Raa­ma­tun­kään­nös­liik­kees­tä ei voi enää puhua otta­mat­ta lukuun myös Raa­ma­tun suul­lis­ta kään­tä­mis­tä ja sen vai­ku­tus­ta. Tämä on stra­te­gi­nen pain­opis­te suun­ni­tel­mis­sa, joi­den tavoit­tee­na on, että jokai­nen elä­vä kie­li saa pian Raa­ma­tun.  

Raa­ma­tun suul­li­nen kään­tä­mi­nen kas­voi sen suul­li­ses­ta esit­tä­mi­ses­tä. Nämä käsit­teet voi­daan mää­ri­tel­lä seu­raa­vas­ti:

Raa­ma­tun suul­li­nen esit­tä­mi­nen tutus­tut­taa kuu­li­jat Raa­mat­tuun. Sii­nä laa­di­taan, ope­tel­laan, har­joi­tel­laan ja lopuk­si esi­te­tään tari­noi­ta Raa­ma­tun poh­jal­ta.

Raa­ma­tun suul­li­nen kään­tä­mi­nen tapah­tuu ääni­tal­len­tees­ta koh­de­kie­lel­le, usein mitään kir­joit­ta­mat­ta.

Tämän artik­ke­lin aineis­to on koos­tet­tu säh­kö­pos­teis­ta ja Zoom-haas­tat­te­luis­ta kes­kus­te­luk­si, jos­sa ääneen pää­se­vät

Nos­te­taan kis­sa heti pöy­däl­le: onko Raa­ma­tun suul­li­sen kään­tä­mi­sen ja tavan­omai­sen kir­jal­li­sen kään­tä­mi­sen välil­lä min­kään­lais­ta kil­pai­lua­se­tel­maa?

Bry­an Har­me­link: Muka­na on ihmi­siä, joi­den mie­les­tä suul­li­nen kään­tä­mi­nen on vas­taus jäl­jel­lä ole­viin kään­nös­tar­pei­siin, mut­ta näin ajat­te­le­vat eivät yri­tä run­noa omaa lin­jaan­sa läpi. 

Bry­an Har­me­link

Yhtei­söt pitä­vät Raa­ma­tun suul­lis­ta kään­tä­mis­tä väli­vai­hee­na, joka edel­tää pai­ne­tun Raa­ma­tun kään­tä­mis­tä. Eikö niin?

Bry­an Har­me­link: Ilman muu­ta. Jois­sa­kin pai­kois­sa pai­ne­tun Raa­ma­tun levit­tä­mis­tä val­vo­taan, jol­loin Raa­mat­tu­ja ei ehkä kos­kaan saa­da laa­jas­ti levi­tet­tyä.  Niin­pä suul­li­nen kään­tä­mi­nen voi olla paras tapa saa­da Raa­mat­tu käyt­töön ris­kialt­tiis­sa tilan­teis­sa.

Suul­li­nen työ kos­ki pit­kään vain Raa­ma­tun ker­to­mus­ten esit­tä­jiä. Pain­opis­teen siir­ty­mi­nen suul­li­seen kään­tä­mi­seen vie esit­tä­mi­sen sel­lai­sel­le tasol­le, jota voi­daan pitää kään­nök­se­nä.

Olet sano­nut, että kult­tuu­rien kah­tia­ja­ko suul­li­siin ja kir­jal­li­siin on vir­heel­li­nen. Mitä tar­koi­tat?

Bry­an Har­me­link: Meil­lä on tapa­na jakaa kult­tuu­rit kah­tia suul­li­seen ja kirjalliseen/lukutaitoiseen kult­tuu­riin. Asian­tun­ti­jat puhu­vat yhä enem­män mul­ti­mo­daa­li­suu­des­ta. Se on jota­kin, jon­ka kes­kel­lä eläm­me. Jokai­nen on teke­mi­sis­sä suul­li­sen, kir­jal­li­sen ja visu­aa­li­sen infor­maa­tion kans­sa.  

