Kään­nös­kon­sult­ti pai­kal­lis­ten tii­mien tuke­na

Kään­nös­kon­sult­ti on mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä. Kon­sult­ti huo­leh­tii eri­tyi­ses­ti sii­tä, että kään­nös vas­taa alku­pe­räi­sen teks­tin mer­ki­tys­tä. Tär­ke­ää on myös var­mis­taa kään­ne­tyn teks­tin kie­len luon­te­vuus ja ymmär­ret­tä­vyys. Seu­raa­vas­sa kak­si raa­ma­tun­kään­nös­työn ammat­ti­lais­ta, Robert Bugen­ha­gen ja Tei­ja Greed, ker­to­vat omis­ta koke­muk­sis­taan kään­nös­kon­sul­toin­nin paris­sa.

Miten kiin­nos­tuit raa­ma­tun­kään­nös­työs­tä?

Robert: Raa­ma­tun luke­mi­nen omal­la kie­lel­lä­ni oli hyvin tär­keä teki­jä uskoon tule­mi­ses­sa­ni, ja olen koke­nut pal­jon siu­naus­ta sen jäl­keen. Jos minun oli­si pitä­nyt lukea Raa­mat­tua jol­la­kin muul­la kie­lel­lä, en var­mas­ti oli­si kos­kaan alka­nut lukea sitä. Ajat­te­lin, että ehkä minun pitäi­si välit­tää sama siu­naus jol­le­kin toi­sel­le ihmis­ryh­mäl­le ja antaa heil­le mah­dol­li­suus lukea Juma­lan sanaa omal­la kie­lel­lään.

Tei­ja: Opis­ke­luai­ka­na­ni luin Papua-Uudes­sa-Gui­neas­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä muka­na ole­van Kat­ri Lin­na­sa­lon haas­tat­te­lun. Se innos­ti ja ins­pi­roi, kos­ka opis­ke­lin sil­loin kie­liä ja olin koke­nut Juma­lan kut­sua lähe­tys­työ­hön. Raa­ma­tun­kään­nös­työ yhdis­tää Raa­ma­tun sano­man ja kie­let — mikä sen parem­paa!

Mil­lais­ten vai­hei­den kaut­ta olet tul­lut kään­nös­kon­sul­tik­si?

Robert: Suu­rim­man osan niis­tä monis­ta vuo­sis­ta, jol­loin olim­me vai­mo­ni Sal­men kans­sa Papua-Uudes­sa-Gui­neas­sa, kes­ki­tyim­me ekse­geet­ti­seen työ­hön kol­mes­sa kie­li­hank­kees­sa. Tut­kim­me kään­net­tä­vän teks­tin mer­ki­tyk­siä Raa­ma­tun kiel­ten ja kult­tuu­rien tut­ki­muk­sen valos­sa. 

Minul­le avau­tui mah­dol­li­suus läh­teä Sal­men kans­sa Austra­li­aan jat­ka­maan opin­to­ja­ni, jois­ta val­mis­tuin kie­li­tie­teen toh­to­rik­si. Kos­ka minul­la oli jo pal­jon oma­koh­tais­ta kään­nös- ja kon­sul­toin­ti­ko­ke­mus­ta, jär­jes­töm­me joh­to ehdot­ti, että hank­ki­sin myös kään­nös­kon­sul­tin päte­vyy­den. 

Saa­tuam­me työm­me pää­tök­seen Papua-Uudel­la-Gui­neal­la, ase­tuim­me Suo­meen, ja aloin aut­taa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä Venä­jän vähem­mis­tö­kiel­ten paris­sa. Aluk­si kes­ki­tyin enem­män kie­li­tie­tee­seen, mut­ta kos­ka kään­nös­kon­sult­te­ja tar­vit­tiin enem­män, siir­ryin kään­nös­työn kon­sul­toin­nin puo­lel­le. 

Nyt olen eläk­keel­lä, mut­ta jat­kan edel­leen vapaa­eh­tois­työ­nä kään­nös­kon­sul­toin­tia muu­ta­mis­sa pro­jek­teis­sa (ersän kie­li, suul­li­set raa­ma­tun­ker­to­muk­set kar­ja­lan kie­lel­lä, eräs Kau­ka­suk­sen alu­een kie­li).

