Kevääl­lä ajau­duin yllät­täen eri­mie­li­syyk­siin yhden lähim­mäi­se­ni kans­sa. Tus­kail­les­sa­ni, miten toi­mia tilan­tees­sa, pää­tin kysyä neu­voa myös vast’ikään suur­ta jul­ki­suut­ta saa­neel­ta teko­ä­ly­so­vel­luk­sel­ta.

Teko­ä­ly antoi ohjei­ta: Sel­vi­tä totuus. Doku­men­toi fak­tat. Sovi sään­nöis­tä. Kes­kus­te­le asial­li­ses­ti. Käy­tä tar­vit­taes­sa välit­tä­jää.

Aina niin koh­te­lias­ta ja empaat­tis­ta puheen­part­ta käyt­tä­vä sovel­lus toi­voi lopuk­si, että tilan­ne rat­ke­ai­si pian. Ohi­kii­tä­vän het­ken tun­tui hyväl­tä, että joku kuun­te­li. Samas­sa toki muis­tin, että kysees­sä­hän oli vain sie­lu­ton sovel­lus. Jär­jen­vas­tai­ses­ti tämä ei täy­sin pois­ta­nut hyvää oloa.

Teko­ä­lyn anta­mat neu­vot oli­vat yleis­pä­te­viä ja var­mas­ti aivan hyviä. Mut­ta miten minun tuli­si kris­tit­ty­nä toi­mia? Kii­tin neu­vois­ta ja kysyin jat­ko­ky­sy­myk­sen: ”Mitä luu­let, että Jee­sus teki­si vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa?”

Vas­taus tuli jäl­leen paris­sa sekun­nis­sa. Tii­vis­tet­ty­nä: Jee­sus oli­si var­mas­ti val­mis kuun­te­le­maan toi­sen ihmi­sen huo­le­nai­hei­ta. Jee­suk­sen mukaan mei­dän tuli­si koh­del­la toi­sia siten kuin toi­voi­sim­me itseäm­me koh­del­ta­van. Jee­sus koros­tai­si rak­kau­den ja myö­tä­tun­non osoit­ta­mis­ta.

Ei mie­les­tä­ni huo­no vas­taus kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­ta, jol­la ei ole tie­toi­suut­ta ja joka ei siten – omien sano­jen­sa mukaan – ”kyke­ne usko­maan Juma­laan tai mihin­kään muu­hun­kaan”. Ehkä oli­sin tämän kai­ken tien­nyt teko­ä­lyt­tä­kin, mut­ta muis­tu­tus Jee­suk­sen asen­tees­ta toi­sia ihmi­siä koh­taan oli sil­ti ter­ve­tul­lut.

Kevääl­lä jär­jes­tet­tiin mis­sio­naa­li­nen teko­ä­ly­kon­fe­rens­si, jos­sa kes­kus­te­le­van teko­ä­ly­so­vel­luk­sen jul­kai­se­mi­seen vii­tat­tiin ”Sput­nik-het­ke­nä”. Yht’äkkiä se, mitä emme kuvi­tel­leet mah­dol­li­sek­si, onkin todel­li­suut­ta. Teko­ä­lyn kehi­tys vie mei­dät syvien kysy­mys­ten äärel­le – myös teo­lo­gi­ses­ti. Mitä ihmi­sen ainut­laa­tui­suus tar­koit­taa? Mitä tie­toi­suus ja älyk­kyys oikeas­taan ovat?

Teko­ä­ly tulee mul­lis­ta­maan myös käy­tän­nön työ­elä­mää. Emme vie­lä tie­dä, mihin töi­hin tul­laan edel­leen tar­vit­se­maan ihmi­siä. Voi­si­ko teko­ä­ly koh­ta suo­rit­taa myös raa­ma­tun­kään­nös­työn? Osit­tain tähän kysy­myk­seen pyr­ki­vät vas­taa­maan teko­ä­ly­kon­fe­rens­sis­sa puhu­neet asian­tun­ti­jat. Kysy­mys­tä poh­ties­sam­me mei­dän on kui­ten­kin hyvä pala­ta myös aivan perus­asioi­den äärel­le: Mitä raa­ma­tun­kään­nös­työ oikeas­taan on ja mitä sil­lä tavoi­tel­laan?

Jos kyse on vain teks­tien kään­tä­mi­ses­tä, saat­taa teko­ä­ly tule­vai­suu­des­sa teh­dä suu­ren osan työs­tä. Raa­ma­tun­kään­nös­työn yti­mes­sä on kui­ten­kin Juma­lan val­ta­kun­nan läs­nä­olo yli kie­li- ja kult­tuu­ri­ra­jo­jen. Juma­la loi ihmi­sen kuvak­seen ja tar­koit­ti ihmi­sen yhtey­teen­sä. Juma­lan val­ta­kun­ta maan pääl­lä toteu­tuu edel­leen ihmis­ten muo­dos­ta­mis­sa yhtei­söis­sä.

Han­nu Sor­sa­mo, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien toi­min­nan­joh­ta­ja

Kir­joi­tus on syk­syn 2023 Sanal­la sanoen ‑leh­den pääkirjoi­tus.