Kielikylpyä ja hengellistä kasvua

Yhdestä kysymyksestä sukeutui kurssi, jolla Wycliffe Australia on vastannut muiden maiden työntekijöiden tarpeeseen oppia englantia  ”Miten voisimme auttaa indonesialaisia kollegoitamme?” kysyi Wycliffe Australian johtaja Barry Borneman huonetoveriltaan vuonna 2012 Bangkokissa järjestetyn konferenssin aikana. Sen paremmin kysyjä kuin vastaaja, joka oli Indonesian raamatunkäännösjärjestö Kartidayan toiminnanjohtaja Marnix Riupassa, ei osannut aavistaa, että Lue lisää…

Unelma Raamatusta

Aloitellessani tätä kirjoitusta vilkaisin postejani. Viimeisin oli Udmurtiasta: ”Minulla on hienoja uutisia: Raamatun kertomuksia lapsille on saapunut painosta”, viestitti pastori Valeri Iževskistä. Mielessäni läikähti ilo: udmurteilla on omakielinen Raamattu, ja sen pohjalta uusi kirjakin oli syntynyt. Se tuntui ihmeeltä. Useille Venäjän vähemmistökielille, myös joillekin suomensukuisille, oli ennen vuoden 1917 vallankumousta Lue lisää…

Esikoulu, joka täyttää aukon

Jokaisella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen. Lhominkielinen esikoulu on yksi askel kohti lhomilasten parempaa koulutusta.  Nepalissa Sankhuwasabhan piirin maaseudun koulutuksesta vastaava henkilö on kertonut, että äidinkielisen esikouluohjelman avulla lhomikansan pariin ollaan saatu luotua hyvä perusta koulutukselle. “Koulutus on kehityksen tärkein kulmakivi ja siksi prioriteetti”, hän sanoo. Monikieliseen opetukseen perustuva Lue lisää…

Kutsuttu yhdessä

Yli 960 kilometrin päässä Papuan rannikosta, Bandanmerta reunustavien tuliperäisten saarten ketjussa heräilee Ambonin saari. Aurinko hiipii saaren vehmaiden vuorten ylle kylvettäen pientä lahtea pehmeässä valossa. Säänpieksämät puiset kalastusveneet kimaltelevat lahtea täplittäen, kuin vartiomiehet asemissaan. Yhtäkkiä peilikirkas vesi pärskähtelee ympäriinsä, kun päivän ensimmäiset kalastajat kahlaavat vaivattomasti veneisiinsä. Lähimmällä rannalla tuuheiden paksujen Lue lisää…

Yhdessä maan ääriin

Pitäisikö meidän lähettää ihmisiä vai tukea paikallisia työntekijöitä? Tämä jälkikolonialistinen vastakkainasettelu on kiusannut länsimaista lähetystyötä jo vuosikymmeniä. Edesmennyt missiologi Ralph Winter provosoi Lausannen lähetyskongressin yleisöä vuonna 1974 esittämällä ”Jeesuksen strategian vääristymänä” sen, jos ”jatkamme lähetystyöntekijöiden lähettämistä tehtäviin, jotka paikalliset kristityt hoitavat paremmin.” Intialaissyntyinen K.P Yohannan popularisoi ajatuksen paikallisten aasialaisten evankelistojen Lue lisää…

Yhteisön aika

Ei ole kannattavaa eikä etenkään kestävää, jos erilaiset hankkeet ovat vain ja ainoastaan järjestöjen harteilla. Yhteisöjen on myös otettava itse vastuu ja toimittava. Lhominkielisen esikoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kertoo, että he – vanhemmat – haluavat olla mukana. He ovat nähneet, mitä hyvää esikoulu on saanut aikaan heidän lapsissaan. “Me esimerkiksi seuraamme Lue lisää…

Ystävyys, joka mullisti Raamatun levitys- ja käännöstyön

Ehkä Jeesus antaessaan lähetyskäskyn tiesi, että vuosisatoja myöhemmin ystävyys kahden miehen välillä antaisi alkusysäyksen ennennäkemättömälle Raamattuja levittävien ja käännöstyötä tekevien järjestöjen väliselle kumppanuudelle ja tämän kumppanuuden kautta toivon kaikkien kansojen evankelioimisesta. Oli vuosi 1989, ja kristilliset johtajat ympäri maailmaa olivat kokoontuneet ystävyyden hengessä Toiseen kansainväliseen maailman evankelioimisen kongressiin (tästä edespäin Lue lisää…

Lukutaitokurssilta korkeakouluun

Ngeruk Bhote, 19-vuotias lhominuori, asuu Seksilan kylässä Nepalissa. Jo lapsena Ngeruk haaveili siitä, että saisi käydä koulua ja oppia. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista eikä näin myöskään korkeakoulu tullut tuolloin kysymykseen.   Vanhempieni lukutaidottomuuden ja taloudellisten haasteiden vuoksi en pystynyt käymään koulua nuorena. Perheemme vanhimpana poikana minun tehtäväni oli tehdä Lue lisää…

Kotkan poika

Katselin kerran rannalla, kuinka joku huimapää nousi moottoriveneen vetämänä yläilmoihin varjon kannattamana. Parasailing lienee Suomessa sen verran tuntematon laji, ettei sille edes löydy suomennosta kaikista sanakirjoista. Yksi kuitenkin kutsui sitä “nousuvarjoiluksi“. No, olipa nimi mikä tahansa, aika uhkarohkealta se minusta näytti. Ensin kiikutaan veneen perässä odottaen, että tuuli tarttuisi varjoon, Lue lisää…

Vallasta, vetäytymisestä ja yhteydestä

Olin tammikuussa järjestämässä tapahtumaa, jossa olivat mukana suomalaiset, venäläiset ja etiopialaiset yhteistyökumppanit. Ennen laajemmalle yleisölle markkinoitua foorumia vietimme päivän keskenämme: yhdeksän henkeä kolmesta maasta ja neljästä organisaatiosta. Kerroimme toisillemme elämästämme. Puhuimme perheestä ja uskosta. Emme puhuneet organisaatioista, emme neuvotelleet, emme allekirjoittaneet sopimuksia tai suunnitelleet hankkeita. Kohtasimme toisemme ihmisinä, saman Herran Lue lisää…