Kir­ja, jon­ka söi leh­mä

Alus­sa Juma­la loi ihmi­sen, leh­män ja kir­jan. Kun ihmi­nen oli pai­men­ta­mas­sa leh­mää, leh­mä söi kir­jan. Sii­tä läh­tien yhteys ihmi­sen ja Juma­lan välil­lä on ollut poik­ki.

Näin ker­ro­taan Kenias­sa 160 000 sam­bu­run kes­kuu­des­sa. 

He koki­vat, että kir­ja, jon­ka leh­mä söi, oli Raa­mat­tu — sen sai­si takai­sin vain “leh­män kaut­ta”. *

Sik­si­pä sam­bu­run­kie­li­sen seu­ra­kun­nan joh­ta­jat päät­ti­vät roh­kais­ta ihmi­siä myy­mään leh­miä, jot­ka ovat sam­bu­ru­jen kes­kuu­des­sa hyvin arvok­kai­ta, raa­ma­tun­kään­nös­työn hyväk­si. Kään­nös­työs­sä ovat olleet muka­na myös Anna ja Mag­nus Dahl­bac­ka (alla ole­vas­sa kuvas­sa vasem­mal­la), Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien ja SLEF:in (Svens­ka Lut­hers­ka Evan­ge­lifö­re­nin­gen i Fin­land) lähet­tä­mät työn­te­ki­jät. He eli­vät yli kym­me­nen vuot­ta sam­bu­ru­jen paris­sa ja ovat jat­ka­neet työ­tä Suo­mes­ta käsin.

Jou­lu­kuus­sa 2019 juh­lit­tiin Uuden tes­ta­men­tin käyt­töön­ot­toa. Kir­ja on siis saa­tu (osin) takai­sin ja yhteys Juma­lan ja sam­bu­ru­jen välil­lä hei­dän omal­la kie­lel­lään on jäl­leen mah­dol­li­nen. Nyt sam­bu­rut voi­vat lukea ja kuun­nel­la Juma­lan sanaa omal­la kie­lel­lään. Kos­ka luku­tai­toi­suus ei sam­bu­ru­jen kes­kuu­des­sa ole kovin kor­kea, myös ääni­raa­mat­tu on yhtei­söl­le tär­keä. 

Kir­ja ei jää­nyt­kään leh­män vat­saan vaan ihmi­set sai­vat sen takai­sin. Nyt sam­bu­rut tie­tä­vät, että voi­vat puhua Juma­lal­le omal­la kie­lel­lään. 

Rukoil­laan, että se into, joka juh­las­sa näkyi, sai­si kas­vaa ja juur­tua sydä­miin.

Teks­ti: Mil­ka Myl­ly­nen

Kuvat: BTL Kenia ja Göran Sten­lund (kuva Mag­nus ja Anna Dahl­bac­kas­ta)

*Läh­de: BTL Kenia (Bible Trans­la­tion and Lite­racy)