Tei­ja: Olin muka­na kään­nös­pro­jek­tis­sa ekse­geet­ti­se­nä neu­vo­nan­ta­ja­na usean vuo­den ajan. Koke­mus­ta saa­tua­ni minul­le ehdo­tet­tiin kou­lu­tus­ta kään­nös­kon­sul­tik­si. Koke­neen kään­nös­kon­sul­tin men­to­roi­ma­na kou­lu­tus kes­ti pari-kol­me vuot­ta työn ohes­sa. Se sisäl­si oma­toi­mio­pis­ke­lua ja käy­tän­nön har­joit­te­lua kään­nös­pro­jek­teis­sa koke­nei­den kään­nös­kon­sult­tien joh­dol­la. Tähän men­nes­sä olen ollut kon­sult­ti­na muka­na 12 kie­li­pro­jek­tis­sa. Par­hail­laan olen muka­na nel­jäs­sä pro­jek­tis­sa (kah­des­sa tun­guusi- ja yhdes­sä suo­ma­lai­sugri­lai­ses­sa ja yhdes­sä tur­kin­su­kui­ses­sa kie­les­sä). 

Mikä kään­nös­kon­sul­tin roo­li on raa­ma­tun­kään­nös­pro­jek­tis­sa?

Robert: Kään­nös­kon­sul­tin teh­tä­vä­nä on aut­taa var­mis­ta­maan kään­nök­sen laa­tu. Kään­nök­sen on vas­tat­ta­va tar­kas­ti alku­pe­räi­sen teks­tin mer­ki­tys­tä. Kään­nös­kon­sult­ti on usein ensim­mäi­nen hen­ki­lö, jon­ka puo­leen kään­tä­jät kään­ty­vät saa­dak­seen vas­tauk­sia kysy­myk­siin­sä. Kie­len on kuu­los­tet­ta­va luon­nol­li­sel­ta ja hei­jas­tet­ta­va sitä, miten hyvät puhu­jat yleen­sä puhu­vat ja kes­kus­te­le­vat asiois­ta. Kään­nök­sen on olta­va myös hel­pos­ti ymmär­ret­tä­vää.

Tei­ja: Kään­nös­kon­sult­ti tekee tär­ke­ää työ­tä pai­kal­lis­ten tii­mien tuke­na. Kään­nös­kon­sul­tin eri­tyi­sa­lu­ee­na ovat Raa­ma­tun teks­tiin ja tul­kin­taan liit­ty­vät kysy­myk­set, ja hänen vas­tuul­laan on hyväk­syä kään­nös jul­kais­ta­vak­si. Kään­nös­kon­sult­ti osal­lis­tuu koko­nais­ten raa­ma­tun­kir­jo­jen tar­kas­ta­mi­sen lisäk­si myös pro­jek­tei­hin, jois­sa tii­mit työs­tä­vät eten­kin pie­nil­le kan­soil­le kuun­nel­ta­via raa­ma­tun­ker­to­muk­sia, jot­ka sisäl­tä­vät Raa­ma­tun ydin­sa­no­man. Näi­tä voi kuun­nel­la mobii­li­so­vel­luk­sen tai audio­soit­ti­mien avul­la, ja ne ovat tär­keä työ­vä­li­ne seu­ra­kun­nis­sa Raa­ma­tun sano­man välit­tä­mi­ses­sä.

Mil­lai­nen on mie­leen­pai­nu­vin koke­muk­se­si tai oival­luk­se­si työs­sä­si kään­nös­kon­sult­ti­na? 

Robert: Äsket­täi­sen kon­sul­taa­tion aika­na tar­kis­tim­me Mar­kuk­sen evan­ke­liu­min 8. luvun jakeen 38: ”Joka tämän uskot­to­man ja syn­ti­sen suku­pol­ven kes­kel­lä häpe­ää minua ja minun sano­ja­ni, sitä on Ihmi­sen Poi­ka häpeä­vä, kun hän tulee Isän­sä kirk­kau­des­sa pyhien enke­lien kans­sa.”  

