Kun sateet saa­pu­vat Etio­pian ete­lä­osaan, maa muut­tuu veh­reäk­si ja hedel­mäl­li­sek­si. Kun lap­set voi­vat käy­dä kou­lua kie­lel­lä, jon­ka he tun­te­vat par­hai­ten, se tuo hyvää sadet­ta hei­dän sydä­miin­sä. 

Etio­pian ete­lä­osas­sa on val­mis­tu­mas­sa kak­si raa­ma­tun­kään­nös­tä vähem­mis­tö­kan­soil­le. Etio­pian arviol­ta 120 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta kon­so­ja on noin puo­li mil­joo­naa ja ale­ja noin 200 000. Kon­son­kie­li­sen Raa­ma­tun käyt­töön­ot­toa juh­lit­tiin hel­mi­kuus­sa 2024. Alen­kie­li­sen Raa­ma­tun kään­nös­työ­ryh­mä työs­ken­te­lee Uuden tes­ta­men­tin vii­mei­sen kir­jan, Johan­nek­sen ilmes­tyk­sen, paris­sa.

 Nämä ovat hie­no­ja uuti­sia. Kii­tos Juma­lal­le!

Tämän uuti­sen kuu­le­va ei tule kui­ten­kaan välit­tö­mäs­ti aja­tel­leek­si sitä, miten ihmi­set pys­ty­vät luke­maan Juma­lan sanaa.

Siis mitä?

Nuo­ri kir­joi­tusa­su

Kie­lil­läm­me on taval­li­ses­ti ollut kir­joi­tet­tu muo­to pit­kän aikaa. Esi­mer­kik­si suo­mea on kir­joi­tet­tu noin vuo­des­ta 1540 läh­tien. Ensim­mäi­sen kat­ta­van kir­joi­tus­jär­jes­tel­män kehit­ti piis­pa Mikael Agrico­la 1500-luvul­la. Alen kie­lel­lä on sen sijaan ollut kir­joi­tet­tu muo­to vas­ta vii­si vuot­ta — vuo­des­ta 2018.

Tämä mer­kit­see sitä, että monet alet, vaik­ka he puhu­vat kiel­tään suju­vas­ti, eivät osaa vie­lä lukea ja kir­joit­taa omaa kiel­tään. Se on uusi tai­to. Ei voi olet­taa, että ihmi­set vain ottai­si­vat Raa­ma­tun käteen­sä ja luki­si­vat sitä.

Tämä tuo haas­teen sekä kir­kol­le että kou­lu­tuk­sel­le.

Kir­joi­tus­jär­jes­tel­mä muut­tuu

Tilan­net­ta vai­keut­taa enti­ses­tään kir­joi­tus­jär­jes­tel­män ongel­ma. Sekä Kon­son että Alen alue­vi­ran­omai­set ovat päät­tä­neet käyt­tää lati­na­lai­sia aak­ko­sia, joil­la tämä­kin artik­ke­li on kir­joi­tet­tu. Lati­na­lai­nen aak­kos­to poik­ke­aa etio­pia­lai­ses­ta kir­joi­tus­jär­jes­tel­mäs­tä, jota aiem­min kou­lua käy­neet kon­sot ja alet ovat tot­tu­neet luke­maan. He oppi­vat myös täy­sin eri kie­lel­lä, amha­rak­si. Amha­ran kie­li on hal­lin­non työ­kie­li, mut­ta se ei ole vähem­mis­tön äidin­kie­li.

Tämän takia raa­ma­tun­kään­nös­työn suun­ni­tel­mis­sa kon­son ja alen kie­lil­le pitää ottaa huo­mioon myös kou­lu­tus.

Suo­men ulko­mi­nis­te­riö tukee Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien kaut­ta kon­son ja alen kie­lil­lä tapah­tu­vaa esi­kou­luo­pe­tus­ta, jos­sa käy­te­tään uut­ta kir­joi­tus­jär­jes­tel­mää.

Ohjel­maan kuu­luu opet­ta­jien ja hal­lin­to­vir­kai­li­joi­den val­men­ta­mi­nen luke­maan ja kir­joit­ta­maan äidin­kie­lel­lään ja ope­tus­suun­ni­tel­mien ja ope­tus­ta tuke­vien mate­ri­aa­lien kuten luku­kir­jo­jen, tari­noi­den ja ope­tus­lau­lu­jen kehit­tä­mi­nen näil­lä kie­lil­lä. Tämä aut­taa molem­pia kan­san­ryh­miä kehit­tä­mään val­miuk­sia jat­kaa kiel­ten­sä opet­ta­mis­ta ja kehit­tä­mis­tä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ja opet­taa nuo­rem­paa luki­joi­den ja kir­joit­ta­jien suku­pol­vea käyt­tä­mään alea ja kon­soa hyvin.

Kir­jal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä teos

Tämä on juu­ri niin jär­ke­vää kuin mil­tä se kuu­los­taa. Ei ole mie­le­käs­tä saa­da uutuut­taan kiil­tä­viä Raa­mat­tu­ja, joi­ta kukaan ei pys­ty luke­maan. Kun luo­te­taan sii­hen, että Juma­la val­mis­taa ihmis­ten sydä­met otta­maan vas­taan uudet kään­nök­set, on varus­tet­ta­va ihmi­set tai­dol­la lukea Juma­lan sanaa.

Monil­la kie­lil­lä eri puo­lil­la maa­il­maa Raa­mat­tu on ensim­mäi­nen mer­kit­tä­vä kir­jal­li­nen teos. Täs­tä kuu­luu kii­tos Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien kal­tais­ten jär­jes­tö­jen ja nii­den pai­kal­lis­ten yhteis­työ­kump­pa­nien pon­nis­tuk­sil­le. Ne pyr­ki­vät pait­si saa­maan Raa­ma­tun kaik­kien kan­so­jen käyt­töön myös näke­mään ihmis­ten elä­män para­ne­van, kun nämä pys­ty­vät luke­maan ja tut­ki­maan Juma­lan sanan totuuk­sia päi­vit­täin.

Kii­tos Jumal­le, että kon­son- ja alen­kie­li­set Raa­ma­tut ovat molem­mat koh­ta val­mii­ta. Rukoil­kaa näi­den vähem­mis­tö­kan­so­jen puo­les­ta ja että sados­ta tulee hyvä. Iloi­taan myös las­ten oppi­mi­ses­ta ja muis­te­taan hei­tä rukouk­sin.

Teks­ti ja kuvat: Marc Secc­hia

Kään­nös: Riit­ta Bon­ny