Jois­sa­kin yhteis­kun­nis­sa –  jopa ns. erit­täin luku­tai­toi­sis­sa yhteis­kun­nis­sa – lähes kaik­ki vuo­ro­vai­ku­tus on suul­lis­ta: radio, podcas­tit, tele­vi­sio, musiik­ki, You­Tu­be. Mut­ta digi­taa­li­nen media vaa­tii mul­ti­mo­daa­lis­ta osaa­mis­ta. You­Tu­bes­sa ei pää­se kovin pit­käl­le, ennen kuin tar­vit­see jon­kin­lais­ta luku­tai­toa vali­tak­seen halua­man­sa videot. Myös puhe­li­men käyt­tä­jän on käy­tet­tä­vä jon­kin ver­ran teks­tiä tie­tyn aineis­ton löy­tä­mi­sek­si, mut­ta halu­tes­saan hän voi pro­ses­soi­da kai­ken löy­tä­män­sä suul­li­ses­ti.

Kir­jal­li­suu­des­sa on val­lal­la käsi­tys, että vain luku­tai­toi­set ihmi­set kyke­ne­vät abstrak­tiin ajat­te­luun. Tämä näke­mys oli­si syy­tä kysee­na­lais­taa. Niil­lä, jot­ka eivät käy­tä pai­net­tua sanaa, on monia usko­mat­to­mia kyky­jä ja tai­to­ja. Hei­dän muis­tin­sa on yli­ver­tai­nen, samoin vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot.

On siis vai­kea kek­siä oikei­ta sano­ja, joil­la vii­ta­ta asian­mu­kai­ses­ti eri ihmis­ryh­miin.

Swap­na, olet pitä­nyt suul­lis­ta kään­tä­mis­tä hen­gel­li­se­nä har­joi­tuk­se­na ja kir­jal­lis­ta kään­tä­mis­tä pikem­min­kin aka­tee­mi­se­na työ­nä ikään kuin se ei oli­si hen­gel­li­ses­ti pal­kit­se­vaa. Ker­ro, mikä tekee suul­li­ses­ta kään­tä­mi­ses­tä eri­lais­ta kon­sul­tin työs­sä?

Swap­na Alexan­der: Pyy­dän ensin­nä­kin anteek­si, jos olen anta­nut sel­lai­sen vai­ku­tel­man, ettei kir­jal­li­nen kään­tä­mi­nen oli­si mie­les­tä­ni lain­kaan hen­gel­lis­tä työ­tä. Tar­koi­tuk­se­ni oli ker­toa, että suul­li­nen kään­tä­mi­nen vai­kut­taa teki­jään­sä toi­sel­la taval­la kuin kir­jal­li­nen muis­tiin mer­kit­se­mi­nen. Kään­net­tä­vän aiheen sisäis­tä­mi­nen edel­lyt­tää aina aiheen huo­lel­lis­ta tut­ki­mis­ta, jot­ta sen voi tois­taa suul­li­ses­ti oma­na tie­to­naan. Tut­ki­mi­sen aika­na kään­tä­jä samas­tuu sisäl­töön, joka siir­tyy tun­ne­ta­sol­le. Sisäl­lös­tä tulee oma­koh­tai­nen, niin kuin pitää­kin.

Kuu­lin ker­ran totea­muk­sen, joka on surul­li­sim­pia kos­kaan kuu­le­mia­ni. Eräs hen­ki­lö sanoi näin: ”Vaik­ka kään­nän Raa­mat­tua, se ei hyö­dy­tä hen­gel­lis­tä elä­mää­ni. En raken­nu min­kään ver­taa.” Otin asian puheek­si erään koke­neen kään­tä­jän kans­sa, joka oli samaa miel­tä, mut­ta tote­si suul­li­sen kään­tä­mi­sen vai­kut­ta­van häneen. Olin tyr­mis­ty­nyt, kos­ka sil­loi­nen kään­nös­ryh­mä­ni käsit­te­li sano­maa niin jär­jel­lä kuin tun­teel­la. Uskon sen joh­tu­neen sii­tä, että hank­kees­sa oli myös suul­li­sia osioi­ta. Nykyi­nen työ­to­ve­ri­ni sanoi­kin: ”Kun sisäis­täm­me tari­noi­ta, pää­sem­me tari­naan ja meis­tä tulee osa tari­naa. Se on erit­täin pal­kit­se­va koke­mus.”  

Kun kuun­te­len suul­li­ses­ti kään­net­tyä Raa­mat­tua, teks­tis­sä kuu­luu kään­tä­jän sydä­men ääni. On kuin kään­tä­jä ker­toi­si omaa tari­naan­sa. Kään­tä­jät ovat usein itse häkel­ty­nei­tä kuu­li­joi­den reak­tiois­ta.  