Kään­nös välit­ti toi­sen­lai­sen mer­ki­tyk­sen: ”Jos joku tämän uskot­to­man ja syn­ti­sen suku­pol­ven kes­kel­lä elä­vä (kokee) häpe­ää (itse­ään syn­tien­sä täh­den) minun ja sano­je­ni vuok­si, sitä Ihmi­sen Poi­ka on häpeä­vä… 

 Asi­aa sel­vi­tel­les­sä kävi ilmi, että kään­tä­jä oli ymmär­tä­nyt asian siten, että kysees­sä oli­si hen­ki­lö, joka tun­tee häpe­ää Jee­suk­sen edes­sä, kos­ka hän ei ole elä­nyt Jee­suk­sen ope­tuk­sen mukaan. Teks­tis­sä puhu­taan kui­ten­kin ihmi­ses­tä, jol­la oli­si halu seu­ra­ta Jee­sus­ta ja Hänen ope­tus­taan, mut­ta joka ei uskal­la tai keh­taa tun­nus­taa tätä kans­saih­mis­ten­sä kes­kuu­des­sa. Vää­ri­nym­mär­ryk­sen taus­tal­la voi olla kään­tä­jän oma uskon­nol­li­nen tai kult­tuu­ril­li­nen käsi­tys täy­del­li­syyt­tä vaa­ti­vas­ta Juma­las­ta. Myös kos­ka kään­tä­jä ei ole kris­tit­ty, ja elää ympä­ris­tös­sä, joka suh­tau­tuu viha­mie­li­ses­ti kris­ti­nus­koon, hänen oli vai­kea ymmär­tää, mil­tä kris­tit­ty­nä elä­mi­nen tun­tui­si hänen ympä­ris­tös­sään.

Tei­ja: Kään­nös­työs­sä­hän työs­ken­nel­lään kah­den kie­len välil­lä: Raa­ma­tun alku­kie­len ja kään­nös­kie­len. Kum­mal­la­kin kie­lel­lä on omat tapan­sa ilmais­ta, miten esim. ker­to­vas­sa teks­tis­sä kul­je­te­taan juon­ta eteen­päin tie­tyil­lä ver­bin­muo­doil­la tai kuin­ka sii­nä toi­mi­vat hen­ki­löt näy­te­tään esim. hei­dän nimi­ään käyt­täen, pel­kil­lä pro­no­mi­neil­la tai jopa ilman mitään viit­taus­ta, jos toi­mi­va hen­ki­lö ymmär­re­tään kon­teks­tis­ta. 

Kos­ka kään­nös­kon­sult­ti tun­tee alku­teks­tin ker­ron­ta­me­to­dit, hän voi teh­dä myös kään­nös­kie­leen liit­ty­viä kysy­myk­siä var­mis­taen sen, ettei kään­nös seu­raa lii­an sanan­mu­kai­ses­ti alku­teks­tiä vaan ilmai­see sekä tapah­tu­mat että toi­mi­vat hen­ki­löt niin, että ker­ron­taa on help­po seu­ra­ta. Esim. jos hepreas­sa on pro­no­mi­ni, kään­nök­ses­sä saa­te­taan­kin tar­vi­ta sel­keä eris­ni­mi näyt­tä­mään, kuka toi­mii.

Kään­nös­kon­sult­ti kes­kus­te­lee tii­min kans­sa mm. kes­kei­sis­tä avain­ter­meis­tä ja sii­tä, miten alku­teks­tien eris­ni­met ilmais­taan kään­nös­kie­les­sä. Jos esim. eris­ni­met on otet­tu alu­eel­la ylei­ses­sä käy­tös­sä ole­vas­ta suu­rem­mas­ta kie­les­tä ja ne eivät oikein istu kään­nös­kie­leen, kään­nös saat­taa kuu­los­taa vie­raal­ta ja luo­taan­työn­tä­väl­tä. On tär­ke­ää toi­mia niin, että äidin­kie­li­set puhu­jat, siis kään­nök­sen tule­vat käyt­tä­jät, koke­vat kään­nök­sen omak­seen.

Tääl­tä voit lukea lisää sii­tä, mitä kaik­kea kään­nös­kon­sul­til­ta vaa­di­taan, jot­ta kään­nök­sen sisäl­tö vas­taa alku­teks­tiä ja on hel­pos­ti ymmär­ret­tä­vää.

Toi­mit­ta­nut: Anne Par­hia­la