Tie­tä rai­vaa­mas­sa

Duncan Kaso­ka­son sai val­miik­si Uuden tes­ta­men­tin kään­nök­sen omal­le kie­lel­leen ubi­ril­le vuon­na 1997. Kos­ka kaik­ki kon­sul­tit oli­vat ulko­maa­lai­sia, sekä Duncan että Papua-Uuden-Gui­nean raa­ma­tun­kään­nö­syh­dis­tys BTA piti­vät tar­peel­li­se­na kou­lut­taa pai­kal­li­sia kon­sult­te­ja parem­pien kään­nös­ten ja pysy­vyy­den vuok­si.

Vii­toi­tet­tu­aan tie­tä pai­kal­li­sel­le kon­sul­toin­nil­le Duncan halu­aa aut­taa kään­tä­jien kou­lut­ta­mi­ses­sa. Yli puo­lel­la Papua-Uuden-Gui­nean 820 kie­les­tä ei ole yhtään raa­ma­tun­jaet­ta kään­net­ty­nä, joten se on eräs kipeim­min raa­ma­tun­kään­nök­siä tar­vit­se­via mai­ta maa­il­mas­sa.

BTA:n ensim­mäi­sek­si kon­sul­tik­si tule­mi­nen oli Dunca­nil­le kuin pen­sai­kon rai­vaus­ta. Sii­hen aikaan SIL nimit­ti kon­sult­te­ja aut­ta­maan raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä, mut­ta pai­kal­li­sil­le ei ollut tar­jol­la mitään muo­dol­lis­ta kon­sult­ti­kou­lu­tus­ta. Sen sijaan Duncan osal­lis­tui lyhyel­le aloit­te­li­joi­den kään­nös­kurs­sil­le, jos­sa hän seu­ra­si miten kon­sul­tit teki­vät tar­kis­tus­työ­tä. Vaik­ka hän saat­toi teh­dä kysy­myk­siä ja huo­maut­taa ongel­mis­ta koke­neil­le kon­sul­teil­le, se tun­tui hänen kal­tai­ses­taan pai­kal­li­ses­ta har­joit­te­li­jas­ta epä­mu­ka­val­ta.

Duncan muis­taa aut­ta­neen­sa ulko­mais­ta kon­sult­tia Ilmes­tys­kir­jan kans­sa. Kon­sult­ti sanoi jotain, jota Duncan ei ymmär­tä­nyt eikä voi­nut havai­ta teks­tis­sä. Kon­sult­ti ker­toi saa­neen­sa koh­dan krei­kan­kie­li­ses­tä alku­teks­tis­tä. ”Tun­sin ole­va­ni osaa­ma­ton, kos­ka minul­ta puut­tui riit­tä­vät tai­dot, tie­to ja kyky”, Duncan sanoo. Eikä hän voi­nut kysyä asias­ta enem­pää, kos­ka hän ei tun­te­nut Raa­ma­tun kreik­kaa.

Koke­mus sai Dunca­nin pyy­tä­mään papua­uusi­gui­nea­lai­sil­le muo­dol­lis­ta kon­sult­ti­kou­lu­tus­ta. SIL:n osas­to otti haas­teen vas­taan ja etsi ihmi­siä, jot­ka voi­si­vat tar­jo­ta sopi­vaa kou­lu­tus­ta.

Kas­vua rukoi­le­mal­la

”Jat­koin tar­kis­tuk­sia ulko­maa­lais­ten kans­sa. Opin vai­keuk­sien kaut­ta, tois­ten seu­ras­sa ja esit­tä­mäl­lä kysy­myk­siä”, Duncan sanoo. ”Mut­ta kas­voin myös rukoi­le­mal­la Juma­lan apua. Jon­kin ajan kulut­tua tulin entis­tä vah­vem­mak­si.”

Vuo­des­ta 2002 läh­tien Duncan on aut­ta­nut aina­kin 25:ttä SIL:n, BTA:n tai itse­näis­ten toi­mi­joi­den kie­li­tii­miä kon­sult­ti­tar­kis­tuk­sien kans­sa sekä omas­sa maas­saan että muu­al­la. Näi­hin ovat kuu­lu­neet mm. auhe­lawan, tabon, ogean, marin­gin ja nobo­no­bin kiel­ten tii­mit.

Verk­ko­ta­paa­mis­ten yleis­tyt­tyä Duncan käyt­ti hil­jat­tain zoo­mia aut­taak­seen Salo­mon­saa­ril­la puhu­tun aro­sin kie­len tii­min työ­tä. Erää­nä maan­sa koke­neim­pa­na ja halu­tuim­pa­na kon­sult­ti­na Duncan aut­taa myös kou­lut­ta­maan kään­tä­jiä ja kon­sult­te­ja.

