
Mikael Agricolan kääntämä Se Wsi Testamenti julkaistiin vuonna 1548. Suomen toisella kansalliskielellä – ja kansalliskielellä – Uuden testamentin tekstejä oli tuolloin voitu lukea jo reilun parin vuosikymmenen ajan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Olaus Petrin ja Laurentius Andreæn kääntämä Uusi testamentti ilmestyi ruotsin kielellä.
Vain neljä vuotta Lutherin saksankielisen käännöksen jälkeen valmistunut Thet nyia testamentet ei ollut aivan ensimmäinen kerta, kun Raamattua käännettiin ruotsiksi. Jo 1300-luvulta tunnetaan vapaamuotoinen käännös Mooseksen kirjoista, ja samalla vuosisadalla kuningas Magnus Erikssonin esineluettelosta löytyy maininta ”suuresta ruotsinkielisestä Raamatusta”. Tämän kadonneen kirjan tarkemmasta sisällöstä ei kuitenkaan ole tietoa. 1400-luvulla yksittäisiä Raamatun kirjoja käännettiin muun muassa Naantalin birgittalaisluostarissa.
Varsinaisen sysäyksen kansankielinen raamatunkäännöstyö sai kirjapainotaidon ja reformaatioliikkeen myötä 1500-luvun alussa. Vuosina 1523–1560 hallinnut kuningas Kustaa Vaasa loi Ruotsi-Suomeen perinnöllisen monarkian ja irrotti kirkon paavin alaisuudesta. Ainakin osittaisena kannustimena Kustaalla lienevät olleen oman vallan vahvistaminen ja kirkon omaisuuden haltuun otto – samaan tapaan kuin Englannin kuningas Henrik VIII:lla. Henrikin tapaan Kustaa on kuitenkin saattanut olla myös aidosti vaikuttunut reformaation uskonnollisesta sisällöstä. Uskonpuhdistuksen ajatuksia edustivat näkyvästi 1520-luvun Ruotsissa Tukholman suurkirkossa saarnannut Olaus Petri ja kuninkaan kanslerina toiminut Laurentius Andreæ. Petri ja hänen veljensä – myös Laurentius nimeltään – olivat molemmat opiskelleet Lutherin aikaan Wittenbergissä.
Petrin veljekset ja Andreæ painottivat kansankielisen raamatunkäännöksen tärkeyttä, mikä sopi hyvin yhteen kuningas Kustaan reformaatiopyrkimysten kanssa. Uusi testamentti valmistui alle vuoden työn jälkeen vuonna 1526. Kääntämistä jatkettiin pian Laurentius Petrin johdolla Vanhan testamentin kirjoihin ja niihin teksteihin, jotka nyt tunnemme apokryfikirjoina. Koko Raamatun käännös ruotsiksi valmistui jo vuonna 1541, kokonaista 101 vuotta aiemmin kuin ensimmäinen suomenkielinen käännös. On ymmärrettävää, että kuninkaan näkökulmasta ruotsin kielen tärkeys oli aivan eri luokkaa kuin valtakunnan itäosan murteiden.
Kustaa Vaasan Raamattuna tunnettu käännös mullisti ruotsin kielen aseman ja loi pohjan kansankieliselle lukutaidolle ja sivistykselle. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että käännöksessä omaksuttiin ruotsin kirjakieleen kirjaimet å, ä, ja ö, joista kaksi jälkimmäistä tunnetusti vakiintuivat myöhemmin myös suomen kieleen. Kustaa Vaasan Raamattu määritti kristillisen uskon kieltä Ruotsissa vuosisatojen ajan – läpi 1800-luvun kansanherätysten ja ruotsalaisen lähetystyön syntyvaiheiden. Seuraava kokonaan uusi ruotsinnos Raamatusta valmistui nimittäin vasta vuonna 1917.
Teksti: Hannu Sorsamo
Lähteet: Ruotsin Raamattuseura, Wikipedia