Info

Oma kie­li on avain maa­il­maan

Rii­hi­mäel­lä asu­nut kir­jai­li­ja Samu­li Paro­nen pää­tyi poh­din­nois­saan aja­tuk­seen, että maa­il­ma on sana. Hänen saman­ni­mi­nen afo­ris­mi­ko­koel­man­sa ilmes­tyi vuon­na 1974.  Filo­so­fi Ludwig Witt­gens­tein poh­ti myös maa­il­maa ja kie­len mer­ki­tys­tä sii­nä. Hän mää­rit­te­li, että kie­len rajat ovat maa­il­man rajat. Vaik­ka hänen mää­ri­tel­män­sä ensi­si­jai­ses­ti pyr­ki rajaa­maan sen tie­don alu­een, jos­ta on mie­le­käs­tä puhua ero­tuk­sek­si Lue lisää

sitten

Pyhä Hen­ki uudis­taa ja loh­dut­taa 

Van­han tes­ta­men­tin pro­feet­ta Hese­kiel näki näyn vir­taa­vas­ta vedes­tä, joka läh­ti Her­ran temp­pe­lis­tä sol­juen eteen­päin Juu­dan autio­maa­han. Vir­ta syn­nyt­ti uut­ta elä­mää. ”Nämä vedet vir­taa­vat maan itä­osiin ja juok­se­vat siel­tä alas Jor­da­nin laak­soon ja edel­leen Itäi­seen­me­reen, jon­ka suo­lai­sen veden ne muut­ta­vat makeak­si. Ja mis­sä iki­nä nämä vedet vir­taa­vat, siel­lä kaik­ki eläi­met menes­ty­vät Lue lisää

sitten

Pyhä Hen­ki lähe­tys­tu­len sytyt­tä­jä­nä

Pyhä Hen­ki on kaut­ta aiko­jen sytyt­tä­nyt lähe­tys­tul­ta, ‑intoa ja ‑rak­kaut­ta ja sytyt­tää edel­leen.  Jee­suk­sen edel­lä­kul­ki­ja, Johan­nes Kas­ta­ja ennus­ti Jee­suk­ses­ta, että tämä kas­taa Pyhäl­lä Hen­gel­lä ja tulel­la. (Matt. 3:11). Tuli mer­kit­see yleen­sä tuo­mio­ta, mut­ta mie­les­tä­ni Pyhäl­lä Hen­gel­lä kas­ta­mi­nen ja tulel­la kas­ta­mi­nen ovat täs­sä syno­nyy­me­ja ja tuli­kas­te on lähe­tys­tu­len syt­ty­mis­tä sydä­miin. Pal­ve­lu­työn­sä Lue lisää

sitten

OMALLA KIELELLÄ

Juma­la on kaik­ki­tie­tä­vä. Hän tun­tee kaik­ki kie­let ja ymmär­tää kaik­ki mur­teet ja slan­git. Hän tie­tää aja­tuk­set­kin, jopa kaik­kein kau­kai­sim­mil­la eksoot­ti­sil­la kie­lil­lä aja­tel­lut, vaik­kei kukaan ole vie­lä nii­tä kie­liä kir­joit­ta­nut. Olet­ko aja­tel­lut, että Juma­la ei vain ymmär­rä, vaan hän myös halu­aa puhua noi­ta kie­liä? Juma­la on aktii­vi­nen Juma­la. Hän on salat­tu, Lue lisää

sitten

Pyhän Hen­gen voi­mas­sa kes­kel­lä vai­keuk­sia 

Jee­suk­seen usko­val­le on luvat­tu Pyhän Hen­gen voi­ma, eri­tyi­ses­ti todis­ta­jan teh­tä­vää var­ten (Apt.1:8). Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että Jee­suk­sen seu­raa­jan elä­mä oli­si help­poa. Para­dok­saa­li­sel­la taval­la usko­van elä­mä on elä­mis­tä kak­sois­jän­nit­tees­sä, jos­sa toi­saal­ta kul­je­taan ris­tin tie­tä heik­kou­des­sa, ja toi­saal­ta tämän heik­kou­den kes­kel­lä Juma­la on läs­nä, antaen Pyhän Hen­ken­sä voi­man kes­kel­le ihmi­se­lä­män Lue lisää

sitten

Vuo­si 2025 tuli — olim­me­ko val­miit?