Bry­an Har­me­link: Suul­li­sen kään­tä­mi­sen meto­dit tar­joa­vat mil­tei välit­tö­män osal­li­suu­den Raa­mat­tuun. Perin­tei­nen jär­jes­tys ”ensin teh­dään kään­nös, sit­ten pääs­tään osal­li­sik­si” kumou­tuu. Suul­li­nen kään­tä­mi­nen on sii­nä mie­les­sä saman­lais­ta kuin viit­to­ma­kie­len kään­tä­mi­nen, että asioi­ta poh­di­taan pal­jon, kos­ka ne on pää­tet­tä­vä ennen kään­tä­mis­tä. Jos luet koh­dan ”Jee­sus itki”, teks­ti ei osoi­ta mitään tun­net­ta. Sii­nä on kyl­lä tun­net­ta mer­kit­se­vä sana. Suul­li­ses­ti kään­net­täes­sä tun­teet on otet­ta­va mukaan, muu­ten suul­li­nen vies­tin­tä ontuu. 

Entä jos ei voi yhtään tie­tää, mil­lai­nen äänen­sä­vy tai asen­ne puhu­jal­la on ollut? 

Näi­tä ja mui­ta kysy­myk­siä on poh­dit­ta­va, kun tekeil­lä on ääni­te. Pai­net­ta­va kään­nös ei aina vaa­di sitä.

Käy­kö täs­sä niin, että yhtei­söt muut­ta­vat kään­nös­jär­jes­tys­tään?

Bry­an Har­me­link: On täy­sin mah­dol­lis­ta, että kään­nös­jär­jes­tys muut­tuu. Kun Raa­mat­tua esi­te­tään, ihmi­set tutus­tu­vat vaik­ka­pa Jee­suk­sen ja Lasa­ruk­sen ker­to­muk­seen. Se yhdis­tyy Raa­ma­tun käyt­tä­mi­seen, mikä voi joh­taa parem­paan kään­tä­mi­seen. Hen­gel­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus on sen ansios­ta pal­jon suo­rem­paa.

Raa­ma­tun suul­lis­ta esit­tä­mis­tä on pidet­ty astin­lau­ta­na pai­ne­tun kään­nök­sen käy­töl­le. Se on ollut nopea kei­no ottaa kir­joi­tuk­set käyt­töön. Suul­li­seen kään­tä­mi­seen liit­ty­vä kes­kus­te­lu ja poh­din­ta on sii­hen osal­lis­tu­jil­le pal­jon välit­tö­mäm­pi hen­gel­li­nen koke­mus ver­rat­tu­na sii­hen, että muu­ta­ma kir­jal­li­seen kään­tä­mi­seen kyke­ne­vä tekee kään­nök­sen ja mui­den on odo­tet­ta­va sen val­mis­tu­mis­ta. Otak­sun, että tämä oli se, mitä Swap­na ajoi takaa. 

Voi­ko näin kään­tää myös nii­tä osuuk­sia Raa­ma­tus­ta, jois­sa ei ker­ro­ta tari­naa? Käy­kö Roo­ma­lais­kir­jeen suul­li­nen kään­tä­mi­nen päin­sä? Entä­pä 2. Moo­sek­sen kir­ja, jos­sa Juma­la antaa ohjeet ilmes­tys­ma­jan raken­ta­mi­sek­si?

Swap­na Alexan­der: Mie­les­tä­ni on mah­dol­lis­ta kään­tää mui­ta­kin osuuk­sia Raa­ma­tus­ta suul­li­ses­ti kuin tari­noi­ta, sil­lä käyt­tä­vät­hän ihmi­set puhues­saan mui­ta­kin laji­tyyp­pe­jä kuin ker­to­muk­sia. Rat­kai­sun avain on laji­tyy­pin ja sen funk­tion tun­nis­ta­mi­nen ja sisäl­lön käsit­tä­mi­nen, mikä ei ole kovin help­poa Paa­va­lin koh­dal­la. Yllä­mai­ni­tut teh­tä­vät kuu­lu­vat kään­nös­neu­vo­jal­le, joka sit­ten selit­tää teks­tin funk­tion, laji­tyy­pin ja sisäl­lön kään­tä­jil­le luo­vas­ti ja tehok­kaas­ti. Bry­an Har­me­link kut­suu tätä ”vuo­ro­vai­kut­tei­sek­si mer­ki­tyk­sen löy­tä­mi­sek­si”. 

