Kuvas­sa oikeal­la Kom­bo tar­kas­ta­mas­sa duru­man­kie­li­siä oppi­kir­jo­ja.

Kom­bo on kenia­lai­nen nel­jän­nen vuo­den opet­ta­jao­pis­ke­li­ja. Duru­maa äidin­kie­le­nään puhu­va ja maa­seu­dul­la syn­ty­nyt Kom­bo kävi kou­lua kylän ainoas­sa kou­lus­sa, jos­sa ope­tus­kie­le­nä oli englan­ti. Kukaan ei saa­nut ilmais­ta itse­ään mil­lään sel­lai­sel­la kie­lel­lä, jon­ka opetta­jat mää­rit­te­li­vät kan­san­kie­lek­si. Muun kuin englan­nin kie­len käyt­tä­mi­ses­tä ran­gais­tiin. Kom­bo kas­voi tie­täen, että englan­nin kie­li oli osa oppi­mis­ta.

Syväl­lä sydä­mes­sään hän tie­si oman kie­len­sä voi­van tar­jo­ta maa­il­mal­le jotain, mut­ta hän ei tien­nyt mitä se oli­si ja miten se tapah­tui­si. Jos­kus Kom­bon isoi­sä otti pojan mukaan­sa tapaa­mi­siin, jois­sa yhtei­sön van­him­mat rat­kai­si­vat rii­ta­ti­lan­tei­ta. Siel­lä Kom­bo kuu­li, kuin­ka ihmi­set ilmai­si­vat aja­tuk­si­aan duru­man­kie­li­sil­lä sanon­noil­la. Hän rakas­ti sitä, kuinka nämä vii­saat ihmi­set väit­te­li­vät heil­le tutul­la kie­lel­lä. Kom­bo rakas­tui tähän kie­leen.

Kou­lus­sa vain maan pää­kie­liä puhu­vat lap­set sai­vat käyt­tää omaa kiel­tään. Kom­bon äidin­kie­li on vähem­mis­tö­kie­li, jos­ta kukaan ei välit­tä­nyt ja jon­ka puhu­jat eivät olleet tun­net­tu­ja maas­sa. Jopa muu­ta­mat onnek­kaat lukioon pääs­seet viha­si­vat omaa kiel­tään. Suu­rin osa Kom­bon ikä­to­ve­reis­ta halusi olla hyviä englan­nis­sa, sil­lä englan­tia pidet­tiin kou­lu­tet­tu­jen ihmis­ten kie­le­nä, ja se takai­si hyvän työn. Yli­opis­tos­sa Kom­bo kui­ten­kin oppi, että oppi­mi­sen tuli­si ede­tä tutus­ta tun­te­mat­to­maan. Hän oppi, että kaik­ki kie­let ovat tär­kei­tä, eikä mikään kie­li ole tois­ta tär­keäm­pi, sil­lä ne kaik­ki välit­tä­vät infor­maa­tio­ta.

Erään pit­kän loman aika­na Kom­bo kuu­li, että oli ihmi­siä, jotka teki­vät duru­man­kie­li­siä kou­lu­kir­jo­ja. Se kiin­nos­ti Kom­boa ja kysyes­sään lisää hän sai tie­tää äidin­kie­li­ses­tä ope­tus­oh­jel­mas­ta Kenian vähem­mis­tö­kie­lil­le. Oman ute­liai­suu­ten­sa vauh­dit­ta­ma­na Kom­bo oppi ohjel­mas­ta pal­jon ja toi­mi sii­nä vapaa­eh­toi­se­na lomiensa aika­na.

Tasa­ver­tai­suut­ta kou­lu­tuk­seen

Kenian vähem­mis­tö­kie­lil­le suun­na­tun äidin­kie­li­sen ope­tus­oh­jel­man toi­ses­ta vai­hees­ta alkaen Kom­bo on ollut sään­nöl­li­ses­ti muka­na. Hän tar­jou­tui vapaa­eh­toi­sek­si 1.–2. luo­kan duru­man äidin­kie­len kir­jo­jen tar­kas­tuk­seen.

Lisäk­si Kom­bo on osal­lis­tu­nut moneen muu­hun­kin. Kun hänel­tä kysy­tään, mik­si hän välit­tää äidin­kie­li­ses­tä ope­tus­oh­jel­mas­ta niin pal­jon, hän vas­taa: “Haluan näh­dä las­ten oppi­van kou­lus­sa duru­mak­si.” Kom­bon mie­les­tä ope­tus­oh­jel­ma on sii­nä mie­les­sä eri­tyislaatui­nen, että se lisää nuor­ten oppi­joi­den tun­net­ta yhtei­söön kuu­lu­mi­ses­ta, aut­taa oppi­maan hel­pom­min ja paran­taa oppi­mis­tu­lok­sia. Hänen mukaan­sa ohjel­ma tuo tasa­ver­tai­suut­ta kou­lu­tuk­seen, kos­ka se roh­kai­see sisäl­lyt­tä­mään vähem­mis­tö­kie­let ope­tus­suun­ni­telmaan.

Äidin­kie­li­ses­tä oppi­mi­ses­ta vas­taa­va vir­ka­mies pyy­si kol­man­nen luo­kan opet­ta­jia tar­kas­ta­maan mate­ri­aa­le­ja yhdes­sä hänen kans­saan sinä aika­na, kun kou­lut ovat pan­de­mian takia sul­jet­tui­na tam­mi­kuu­hun asti. Myös Kom­bo osal­lis­tui tähän tar­kas­tus­pro­ses­siin ja hänel­lä oli­kin suu­ri roo­li kie­liop­pi­ky­sy­myk­sis­sä. Hän on ollut myös muka­na levit­tä­mäs­sä tie­toa koro­nas­ta omal­la äidin­kie­lel­lään.

Kom­bo on yksi monis­ta duru­man puhu­jis­ta, jot­ka ovat omis­tau­tu­neet äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen edis­tä­mi­seen duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la. Hän toi­voo, että hal­li­tus ottaa ohjel­man käyt­töön ja jat­kaa duru­man­kie­lis­ten oppi­ma­te­ri­aa­lien tuot­ta­mis­ta hank­keen päät­tyes­sä jo sen­kin takia, että sitä suo­si­tel­laan Kenian uudes­sa val­ta­kun­nal­li­ses­sa ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa.

Teks­ti: Samuel Zaka

Kuva: BTL-jär­jes­tön kuva-arkis­to