”Näkym­me on, että vuo­teen 2025 men­nes­sä raa­ma­tun­kään­nös­työ on käyn­nis­sä kaik­kien kään­nös­tä tar­vit­se­vien kan­san­ryh­mien paris­sa.” Näin julis­ti­vat Wyclif­­fe-jär­­jes­­töt sekä SIL Inter­na­tio­nal (nyk. SIL Glo­bal) yhdes­sä vuon­na 1999. Onko näky toteu­tu­nut? Näky 2025 – kuten tämä vuon­na 1999 annet­tu jul­ki­lausu­ma tun­ne­taan – ei ollut ensim­mäi­nen laa­tu­aan. Vuon­na 1967 vie­lä täy­sin ame­rik­ka­lais­joh­toi­nen ja Lue lisää

sitten

Wil­liam Careyn nopeat mut­ta ongel­mal­li­set kään­nök­set

Pro­tes­tant­ti­sen lähe­tys­työn isä­nä tun­net­tu Wil­liam Carey (1761–1834) oli uut­te­ra raa­ma­tun­kään­tä­jä. Yhdes­sä Seram­po­ren kol­le­go­jen­sa kans­sa hän teh­tai­li neli­sen vuo­si­kym­men­tä kes­tä­neen uran­sa aika­na kään­nök­siä yli kol­mel­le­kym­me­nel­le Intian kie­lel­le. Ennen kuin kui­ten­kaan alam­me kir­joit­taa hagio­gra­fioi­ta Careyn ja kump­pa­nei­den tois­maal­li­sil­ta vai­kut­ta­vis­ta kään­nös­ky­vyis­tä tai päi­vi­tel­lä nyky­raa­ma­tun­kään­tä­jien aikaan­saa­mat­to­muut­ta Carey­hin ver­rat­tu­na, on vii­sas­ta tutus­tua muu­ta­maan seik­kaan, jot­ka Lue lisää

sitten

Mikael Agrico­la – suo­ma­lai­nen raa­ma­tun­kään­nös­työn ura­nuur­ta­ja

Teks­ti on ilmes­ty­nyt Kan­san­lä­he­tyk­sen verk­ko­si­vuil­la 2.12.2021 ja aiem­min Jou­lun Aika ‑leh­des­sä. Kir­joit­ta­ja on pas­to­ri Juha­ni Koi­vis­to. Olem­me saa­neet luvan jakaa artik­ke­lia.  Vuo­si 1548 oli suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn merk­ki­vuo­si. Sil­loin ilmes­tyi Mikael Agrico­lan kään­tä­mä­nä Se Wsi Tes­ta­men­ti. Kir­ja oli ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen Uuden tes­ta­men­tin kään­nös. Mikael Agrico­lan syn­ty­mä­ai­kaa ei tie­de­tä. Sen arvel­laan olleen vuo­den 1510 tie­noil­la. Lue lisää

sitten

Pit­käl­le pääs­täk­seen on kul­jet­ta­va yhdes­sä

Tun­ne­tun afrik­ka­lai­sen sanan­las­kun mukaan lap­sen kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan koko kylä. Toi­nen sanan­las­ku sanoo, että jos halu­aa pääs­tä pit­käl­le, on kul­jet­ta­va yhdes­sä. Nämä vii­saat sanon­nat pitä­vät paik­kan­sa myös kie­len paris­sa teh­tä­vän työn suh­teen – kult­tuu­reis­ta, rajois­ta ja ajan­koh­das­ta riip­pu­mat­ta. Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ kan­taa satoa tule­vil­le suku­pol­vil­le. Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ vie Lue lisää

sitten

Saga­ris­ta tuli luo­kan paras oppi­las

Kou­lun­käyn­ti vie­raal­la kie­lel­lä voi vai­kut­taa lap­sen kou­lu­me­nes­tyk­seen nega­tii­vi­ses­ti. Sagar siir­tyi opis­ke­le­maan koti­ky­län­sä kou­luun, jos­sa hän sai ope­tus­ta omal­la äidin­kie­lel­lään. Pian hänen arvo­sa­nan­sa läh­ti­vät nousuun. Sagar aloit­ti kou­lun­käyn­nin sisä­op­pi­lai­tok­ses­sa Nepa­lis­sa, jos­sa ope­tus­kie­le­nä käy­tet­tiin nepa­lia ja englan­tia. Kos­ka pojan äidin­kie­li on lho­mi, hänen oli vai­kea ymmär­tää ope­tus­ta ja vie­rai­den kie­lien käsit­tei­tä. Tämä Lue lisää

sitten