Roo­ma­lais­kir­jet­tä kään­täes­säm­me voim­me kes­kus­tel­la Paa­va­lin argu­men­teis­ta ja logii­kas­ta, pereh­tyä kon­teks­tiiin tai näy­tel­lä. Erääs­sä kään­nös­hank­kees­sa pää­tim­me ottaa mukaan toi­sen hen­ki­lön, joka kyse­lee Paa­va­lil­ta kai­ken­lais­ta, kuten: ”Mitä me tähän sanom­me? Onko mei­dän jat­ku­vas­ti teh­tä­vä syn­tiä, jot­ta armo tuli­si yhä suu­rem­mak­si?” Paa­va­li vas­taa: ”Ei tie­ten­kään.” Roo­ma­lais­kir­jeen sisäis­tä­mi­nen luis­ti tähän mal­liin oikein hyvin.

En ole kään­tä­nyt 2. Moo­sek­sen kir­jaa kään­nös­tii­min kans­sa, mut­ta sil­loin toi­mi­sin seu­raa­vas­ti: Joh­da­tuk­se­na ohjaa­vaan teks­ti­la­jiin kes­kus­te­li­sin esi­mer­kik­si talon­ra­ken­ta­mi­sen ohjeis­ta. Sit­ten puhui­sin kään­net­tä­vän osion sisäl­lös­tä ja jopa esit­täi­sin sen hel­pot­taak­se­ni muis­ta­mis­ta ja sel­keyt­tääk­se­ni toi­min­taa ilmai­se­vien ver­bien mer­ki­tys­tä. Lopuk­si koh­ta kään­net­täi­siin suul­li­ses­ti. Se on vai­ke­aa ja työ­läs­tä, mut­ta mah­dol­lis­ta. Eikä vain mah­dol­lis­ta, vaan kään­nös oli­si luul­ta­vas­ti parem­pi. 

Bry­an Har­me­link: Kysy­mys on niin ylei­nen, että tulee poh­dit­tua, onko täl­lai­nen reak­tio pai­net­tua sanaa käyt­tä­vil­le omi­nai­nen. Luku­tai­tois­ten on vai­kea ymmär­tää, että suul­li­ses­sa kult­tuu­ris­sa elä­vil­lä ihmi­sil­lä on usko­mat­to­man hyvä muis­ti.

Itse­ään luku­tai­toi­si­na pitä­vät ajat­te­le­vat: ”Kaik­ki nämä suul­li­sen kään­tä­mi­sen mene­tel­mät ovat tar­peen, jot­ta ihmi­set kyke­ni­si­vät pai­na­maan ja palaut­ta­maan teks­te­jä mie­leen­sä ja sisäis­tä­mään ne.” Kui­ten­kin jot­kut täl­lä taval­la kou­lu­te­tut ajat­te­le­vat toi­sin ja kyse­le­vät: ”Min­kä takia tois­te­let samaa asi­aa? Ker­roit sen jo, me tie­däm­me sen jo. Mik­si ker­rot sen meil­le kol­meen tai nel­jään ker­taa?” 

Osal­lis­tuin ker­ran kokei­luun, jos­sa työs­tet­tiin osaa Kolos­sa­lais­kir­jees­tä, ja tote­sin sen haas­teel­li­sek­si. Olen kuul­lut, että jot­kut ovat kään­tä­neet Paa­va­lin kir­jei­tä hyväl­lä menes­tyk­sel­lä. Jot­kut ovat sisäis­tä­neet koko­nai­sen kir­jeen. He pys­ty­vät ker­to­maan ja esit­tä­mään vaik­ka­pa koko Gala­ta­lais­kir­jeen suul­lis­ta mene­tel­mää käyt­täen. Vas­taan siis kyl­lä, se on mah­dol­lis­ta, mut­ta sii­nä on haas­tei­ta, joi­ta ker­to­mus­ten kans­sa ei ole.

