Pit­käl­le pääs­täk­seen on kul­jet­ta­va yhdes­sä

Tun­ne­tun afrik­ka­lai­sen sanan­las­kun mukaan lap­sen kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan koko kylä. Toi­nen sanan­las­ku sanoo, että jos halu­aa pääs­tä pit­käl­le, on kul­jet­ta­va yhdes­sä. Nämä vii­saat sanon­nat pitä­vät paik­kan­sa myös kie­len paris­sa teh­tä­vän työn suh­teen – kult­tuu­reis­ta, rajois­ta ja ajan­koh­das­ta riip­pu­mat­ta.

Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ vie aikaa. Yhtei­sö­jen vah­vis­ta­mi­nen oman kie­len käy­tös­sä ei tapah­du yhdes­sä yös­sä. Sii­hen kuu­luu sato, joka kas­va­te­taan useam­man suku­pol­ven ihmi­sis­tä. Heil­lä ei ole aina samo­ja mah­dol­li­suuk­sia kuin meil­lä län­si­mais­sa, mut­ta hei­dän vah­vuu­te­naan on yhdes­sä teke­mi­nen yhtei­sön pii­ris­sä.

Hyvän perus­tan luo­mi­nen ja jokai­sen suku­pol­ven kas­va­mi­nen tie­dol­li­ses­ti ja ihmi­sar­von­sa tun­te­mi­sen suh­teen edel­tä­nei­den ihmis­ten uhraus­ten ansios­ta on hyvin hen­gel­li­nen teh­tä­vä.

Kenias­sa Kwa­len ja Tana Rive­rin pii­ri­kun­nis­sa on käyn­nis­sä pro­jek­ti, joka pyr­kii luo­maan perus­tan las­ten ope­tuk­sel­le poko­mon, digon, orman ja duru­man kie­lil­lä. Vuon­na 2022 käyn­nis­ty­nee­seen pro­jek­tiin kuu­luu 18 kokei­luun osal­lis­tu­vaa kou­lua, jois­sa on otet­tu käyt­töön uut­ta esio­pe­tuk­sen ope­tus­ma­te­ri­aa­lia. Tavoit­tee­na on saa­da ope­tus käyn­tiin näil­lä nel­jäl­lä kie­lel­lä, jot­ka ovat las­ten äidin­kie­liä. Äidin­kie­li­sen ope­tuk­sen on osoi­tet­tu paran­ta­van mer­kit­tä­väs­ti oppi­mis­tu­lok­sia. Se on kes­kei­nen osa yhtei­sön kehit­tä­mis­tä ja luo vah­van perus­tan lap­sen tule­vai­suu­del­le.

Jou­lu­kuu­hun 2024 men­nes­sä äidin­kie­li­seen ope­tuk­seen osal­lis­tui 18 kou­lus­sa yhteen­sä 1 385 las­ta (703 poi­kaa ja 682 tyt­töä), mikä edus­taa sato­ja van­hem­pia ja per­hei­tä näis­sä yhtei­söis­sä. Kokei­lus­sa on muka­na 42 opet­ta­jaa ja 11 pii­ri­kun­nan vir­kai­li­jaa. Pro­jek­tia tukee kenia­lai­nen jär­jes­tö Bible Trans­la­tion and Lite­racy (BTL), ja Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät rahoit­taa ja ohjaa sitä.

Täs­sä ei kui­ten­kaan ole kaik­ki. Kaik­ki täl­lai­set ohjel­mat edel­lyt­tä­vät pai­kal­lis­ten sidos­ryh­mien, kuten ope­tus­vi­ran­omais­ten, haluk­kuut­ta osal­lis­tua työ­hön ja sen toteut­ta­mi­seen eri kou­luis­sa ja alueil­la. Jos­kus ne kui­ten­kin mene­vät pidem­mäl­le. Kwa­len ja Tana Rive­rin pii­ri­kun­nis­sa on virin­nyt vai­vih­kaa ideoin­nin ilma­pii­ri. Pro­jek­tia arvioi­vas­sa kokouk­ses­sa kak­si pii­ri­kun­nan ope­tus­vi­ran­omais­ta esit­ti idean, joka oli pal­jon muu­ta­kin kuin vain ongel­mien ja haas­tei­den tun­nis­ta­mis­ta.

Has­san Nda­ro ja Win­nie Kiny­ua tar­jou­tui­vat vapaa­eh­toi­ses­ti suun­nit­te­le­maan seu­ran­ta­vä­li­neen, joka aut­taa rekis­te­röi­mään oppi­mi­sen pai­kal­li­set tar­peet, ja lupa­si­vat tukea sen käyt­töön­ot­toa kou­luis­sa. Työ­vä­li­neel­lä saa­tu palau­te on kor­vaa­ma­ton­ta pro­jek­tin jat­ku­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si tule­vai­suu­des­sa ja paran­taa las­ten oppi­mis­tu­lok­sia.

Pit­käl­le pää­se­mi­seen tar­vi­taan tosi­aan monia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta. Tar­vi­taan myös Suo­mes­ta Kenian ran­ni­kol­le ulot­tu­va kylä. Yhdes­sä autam­me sato­ja kenia­lais­ten yhtei­sö­jen lap­sia koh­ti parem­paa tule­vai­suut­ta.

Teks­ti: Marc Secc­hia