löy­tyy mai­nin­ta ”suu­res­ta ruot­sin­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta”. Tämän kadon­neen kir­jan tar­kem­mas­ta sisäl­lös­tä ei kui­ten­kaan ole tie­toa. 1400-luvul­la yksit­täi­siä Raa­ma­tun kir­jo­ja kään­net­tiin muun muas­sa Naan­ta­lin bir­git­ta­lais­luos­ta­ris­sa.

Var­si­nai­sen sysäyk­sen kan­san­kie­li­nen raa­ma­tun­kään­nös­työ sai kir­ja­pai­no­tai­don ja refor­maa­tio­liik­keen myö­tä 1500-luvun alus­sa. Vuo­si­na 1523–1560 hal­lin­nut kunin­gas Kus­taa Vaa­sa loi Ruot­si-Suo­meen perin­nöl­li­sen monar­kian ja irrot­ti kir­kon paa­vin alai­suu­des­ta. Aina­kin osit­tai­se­na kan­nus­ti­me­na Kus­taal­la lie­ne­vät olleen oman val­lan vah­vis­ta­mi­nen ja kir­kon omai­suu­den hal­tuun otto – samaan tapaan kuin Englan­nin kunin­gas Hen­rik VIII:lla. Hen­ri­kin tapaan Kus­taa on kui­ten­kin saat­ta­nut olla myös aidos­ti vai­kut­tu­nut refor­maa­tion uskon­nol­li­ses­ta sisäl­lös­tä. Uskon­puh­dis­tuk­sen aja­tuk­sia edus­ti­vat näky­väs­ti 1520-luvun Ruot­sis­sa Tuk­hol­man suur­kir­kos­sa saar­nan­nut Olaus Pet­ri ja kunin­kaan kans­le­ri­na toi­mi­nut Lau­ren­tius Andreæ. Pet­ri ja hänen vel­jen­sä – myös Lau­ren­tius nimel­tään – oli­vat molem­mat opis­kel­leet Lut­he­rin aikaan Wit­ten­ber­gis­sä.

Pet­rin vel­jek­set ja Andreæ pai­not­ti­vat kan­san­kie­li­sen raa­ma­tun­kään­nök­sen tär­keyt­tä, mikä sopi hyvin yhteen kunin­gas Kus­taan refor­maa­tio­pyr­ki­mys­ten kans­sa. Uusi tes­ta­ment­ti val­mis­tui alle vuo­den työn jäl­keen vuon­na 1526. Kään­tä­mis­tä jat­ket­tiin pian Lau­ren­tius Pet­rin joh­dol­la Van­han tes­ta­men­tin kir­joi­hin ja nii­hin teks­tei­hin, jot­ka nyt tun­nem­me apok­ry­fi­kir­joi­na. Koko Raa­ma­tun kään­nös ruot­sik­si val­mis­tui jo vuon­na 1541, koko­nais­ta 101 vuot­ta aiem­min kuin ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen kään­nös. On ymmär­ret­tä­vää, että kunin­kaan näkö­kul­mas­ta ruot­sin kie­len tär­keys oli aivan eri luok­kaa kuin val­ta­kun­nan itä­osan mur­tei­den.

Kus­taa Vaa­san Raa­mat­tu­na tun­net­tu kään­nös mul­lis­ti ruot­sin kie­len ase­man ja loi poh­jan kan­san­kie­li­sel­le luku­tai­dol­le ja sivis­tyk­sel­le. Pie­ne­nä yksi­tyis­koh­ta­na mai­nit­ta­koon, että kään­nök­ses­sä omak­sut­tiin ruot­sin kir­ja­kie­leen kir­jai­met å, ä, ja ö, jois­ta kak­si jäl­kim­mäis­tä tun­ne­tus­ti vakiin­tui­vat myö­hem­min myös suo­men kie­leen. Kus­taa Vaa­san Raa­mat­tu mää­rit­ti kris­til­li­sen uskon kiel­tä Ruot­sis­sa vuo­si­sa­to­jen ajan – läpi 1800-luvun kan­san­he­rä­tys­ten ja ruot­sa­lai­sen lähe­tys­työn syn­ty­vai­hei­den. Seu­raa­va koko­naan uusi ruot­sin­nos Raa­ma­tus­ta val­mis­tui nimit­täin vas­ta vuon­na 1917.

Teks­ti: Han­nu Sor­sa­mo  

Läh­teet: Ruot­sin Raa­mat­tuseu­ra, Wiki­pe­dia