Vai­mo­ni ker­toi minul­le ker­ran erääs­tä hen­ki­lös­tä, joka oli löy­tä­nyt van­han base­ball-pelaa­ja­kor­tin. Löy­tä­jä huo­ma­si ällis­tyk­sek­seen pys­ty­vän­sä ker­to­maan pelaa­jan tilas­tot ulko­muis­tis­ta, vaik­kei ollut näh­nyt kort­tia sit­ten lap­suu­ten­sa. En väi­tä, että jokai­nen itse­ään suul­li­ses­ti ilmai­se­va tois­tai­si kai­ken kuin nau­hu­ri. Monil­la on kui­ten­kin käsit­tä­mät­tö­miä kyky­jä, joi­ta emme voi uskoa, jos itse emme pys­ty samaan.  

Suul­li­nen kään­tä­mi­nen on vii­me vuo­si­na voi­mis­tu­nut. Mik­si niin on tapah­tu­nut?

Bry­an Har­me­link: Eräs tär­keä teki­jä lie­nee Faith Comes by Hea­ring ‑jär­jes­tön kehit­tä­mä ohjel­mis­to Ren­der. Ohjel­mis­tol­la on rajoit­teen­sa, mut­ta uusis­ta ver­sios­ta tulee  jous­ta­vam­pia ja help­po­käyt­töi­sem­piä. 

Vuon­na 2018 kut­suim­me kool­le eri toi­mi­joi­ta, jot­ta voi­sim­me käy­dä raken­ta­vaa kes­kus­te­lua. Tar­koi­tuk­se­na oli poh­tia, mitä tar­koi­tam­me Raa­ma­tun suul­li­sel­la kään­tä­mi­sel­lä – ei pakot­taa mui­ta nou­dat­ta­maan kyseis­tä mene­tel­mää. Aihe kiin­nos­ti pal­jon enem­män kuin olin kuvi­tel­lut. Tuli­joi­ta oli 30 eikä 8–10, niin kuin olin odot­ta­nut! Tuon yhtei­sen vii­kon aika­na syn­tyi monia kump­pa­nuuk­sia ja yhteyk­siä, jot­ka oli­si­vat muu­ten voi­neet jää­dä syn­ty­mät­tä.

Toi­nen teki­jä suul­li­sen kään­tä­mi­sen voi­mis­tu­mi­seen on lähe­tys­jär­jes­tö Youth with a Mis­sion (YWAM), jon­ka kiin­nos­tus kään­tä­mi­seen herä­si jo pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. YWAM on juu­ri käyn­nis­tä­nyt oman suul­li­sen kään­tä­mi­sen kou­lu­tuk­sen­sa, joka jär­jes­te­tään yhtä aikaa vii­des­sä maas­sa. 

Youngs­hin Kim

Youngs­hin Kim, YWAM: Suul­li­sen kään­tä­mi­sen Mega-kurs­sil­la on 80 opis­ke­li­jaa ja 12 opet­ta­jaa kaik­ki­aan 16 maas­ta. Se jär­jes­te­tään Papua-Uudes­sa-Gui­neas­sa, USA:ssa (Hawai­jil­la), Nige­rias­sa, Ete­lä-Afri­kas­sa ja Sveit­sis­sä. Pää­sim­me hyvään alkuun käsit­te­le­mäl­lä koko­nais­ku­vaa. Otim­me esil­le Eve­ry Tri­be, Eve­ry Nation ‑ver­kos­ton tavoit­teen ja sen, mitä Juma­la on teke­mäs­sä YWA­Min kes­kuu­des­sa. YWA­Min perus­ta­ja, Loren Cun­ning­ham, täh­den­si Raa­ma­tun mer­ki­tys­tä pai­kal­li­sel­la tasol­la ja kehot­ti oppi­lai­ta käy­mään teh­tä­vään käsik­si. YWA­Min pää­na­vaus voi joh­taa suu­reen hen­gel­li­seen herä­tyk­seen, joka kos­ket­taa koko maa­il­maa.

Oppi­las­kun­nas­ta aina­kin 70 % on 20–40-vuotiaita. Nuor­ten suu­ri osuus opis­ke­li­jois­ta kruu­naa minun osal­ta­ni kai­ken!

Onko suul­li­sen kään­tä­mi­sen kehi­tyk­sen taka­na vie­lä mui­ta teki­jöi­tä?

