Elä­män­me­noa Etio­pian Kon­sos­sa

Kon­sos­sa sataa vain kah­des­ti vuo­des­sa. Met­sien hak­kui­den vuok­si sadet­ta ei kui­ten­kaan saa­da tar­peek­si. Kol­meen vuo­teen ihmi­set eivät ole voi­neet lain­kaan kor­ja­ta satoa. Maa­pe­rä on kivis­tä ja karua. Aina on kui­vuut­ta ja pulaa ruo­as­ta ja juo­ma­ve­des­tä.

Kon­sot tun­ne­taan jyrk­kien kivis­ten rin­tei­den pen­ger­vil­je­lys­tä. Pen­ke­reet kerää­vät sadet­ta ja aut­ta­vat näin estä­mään maa­pe­rän eroo­sio­ta. Eni­ten vil­jel­lään papu­ja, mais­sia ja eri hirs­si- ja dur­ra­laa­tu­ja. Tef­hei­nää kas­va­te­taan myyn­tiin. Tyy­pil­li­ses­ti ruo­kaa teh­dään hirs­si- ja mais­si­jau­ho­jen sekoi­tuk­ses­ta sekä pavuis­ta ja mais­sis­ta. 

Kon­so­jen toi­meen­tu­lo tulee pää­asias­sa vil­je­lys­tä ja kar­jas­ta. Jokai­sel­la per­heel­lä on jon­kin ver­ran leh­miä ja oma maa­tilk­ku, jol­la mie­het ja nai­set työs­ken­te­le­vät yhdes­sä.

Kivi­ky­lis­sä lähek­käin

Kon­sot asu­vat kivi­muu­rien ympä­röi­mis­sä kylis­sä kuk­ku­loi­den rin­teil­lä. Lähel­lä toi­si­aan sijait­se­vat kylät ovat itse­hal­lin­noi­tu­ja. Asuk­kai­den väli­set sosi­aa­li­set siteet ovat vah­vat. Hei­mo­ja on yhdek­sän ja saman suku­kun­nan jäse­net kat­so­vat ole­van­sa kes­ke­nään sisa­ria ja vel­jiä eivät­kä sik­si mene kes­ke­nään nai­mi­siin. Jokai­sel­la nai­mi­sis­sa ole­val­la mie­hel­lä on vähin­tään kol­me asu­mus­ta, jois­ta yksi toi­mii makuu­huo­nee­na, toi­nen keit­tiö­nä ja kol­mas varas­to­na sadol­le. Per­he asuu rin­teen ylem­mäl­lä alu­eel­la ja eläi­met alem­pa­na. 

Kou­lu­tus aloi­tet­tiin Kon­sos­sa viral­li­ses­ti lähe­tys­työn­te­ki­jöi­den myö­tä 1950-luvul­la ja val­tion kou­lu perus­tet­tiin alu­eel­le vuon­na 1966. Kirk­ko aloit­ti amha­ran­kie­li­sen luku­tai­to-ohjel­man Der­gin* val­ta­kau­del­la ja evan­ke­lis-lute­ri­lai­nen Meka­ne Yesus ‑kirk­ko aloit­ti äidin­kie­li­sen luku­tai­to-ohjel­man Kon­sos­sa vuon­na 1993. Monet oppi­vat luke­maan ja kir­joit­ta­maan omal­la kie­lel­lään. Seu­ra­kun­ta­lai­set ymmär­si­vät äidin­kie­lel­lä oppi­mi­sen tär­key­den ja alkoi­vat lukea Raa­mat­tua. Kon­son­kie­li­nen Uusi tes­ta­ment­ti val­mis­tuii vuon­na 2001. 

Tar­peek­si arvo­kas kie­li

Vuon­na 2016 val­tion ala­kou­luis­sa alkoi äidin­kie­leen perus­tu­va moni­kie­li­nen ope­tus­oh­jel­ma luok­ka-asteil­la 1–4. Monet oli­vat sil­loin sitä miel­tä, että hei­dän oma kie­len­sä ei ole tar­peek­si arvo­kas ope­tet­ta­vak­si kou­luis­sa ja käy­tet­tä­väk­si ope­tuk­sen väli­nee­nä. Tie­toi­suus oman kie­len arvos­ta puut­tui. Joi­den­kin vuo­sien jäl­keen las­ten van­hem­mat ja yhtei­sö koko­nai­suu­des­saan alkoi­vat näh­dä las­ten menes­ty­vän parem­min kou­lus­sa äidin­kie­len käy­tön ansios­ta.

Äidin­kie­li on perus­ta las­ten oppi­mi­sel­le. Se aut­taa lap­sia yhdis­tä­mään luok­ka­huo­neis­sa oppi­man­sa asiat eli­nym­pä­ris­tös­sään oppi­miin­sa asioi­hin. Van­hem­pien on help­po aut­taa lap­si­aan kie­lel­lä, jota he par­hai­ten ymmär­tä­vät. Lap­set voi­vat hel­pos­ti olla vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa per­hei­den­sä ja hei­tä ympä­röi­vän maa­il­man kans­sa. Lap­set voi­vat kehit­tää tai­to­jaan parem­mi­na­ja­tel­les­saan omal­la kie­lel­lään. Voin todis­taa, kuin­ka lap­set naut­ti­vat oppi­mi­ses­ta äidin­kie­lel­lään perus­kou­lun ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la. Kon­son las­ten täy­tyy siis pääs­tä oppi­maan esi­kou­lus­ta alkaen omal­la äidin­kie­lel­lään.

Teks­ti: Engi­da Kus­sia

* Komi­tea, joka hal­lit­si Etio­pi­aa vuo­si­na 1974–1991.