Duncan pitää itse­ään myös men­to­ri­na. ”Kun työ­to­ve­ri­ni kään­tä­vät, he kai­paa­vat aina jota­ku­ta aut­ta­maan ja ohjaa­maan hei­tä. Jos­kus autan vas­taa­mal­la hei­dän tar­pei­siin­sa ja anta­mal­la neu­vo­ja kuten isä tai pas­to­ri.”

”Kon­sul­tik­si tule­mi­nen ei ole vain sitä, että kon­sult­ti kehot­taa teke­mään niin tai näin tai sanoo, mis­sä oli­si paran­ta­mi­sen varaa”, Duncan lisää. ”Tut­kim­me myös Raa­mat­tua sel­vit­tääk­sem­me tiet­ty­jen sano­jen mer­ki­tyk­sen. On pysäh­dyt­tä­vä kes­kus­te­le­maan, niin että Juma­lan sana voi­si roh­kais­ta kään­tä­jiä ja tie­to­läh­tei­tä. Meil­lä on ollut monia haas­tei­ta, mut­ta myös rak­kaut­ta ja roh­kai­sua.”

”Kon­sult­tien odo­te­taan aina anta­van neu­vo­ja ja suun­taa, mut­ta meil­lä ei ole vas­taus­ta kaik­keen”, Duncan sanoo. Sel­lai­si­na aikoi­na voi hänen mukaan­sa vain rukoil­la: ”Pyhä Hen­ki, sinä olet puo­lus­ta­jam­me. Sinä olet aut­ta­jam­me nyt täs­sä tilan­tees­sa, kun minul­la ei ole resurs­se­ja aut­taa hei­tä.”

Vas­tuu­ta ja vel­vol­li­suut­ta

Duncan ei unoh­da Juma­lan sanaan liit­ty­vää val­ta­vaa vas­tuu­ta. ”Juma­lan kun­nioit­ta­mi­nen ja Hänen rukoi­le­mi­sen­sa aut­taa minua ole­maan hyvä tar­kas­tus­työn mah­dol­lis­ta­ja”, hän sanoo. ”On muis­tet­ta­va aina, että Juma­lan sanan kään­tä­mi­nen aut­taa ihmi­siä uudis­ta­maan elä­mään­sä ja muut­tu­maan.”

Duncan arvos­taa myös mah­dol­li­suut­ta aut­taa kään­tä­jä­työ­to­ve­rei­ta kas­va­maan ja kehit­tä­mään kyky­jään. Hän näkee sen oikeas­taan vel­vol­li­suu­te­naan, kos­ka hän on saa­vut­ta­mas­sa elä­keiän.

”Kun tulin mukaan, pää­dyin suo­raan kään­tä­mi­seen ja kon­sul­toin­tiin. Minul­la ei ollut mui­den tavoin muo­dol­lis­ta kou­lu­tus­ta”, Duncan kuvaa. ”Nyt papua­uusi­gui­nea­lai­set pyr­ki­vät täl­le tasol­le. Etsi­tään ihmi­siä, joil­la on hyvät resurs­sit, ja olen yksi heis­tä. Kos­ka olen ollut ensim­mäi­nen, pys­tyin palaa­maan kou­lut­ta­maan jäl­kee­ni tule­via.”

”Se oli kuin pen­sai­kon rai­vaa­mis­ta. Tasoi­tan tie­tä tai olen jo tasoit­ta­nut sitä. Täs­sä iäs­sä haluan useam­pien papua­uusi­gui­nea­lais­ten tule­van kon­sul­teik­si ja itseä­ni parem­mik­si.”

”Kii­tän Juma­laa niis­tä, jot­ka ovat läh­te­neet aut­ta­maan mei­tä. En koe ole­va­ni tär­keä ihmi­nen. Minä vain autan kään­tä­jä­to­ve­rei­ta­ni ole­maan hyviä ihmi­siä ja kon­sult­te­ja tule­vai­suu­des­sa. Olen aut­ta­mas­sa ja roh­kai­se­mas­sa hei­tä Juma­lan minul­le anta­mil­la kyvyil­lä.”

”Kii­tos rukouk­sis­tan­ne. Kii­tän Juma­laa, joka anta­nut minul­le kyvyn aloit­taa tämä. Nyt toi­set voi­vat tul­la jat­ka­maan.”

Teks­ti: Ling Lam, Wyclif­fe Glo­bal Alliance

Kään­nös: Riit­ta Bon­ny