Bry­an Har­me­link: Sen ymmär­tä­mi­nen, ettei kysees­sä ole niin­kään työn nopeu­tu­mi­nen kuin se, että seu­ra­kun­ta saa kir­joi­tuk­set entis­tä tavoit­ta­vam­mas­sa muo­dos­sa nope­aan levi­tyk­seen. Ääni­tys hauk­kaa ison osan työ­pa­nok­ses­ta, eikä sii­hen aina ryh­dy­tä. Kirk­ko voi pitää parem­pa­na, että seu­ra­kun­nis­sa on raa­ma­tun­ker­to­jia, jot­ka kier­tä­vät ker­to­mas­sa osioi­ta Raa­ma­tus­ta. Seu­ra­kun­tien ja nii­den toi­min­nan, ope­tus­lap­seut­ta­mi­sen ja evan­ke­lioi­mi­sen näkö­kul­mas­ta raa­ma­tun­ker­to­jat voi­vat olla parem­pi vaih­toeh­to kuin ääni­te, vaik­ka ääni­te oli­si­kin tär­keä osa kään­nös­pro­jek­tia. Tämä tapa vie seu­ra­kun­nan suo­rin­ta ja nopein­ta tie­tä Raa­ma­tun äärel­le. Uskon, että sil­lä on osan­sa innos­tuk­seen.

On ehdo­tet­tu sitä­kin, että kir­jal­li­ses­ta kään­nök­ses­tä sai­si luon­te­vam­man suul­li­sen mene­tel­män kei­noin. Sii­nä ei mie­les­tä­ni puhu­ta asias­ta vaan sen vie­res­tä. Riip­pu­mat­ta sii­tä, onko kysees­sä kir­jal­li­nen, suul­li­nen, ääni­te­muo­toi­nen vai viit­to­ma­kie­li­nen kään­nös, se on paras­ta teh­dä mah­dol­li­sim­man perus­teel­li­sen ymmär­ryk­sen poh­jal­ta. Jos kään­tä­jä ymmär­tää vain osa­puil­leen, mis­tä Jee­sus puhuu, kään­nös­kin ker­too vain osa­puil­leen, mitä Jee­sus sanoo. 

Ihan kaik­kea ei voi käsit­tää sata­pro­sent­ti­ses­ti, mut­ta kään­net­tä­väs­tä koh­das­ta voi muo­dos­taa perus­teel­li­sen käsi­tyk­sen. Sii­hen tar­vi­taan mon­ta luke­mis- ja kuu­le­mis­ker­taa sekä kes­kus­te­lua ja kyse­le­mis­tä. Parem­pi kään­nös on seu­raus­ta teks­tin parem­mas­ta ymmär­tä­mi­ses­tä.

Vai­kut­taa yksin­ker­tai­sel­ta. Sil­ti jos­kus tun­tuu, kuin kään­tä­jät istuu­tui­si­vat Para­text-kään­nös­oh­jel­man­sa eteen ja läh­ti­si­vät liik­keel­le ensim­mäi­sen kap­pa­leen ensim­mäi­ses­tä jakees­ta, vaik­ka eivät vie­lä tie­dä, min­ne ovat mat­kal­la. Mitä parem­man koko­nais­ku­van kään­tä­jä muo­dos­taa esim. Paa­va­lin suh­tees­ta filip­pi­läi­siin, sitä parem­pi on Filip­pi­läis­kir­jeen kään­nös. Sel­lai­seen eivät sana­tar­kat kään­nök­set pys­ty. On muo­dos­tet­ta­va koko­nais­val­tai­nen käsi­tys asiois­ta, joi­ta ei edes mai­ni­ta. Seu­ra­kun­tien hen­gel­li­ses­tä tilas­ta, Paa­va­lin suh­tees­ta seu­ra­kun­tiin ja muus­ta vas­taa­vas­ta on kyl­lä tie­toa. Edel­lä esi­te­tyn perus­teel­la uskon, että suul­li­sen kään­tä­mi­sen kei­noil­la on pal­jon tar­jot­ta­va­naan myös kir­jal­li­sen kään­tä­mi­sen toi­min­ta­ta­voil­le, niin että nämä vah­vis­tu­vat.

 Jim Kil­lam, Wyclif­fe Glo­bal Alliance

Kään­nös: Kir­si Kor­ho­nen