Oma kie­li on avain maa­il­maan

Rii­hi­mäel­lä asu­nut kir­jai­li­ja Samu­li Paro­nen pää­tyi poh­din­nois­saan aja­tuk­seen, että maa­il­ma on sana. Hänen saman­ni­mi­nen afo­ris­mi­ko­koel­man­sa ilmes­tyi vuon­na 1974. 

Filo­so­fi Ludwig Witt­gens­tein poh­ti myös maa­il­maa ja kie­len mer­ki­tys­tä sii­nä. Hän mää­rit­te­li, että kie­len rajat ovat maa­il­man rajat. Vaik­ka hänen mää­ri­tel­män­sä ensi­si­jai­ses­ti pyr­ki rajaa­maan sen tie­don alu­een, jos­ta on mie­le­käs­tä puhua ero­tuk­sek­si niis­tä asiois­ta, joi­ta inhi­mil­li­nen kie­li ei tavoi­ta, niin aja­tus on avau­tu­nut minul­le sii­tä näkö­kul­mas­ta, että kie­li on avain ihmi­sen ulkoi­sen ja sisäi­sen maa­il­man jäsen­tä­mi­seen. 

Johan­nek­sen evan­ke­liu­mi viit­taa myös sanaan: ”Alus­sa oli sana. Sana oli Juma­lan luo­na, ja Sana oli Juma­la. Jo alus­sa Sana oli Juma­lan luo­na. Kaik­ki syn­tyi Sanan voi­mal­la.” (Joh.1:1–2). Johan­nes käyt­tää krei­kan sanaa logos, joka tar­koit­taa krei­kan kie­les­sä sanaa, mut­ta antii­kin ajan filo­so­fias­sa myös maa­il­man­kaik­keut­ta ohjaa­vaa jär­keä, vii­ta­ten tie­ten­kin ennen kaik­kea Kris­tuk­seen.

Kie­li ja sanat jäsen­tä­vät ihmi­sen todel­li­suut­ta.  Olem­me yhtey­des­sä toi­siim­me sano­jen kaut­ta. Kie­li on sidok­sis­sa ihmi­sen itseym­mär­ryk­seen ja itsear­vos­tuk­seen.

Juma­la on tul­lut ihmi­sek­si ja osak­si ihmi­sen kiel­tä. Jokai­nen kie­li voi välit­tää Juma­lan ilmoi­tuk­sen. 

Wyclif­fen työs­sä tär­keä avain­kä­si­te on oma kie­li. Se tar­koit­taa sitä kiel­tä, joka on ihmi­sel­le kaik­kein lähei­sin ja jol­la hän pys­tyy ymmär­tä­mään asioi­ta par­hai­ten.

Mah­dol­li­suus lukea Raa­mat­tua omal­la kie­lel­lä on väy­lä Raa­ma­tun lupaus­ten ymmär­tä­mi­seen syvä­ta­sol­la. Moni ihmi­nen, saa­tu­aan Raa­ma­tun omal­la kie­lel­lään, on oival­ta­nut uudel­la taval­la, että Juma­lan lupauk­set kos­ke­vat hän­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Omal­la kie­lel­lä luet­tu Juma­lan sana voi antaa paran­ta­via sano­ja yhtei­söl­li­ses­ti koe­tun syr­ji­mi­sen ja häpeän sanoit­ta­mi­seen, mut­ta myös Juma­lan ylis­tä­mi­seen, luet­taes­sa vaik­ka Van­han tes­ta­men­tin Psal­me­ja.

Teem­me työ­tä, jot­ta ihmi­set ja yhtei­söt voi­si­vat uudis­tua Juma­lan sanan vai­ku­tuk­ses­ta. Tätä työ­tä ovat kie­li­tie­teel­li­nen työ, luku­tai­to­työ, raa­ma­tun­kään­nös­työ ja äidin­kie­li­sen seu­ra­kun­nan toi­min­nan tuke­mi­nen. Jot­ta ihmi­set sai­si­vat kie­len kaut­ta avai­men maa­il­maan ja ennen kaik­kea Juma­lan val­ta­kun­taan.

Mar­ko Pih­la­ja­maa

pas­to­ri, toi­min­nan­joh­ta­ja 

Kir­joi­tus on kesän 2025 Sanal­la Sanoen ‑leh­den pääkirjoi­tus.