Pääkirjoitus

Lähetyksen (ainakin) kaksi näkökulmaa

1800-luvun lopulla kaksi lähetysjohtajaa, englantilainen Henry Venn ja amerikkalainen Rufus Anderson, muotoilivat vastauksena oman aikansa lähetystyön ongelmiin päämäärän, joka on tullut tunnetuksi ”kolmen itsen seurakuntana”. Itsensä rahoittava, itseään hallinnoiva ja itse sanomaa levittävä seurakunta on edelleen usein lähetystyön tulosten yhtenä mittapuuna. Sata vuotta Vennin ja Andersonin jälkeen eteläafrikkalainen lähetysteologi David Lue lisää…

Media, sitten

Yhdessä maan ääriin

Pitäisikö meidän lähettää ihmisiä vai tukea paikallisia työntekijöitä? Tämä jälkikolonialistinen vastakkainasettelu on kiusannut länsimaista lähetystyötä jo vuosikymmeniä. Edesmennyt missiologi Ralph Winter provosoi Lausannen lähetyskongressin yleisöä vuonna 1974 esittämällä ”Jeesuksen strategian vääristymänä” sen, jos ”jatkamme lähetystyöntekijöiden lähettämistä tehtäviin, jotka paikalliset kristityt hoitavat paremmin.” Intialaissyntyinen K.P Yohannan popularisoi ajatuksen paikallisten aasialaisten evankelistojen Lue lisää…

Media, sitten

Vallasta, vetäytymisestä ja yhteydestä

Olin tammikuussa järjestämässä tapahtumaa, jossa olivat mukana suomalaiset, venäläiset ja etiopialaiset yhteistyökumppanit. Ennen laajemmalle yleisölle markkinoitua foorumia vietimme päivän keskenämme: yhdeksän henkeä kolmesta maasta ja neljästä organisaatiosta. Kerroimme toisillemme elämästämme. Puhuimme perheestä ja uskosta. Emme puhuneet organisaatioista, emme neuvotelleet, emme allekirjoittaneet sopimuksia tai suunnitelleet hankkeita. Kohtasimme toisemme ihmisinä, saman Herran Lue lisää…

Media, sitten

Tehtävän loppuun saattamisesta

Yksi modernin (1700-luvulla alkaneen) länsimaisen lähetystyön suuria tarinoita on lähetystehtävän loppuun saattaminen. Vuonna 1910 pidetyssä maailmanlähetyksen konferenssissa Edinburghissa julistettiin maailman evankeliointia ”meidän sukupolvemme aikana”. Kun Wycliffe-raamatunkäännösliike sai alkunsa 1930-luvulla Yhdysvalloissa, pitivät perustajat mahdollisena Uuden testamentin kääntämistä kaikille kielille omana elinaikanaan. (Vanhan testamentin kääntämiseen ei olisi aikaa ennen Jeesuksen paluuta.) Ymmärrys Lue lisää…

Media, sitten

Koulunkäyntiä vai oppimista?

Asuessani viime vuosikymmenellä Kamerunissa vierailin paikallisessa alakoulussa. Oppilaita tässä maalaiskoulussa oli yhtä opettajaa kohti noin sata. Oppikirjoja oli kullakin ryhmällä käytössä yhteisesti muutama kappale. Käytännössä kaikki oppilaat puhuivat kotona bamunkan kieltä. Koulun opetuskielenä oli englanti, jota opettajista jotkut osasivat hyvin, jotkut heikommin. Todellisuudessa koulu ei ollut englanninkielinen ympäristö, mutta tällä Lue lisää…

Media, sitten

Huomisen raamatunlukijat

Istuin taannoin kahvilla pitkäaikaisen raamatunkäännöstyön ystävän kanssa. Kerroin, että olemme erityisen innoissamme osallistumisestamme äidinkielisen pyhäkoulutyön käynnistymiseen indonesialaisissa seurakunnissa. Keskustelukumppanini totesi tästä hämmästyneenä: ”Teillä on vielä niin paljon kieliä käännettävänä ja nyt rupeatte puuhaamaan pyhäkoulua. Kyllä teillä sitten työtä riittää!” Reaktio on ymmärrettävä. Olemmehan Wycliffe Raamatunkääntäjät – emme Wycliffe Pyhäkoulunpitäjät. Tähänastiset Lue lisää…

Media, sitten

Ei kristinuskoa ilman käännöstä

Globaali seurakunta menetti tammikuun alussa suuren ajattelijan ja maailman kielivähemmistöjen puolestapuhujan, kun lähetysteologi Lamin Sanneh (s. 1942) menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen. Sanneh puki sanoiksi sen, kuinka ehdotonta kristinuskolle on ollut uskon käännettävyys: Uuden testamentin evankeliumit ovat käännetty versio Jeesuksen sanomasta, mikä tarkoittaa sitä, että kristinusko on käännetty uskonto, jolla ei ole Lue lisää…

Media, sitten

Ystävyydestä

Edinburghissa vuonna 1910 järjestettyyn maailmanlähetyksen konferenssiin osallistui kaiken kaikkiaan 1215 delegaattia, joista alle kaksikymmentä edusti ei-länsimaisia kirkkoja tai järjestöjä. Yhden konferenssin eniten huomiota herättäneistä puheenvuoroista käytti kuitenkin intialainen pastori V.S. Azariah, joka painotti, ettei Kristuksen todellisuus tule täyteydessään esiin kenessäkään yksittäisessä ihmisessä tai yhden kulttuurin kristityissä. Vasta sitten, kun eri Lue lisää…

Media, sitten

Näkökulmaharha

”Miten raamatunkäännöstyöllä tällä hetkellä menee?” Tällaista minulta aika usein kysytään. Joskus kysyjä jatkaa: ”Onko lähtijöitä?” Jos lähtijöitä on, raamatunkäännöstyöllä ilmeisesti menee hyvin. Jos lähtijöitä ei ole, menee kaiketi huonosti. Kaiken kaikkiaan Suomesta lähetettyjen pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Laskeva trendi koskee myös raamatunkäännöstyötä ja omaa järjestöämmekin. Lue lisää…

Media, sitten

Yksilöistä ja yhteisöistä

Oma kulttuuritaustamme vaikuttaa siihen, millaisia merkityksiä annamme asioille, myös raamatunkäännöstyölle. Viime kesän kristillisissä kesätapahtumissa kysyimme osallistujilta miksi mielestäsi Raamattua kannattaa kääntää? (Ks. Sanalla sanoen, syyskuu 2017). Tämän ”mielipidetiedustelun” tulokset ovat mietityttäneet minua vielä pitkin syksyä: Yhteensä noin 2000 vastaajasta 1300 piti henkilökohtaisen uskon syntymistä tärkeimpänä syynä Raamatun kääntämiseen. Äidinkielisen seurakunnan Lue lisää…

Media, sitten